Kannanotto: Siltarumpuja tarvitaan nuorten, elinkeinoelämän kasvun ja Suomen vuoksi

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Sanni Grahn-Laasosen mukaan tiede- ja korkeakoulupolitiikassa tehdään nyt ”siltarumpupolitiikkaa”.

Jätän vanhanaikaisten leimakirveiden heittelyn omaan arvoonsa. Totta kuitenkin on, että ero Grahn-Laasosen opetusministerinä ajamaan ja ylipäätään Kokoomuksen linjaan on iso.

Allekirjoittanut ja nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri, Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko olemme päättäneet noin 10 000 uudesta aloituspaikasta vuosina 2020 – 2022 alkaviin koulutuksiin korkeakouluissa ympäri Suomen.

Lisäksi olemme laajentaneet korkeakoulujen koulutusrepertuaaria. Tulevaisuudessa esimerkiksi Oulussa koulutetaan psykologeja, Jyväskylässä ja Turussa diplomi-insinöörejä, Savonlinnassa liikunnanohjaajia, Kajaanissa sosionomeja, Seinäjoella insinöörejä ja Rovaniemellä rakennusmestareita.

Keskustalle näissä päätöksissä on pohjimmiltaan kyse yhteiskunnallisesta tasa-arvosta sekä kestävän kasvun mahdollistamisesta.

Jokaisella nuorella pitää asuinpaikasta ja kotitaustasta riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen niin pitkälle, kuin omat rahkeet kantavat. Jos ja kun tämä on Kokoomukselle ”siltarumpupolitiikkaa”, niin olkoon. Puolueilla on eroja ja politiikalla on väliä.

Se, että korkeakoulutusta ja tutkimusta on eri puolilla Suomea, on tärkeää myös Suomen pärjäämisen ja tulevaisuuden kannalta.

Eri alojen yrityksillä ja muilla työnantajilla läpi Suomen oli jo ennen korona-aikaa pulaa osaavista työntekijöistä. Yksi suurimmista kasvun esteistä on ollut osaajapula. Koulutuspaikkojen lisäyksillä vastataan osaltaan tähän pulaan. Tulevaisuudessa korkeakoulutettujen tarve Suomessa tulee edelleen kasvamaan. Tavoite korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden kasvattamisesta onnistuu huonosti keskittävällä politiikalla.

Koulutuksen keskittäminen Grahn-Laasosen ja Kokoomuksen tapaan olisi tästäkin syystä kertakaikkisen väärää politiikkaa. Keskustalaisille ja maan hallitukselle osaamiskeskittymien vahvistaminen ei tarkoita Grahn-Laasosen ja kokoomuksen harjoittamaa pienempien korkeakoulujen ja kampusten lakkauttamista tai lakkautusuhkaa.

Monipuolista koulutustarjontaa ja korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta ei pitäisi asettaa vastakkain. Ylipäätään on niin, että vain osaamisella Suomi pystyy nousemaan kestävästi takaisin jaloilleen.

Alueella tunnetaan parhaiten julkisen työvoiman tarpeet sekä aluetta ympäröivä elinkeinoelämä ja sen tarpeet. Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöhön sekä toiveisiin on syytä vastata. Olemme halunneet antaa korkeakouluille työrauhan ja tukea korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen ammattilaisia heidän tärkeässä työssään. Vain osaaminen kannattelee tätä maata kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Siksi koulutuksen ohella myös tutkimusta, huippusellaista, pitää olla eri puolilla Suomea.