Kolumni: Maailman muoviongelma on mahdollisuus Etelä-Savolle

Uutiset valtamerissä kelluvista Teksasin kokoisista jätelautoista ovat järkyttäneet ihmisiä jo vuosikausia, mutta alkuvuonna maailman muovijäteongelma on puhututtanut suomalaisia tavallista enemmän. Keskustelu sai vauhtia joulukuussa, kun fleece valittiin vuoden 2017 turhakkeeksi. Monelle tuli järkytyksenä, että tuo pörröinen tekokuituvaate tuhoaa luontoa jokaisella pesukerralla, kun siitä liukenee pesuveden mukana mikroskooppisen pieniä mikromuovinpalasia viemäriin.

Osa mikromuoveista on tarkoituksella tuotettuja, kuten tekstiiliteollisuuden tekokuidut ja kosmetiikkateollisuuden muovirakeet, joita käytetään esimerkiksi joissain hammastahnoissa. Suurin osa ympäristöä saastuttavasta mikromuovista syntyy kuitenkin liikenteessä renkaiden kulumisen myötä. Mikromuovia leviää luontoon myös muoviroskien, kuten muovipussien ja ruokapakkausten hajoamisen seurauksena.

Erilaiset muovit aiheuttavat ekologisen katastrofin levitessään luontoon, meriin ja sisävesistöihin. Uhattuna on matkailuvalttimme Saimaan järviluonto, mutta myös ihmisten terveys. Mikromuovit kulkeutuvat juomaveden mukana elimistöön, eikä kaikkia terveyshaittoja ole vielä saatu selville. Muoviongelmaan on puututtava nyt eikä myöhemmin.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on esittänyt kierto- ja biotaloutta keinoina taistelussa muovia vastaan (mm. Itä-Savo ja Länsi-Savo 1.2.2018). Suomessa on paljon osaamista muovijätteiden kierrätyksessä ja muovituotteiden korvaamisessa uusiutuvilla materiaaleilla. Meillä on jo olemassa korvaavia ratkaisuja muoville. Tärkeää olisi saada ratkaisut laajasti käyttöön, jotta niiden hinta laskisi kuluttajille sopivammalle tasolle. Suomi voi toimia kokoaan suuremmassa roolissa jopa koko maailman muoviongelman ratkaisijana.

Tietotaitoa muoviongelman selättämiseen on tarjolla omassa kotimaakunnassamme Etelä-Savossa. Savonlinnassa Kuitulaboratoriossa kehitellään monenlaisia biopohjaisia muovin korvikkeita ja Mikkelissä EcoSairila-konseptissa pilotoidaan uusia kiertotalous- ja jätevedenpuhdistusratkaisuja.
Kierto- ja biotalouden edistäminen eivät silti yksinään riitä taistelussa muovia vastaan, vaan tarvitsemme myös kovia toimia. Kertakäyttömuovipussien ja ruokien muovipakkausten kielto ovat hyviä esimerkkejä päätöksistä, joilla voitaisiin lisätä kysyntää muovittomille tuotteille. Muovin korvaaminen kotimaisilla biopohjaisilla tuotteilla suojelisi ympäristöä ja lisäisi Suomessa työtä, kasvua ja vientiä. Suomen pitää myös ajaa EU:n laajuista mikromuovien käyttökieltoa kosmetiikassa.

Suomalaisille innovaatioille ja osaamiselle on tiedossa vientimarkkinaa ainakin Euroopan unionin sisällä. Tammikuussa Euroopan komission julkaisi muovistrategian, jossa korostetaan muovin öljypohjaisen raaka-aineen korvaamista muilla raaka-aineilla. Lisäksi strategia sisältää monia ehdotuksia muovin kierrätyksen edistämiseksi ja ympäristöön joutuvan muoviroskan vähentämiseksi. EU:n tavoitteena on esimerkiksi, että muovit saataisiin kokonaan pois kaatopaikoilta.

Kukaan meistä ei halua, että muoviin tukehtuminen jatkuu. Ympäristöystävällisyys ja ekologisuus ovat yhä tärkeämpiä kuluttajille. Siksi muovikeskustelussa piilee valtava mahdollisuus myös eteläsavolaisille yrityksille olla edelläkävijöitä ja vastata biotuotteiden nousevaan tarpeeseen.

Kansanedustaja Hanna Kosonen, kesk.
Savonlinna

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Savon ja Länsi-Savon Puheenvuoro-palstalla 6.2.2018.