Kolumni: Viljelijät tekevät pitkäjänteistä työtä sinileväongelman ratkaisemiseksi

Tämän kesän ennätykselliset helteet ovat luoneet edulliset olosuhteet levien lisääntymiselle ja tulos on ollut sen mukainen niin Itämeressä kuin järvissä. Tahtoa päästä puhtaaseen, hyvinvoivaan Itämereen sekä järviin on varmasti kaikilla suomalaisilla. Leväongelman ratkaisemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä, resursseja ja kärsivällisyyttä sekä Suomessa että erityisesti kansainvälisesti.

Suomen maatalouden osuus Itämeren kuormituksesta on 3,8 % fosforista ja 3,7 % typestä. Kaikkien Itämeren valtioiden pitää tehostaa toimiaan ravinnevalumien vähentämiseksi. Lisäksi pitää ratkaista Itämeren pääaltaan pohjalle kertyneiden isojen fosforivarantojen hallittu purkaminen. Suomen aloitteesta on ryhdytty valmistelemaan koko Itämeren alueen ravinteiden kierrätysstrategiaa.

Maatalouden rooli ravinnekuormituksen lähteenä on edelleen merkittävä, mutta fosforilannoitusta on onneksi vähennetty noin 80 % viimeisen 30 vuoden aikana. Samaan aikaan on tehty hyvää työtä teollisuuden ja muun vesistön pistekuormituksen vähentämiseksi jätevedenpuhdistusta kehittämällä.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä pohjoinen maatalous on häviäjä, kuten kaikki muukin säiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Märkä viime vuosi yhdistettynä historiallisen helteiseen ja kuivaan kesään ovat romahduttamassa Suomen viljasadon pienimmäksi tällä vuosituhannella. Ilmastonmuutos lisää haasteita myös ravinteiden hallinnalle maataloudessa. Tarvitsemme aivan kaikilla aloilla uutta ajattelua ja nimenomaan tekoja.

Maatalouspolitiikkamme tärkeimmät tavoitteemme ovat kannattava ja ympäristön kannalta kestävä maataloustuotanto. Keskeisinä keinoina ovat maaperän hyvä hoito sekä ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Suomalaiset maanviljelijät ovat lähteneet EU:n aktiivisimpien joukossa toteuttamaan erilaisia ympäristötoimenpiteitä osana EU-osarahoitteista maatalouspolitiikkaa. 86 % kaikista viljelijöistä ja yli 90 % viljelyalasta on mukana ympäristökorvausjärjestelmässä. Ilmasto- ja ympäristöasiat nousevat jatkossa EU:n maatalouspolitiikassa yhä tärkeämpään asemaan.

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeessa tavoitteena on mm. vesistöjen kannalta herkillä alueilla saada puolet Suomessa syntyvästä lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Vesistöjen tilan paranemisen lisäksi tavoitteena on parantaa ruokaturvaa ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Maatalouden vesistöihin aiheuttaman hajakuormituksen hallitsemiseksi meillä on jo käytössä laajaa ja monipuolista keinovalikoimaa sekä peltomaalla, lannankäsittelyssä, vesistöjen varsilla että vesistöissä. Yksistään maataloustuottajien pitämiä suojavyöhykkeitä vesistöjen varsilla on laskettu olevan 15 000 jalkapallokentällisen verran. Uusia toimia kehitellään Suomessa kaiken aikaa; näistä yhtenä kipsin levitys rannikoiden savimaille.

Luonnon prosessit ovat kuitenkin hitaita. Kova, jo tehty työ maatalouden ravinnekuorman merkittäväksi vähentämiseksi näkyy parantuneena vesistön tilana vasta vuosikymmenien kuluessa. Vesistöjen kunnossapito vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa valuma-alueiden kaikki maankäyttäjät ja toimijat valtiosta kuntiin sekä vapaaehtoisiin ovat mukana.

Ympäristöministeri Tiilikainen on käynnistänyt ministeriössään selvityksen vielä uusista ratkaisuista vesistöjen kunnon turvaamiseksi. Ympäristöstä huolehtiminen vaatii ratkaisuja ja yhteistyötä. Sen olemme seuraaville sukupolville velkaa.

Hanna Kosonen
Kansanedustaja (kesk)
Savonlinna

Kirjoitus on julkaistu mm. Itä-Savossa 8.8.2018 ja Länsi-Savossa 9.8.2018.