Ei kestävää biotaloutta ilman kiertotaloutta

Suomessa pidettiin kesäkuun alussa Maailman kiertotalousfoorumi, joka keräsi 1500 osallistujaa 90 maasta esittelemään parhaita kiertotalouden ratkaisuja ja niiden merkitystä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Sitran isännöimä tapahtuma tuki näyttävästi Sipilän hallituksen tavoitetta nostaa Suomi kiertotalouden ja puhtaiden teknologioiden edelläkävijäksi.

Kiertotalouden edistämisellä on ratkaiseva rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta myös työllisyyden, yrittäjyyden ja viennin lisäämisessä.

Yksinkertaistaen kiertotaloudella pyritään käyttämään maapallomme luonnonvarat järkevämmin. Meidän on todella parannettava tehokkuuttamme materiaaliprosesseissa ja varmistettava, että hukkaan ei mene mitään. Tuotteiden ja materiaalien valmistuksen monimutkaisuus johtaa suuriin materiaalihävikkeihin. Kiertotaloudessa on toimittava yhteistyössä kaikkien ketjun toimijoiden kanssa. Jäte-sanasta on luovuttava mahdollisimman nopeasti.

Käytännön tasolla hallitus satsaa bio- ja kiertotalouden hankkeisiin noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus tukee erikseen liiketoimintaekosysteemien kehittämistä ja kasvun edistämistä sekä kiertotalouden innovaatiotoimintaa ja vienninedistämistä.

Kiertotaloudella on vahva kytkös ilmastonmuutoksen torjumiseen: edistämällä ravinnekiertoa ja parantamalla maaperän kuntoa maa sitoo hiiltä. Suomen kiertotalouden tiekartassa maaperän hiilensidontakapasiteetin optimointi on yhtenä hankkeena. Yksi avainkysymyksistä on, kuinka luomme toimivat kansalliset kierrätyslannoitteiden markkinat, jotta biologisesta viljelystä saadaan valtavirtaa. Myös hiilen sitoutumisen mekanismien tutkimisesta ja mittaamisesta tarvitsemme lisää tutkimustietoa – sitä on nyt onneksi tulossa.

Metsänkäytön vaikutuksesta hiilinieluihin on ollut viime aikoina paljon keskustelua. Asiassa on syytä muistaa kaksi seikkaa: vain metsänhoidolla – siis kestävillä hakkuilla ja hoitotöillä – metsämme pidetään hiilinieluina. Jos metsiä ei käytetä ja uudisteta, muuttuvat ne hiilivarastoiksi ja puiden luontaisen kuoleman seurauksena hiilen lähteiksi. Toiseksi parjattu energiapuu on meillä Suomessa teollisuuden sivuvirroista syntyvää sahanpurua tai roskapuuta, oksia ja muita metsänhoidon sivutuotteita. Kiertotaloutta siis sekin!

Kestävästä metsäteollisuudesta ei ole syytä potea huonoa omatuntoa – päinvastoin. Suomalaisen hyvän metsänhoidon ansiosta metsä kasvaa nyt puolet enemmän kuin 70-luvulla.

Kiertotaloudessa on yli kahden miljardin euron mahdollisuus arvonlisäykselle Suomessa. Kiertotalous mahdollistaa myös sen, että alueemme valttikortti biotalous on kestävällä pohjalla.