Ensimmäinen budjettiriiheni on takana – ja samassa hötäkässä meni ensimmäinen kehysriihikin.
Ministeri toimii osana hallituksen yhteistä joukkuetta mutta toki myös oman ministeriönsä asioiden eteenpäin viejänä. Hallituksen yhteinen tehtävä on tehdä sellaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa, että voimme hoitaa Suomen yhteisiä asioita vastuullisesti ajatellen myös tulevia sukupolvia.
Tiede- ja kulttuuriministerin tehtävän kannalta suurin julkinen mielenkiinto kohdistui ennen tätä päivää korkeakoulujen lisärahoitukseen. Draaman kaarta riitti muutaman viikon ajan aika lailla! Tosiasiassa kyse oli ihan normaalista neuvotteluprosessista, jossa lukuja pallotellaan valtiovarainministeriön ja ns. sektoriministeriöiden kesken. Ihan hyvissä väleissä olin koko ajan valtiovarainministeri Lintilän kanssa – uskokaa pois!
Uskalsin taistella korkeakoulujen lisärahoituksen voimaanastumisen puolesta heti ensi vuodesta alkaen täysimääräisesti, koska uskon ja luotan suomalaisten korkeakoulujen kykyyn ja haluun uudistaa Suomea. Suomalaista korkeakoulutusta kehtaa puolustaa.
Hallituksen lisäpanostukset korkeakoulutukseen ovat vuositasolla 127 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan hallitusohjelman mukaisesti 60 miljoonalla heti vuodesta 2020 alkaen. Tämän lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla.
Hallitus on sitoutunut suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostoon. Se on paras keino nostaa työllisyyttä kestävästi.
Haluamme myös liikuttaa suomalaisia joka ikäluokassa ja turvata kulttuurin tekemisen mahdollisuudet. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan lisärahaa, samoin taiteilija-apurahojen tason korotukseen. Kansallisteatterin peruskorjaus pääsee vihdoin vauhtiin.
Opetusministerin tontilla tapahtuu myös paljon hyviä asioita, mm. varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet käynnistäminen. Niiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähentää eriarvoistumista. Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia.
Ammatillisesta koulutuksesta on kuulunut paljon hälyttäviä uutisia siitä, ettei opettajia ja ohjaajia ole tarpeeksi. Tähän hallitus pyrkii nyt tuomaan apuja. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Savonlinnalaisena sydäntäni ilahduttaa tietysti hallituksen päättämät panostukset Savonlinnan elinvoimaan. Osana kokonaisuutta Savonlinnaan lisätään 150 uutta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun aloituspaikkaa. Tervetuloa Savonlinnaan kaikki te uudet, tulevat opiskelijat ja opettajat!
Hallitus päätti myös aloittaa valmistelemaan Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliseksi vuonna 2024. Rakennustyöt tehdään vuosina 2022–23. Kuinkakohan kauan tuosta Parikkalan raja-aseman kansainvälistämisestä on alueellamme puhuttu – kauan!
Vaikka tämä onkin poliittisen urani huikein päivä, jotain jäi vielä tulevillekin päiville tehtäväksi. Eikä mitään tehdä yksin. Kiitän kaikkia tuesta ja tsempistä matkalla budjettiriiheen. Kiitos hallitus, kiitos Savonlinna, Parikkala, Etelä-Karjalan liitto, keskusta, Mika Lintilä, Antti Rinne, Xamk, korkeakoulut, opiskelijajärjestöt, oma vaalitiimi ja ministeriön tiimi, Annika, tytöt, äiti ja iskä, tyypit, kaikki! ... See more