Hanna Kosonen

Keskustan kansanedustajat Hanna Kosonen ja Mikko Kärnä esittävät perhevapaajärjestelmän uudistamista perustulon kautta. Kansanedustajien mukaan uudistaminen tulisi aloittaa perustulokokeilulla, jossa alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille osoitettaisiin perustulo. Perustulon tasoksi voitaisiin asettaa 560 euroa kuukaudessa, eli 1120 euroa perhettä kohden. Yksinhuoltajalle perheen perustulo, 1120 euroa, maksettaisiin kokonaisuudessaan.

Keskusta haluaa tehdä perhevapaauudistuksen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Keskustan mielestä lapsiperheet ansaitsevat heidän toimeentuloaan parantavan uudistuksen, joka jakaa vanhemmuuden vastuuta ja kustannuksia tasa-arvoisemmin äidin ja isän välillä. Sen on oltava aito parannus lapsiperheille, eikä pelkästä työelämänäkökulmasta tehty etuuksien leikkaus.

Tänään julkaistiin selvitys Savonlinnan vuokra-asuntotilanteesta ja toimenpiteistä sen vakauttamiseksi. Keskustan kansanedustaja ja Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen toivoo, että selvityksen ehdotuksia vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen auttamiseksi alettaisiin toteuttaa nopeasti.

Suomessa on 34 erittäin suuren riskin kuntaa, joille on saatava oma tervehdyttämiskeinojen tukiluokka. Savonlinnassa tilanne kärjistyy tämän vuoden aikana nopeasti ja on tärkeää, että selvityksen ehdotukset otetaan pikavauhtia käyttöön. Ehdotukset ovat parhaat mahdolliset niin valtion, kunnan kuin asukkaidenkin kannalta.

Hallituksen perhevapaauudistusneuvottelut kariutuivat tänään. Uudistus olisi vaatinut lisärahaa, mutta sitä ei hankkeelle osoitettu, vaan uudistus olisi tullut tehdä julkisen talouden raamien puitteissa.

On todella sääli, että perhevapaauudistus siirtyy seuraavien hallitusten tehtäväksi. Ilman lisärahaa kuitenkaan uudistusta ei kannata tehdä. En näe mitään syytä tukea pöydällä olleita esityksiä, jotka olisivat käytännössä leikanneet kahdelta kolmasosalta perheistä.

Erilaiset muovit aiheuttavat ekologisen katastrofin levitessään luontoon, meriin ja sisävesistöihin. Uhattuna on matkailuvalttimme Saimaan järviluonto, mutta myös ihmisten terveys. Mikromuovit kulkeutuvat juomaveden mukana elimistöön, eikä kaikkia terveyshaittoja ole vielä saatu selville. Muoviongelmaan on puututtava nyt eikä myöhemmin.

Keskustan kansanedustajat Hanna Kosonen ja Petri Honkonen tarjoavat suomalaista biotalousosaamista ratkaisuksi maailman muoviongelmaan. Heidän mukaansa myös kertakäyttö- ja mikromuovien kieltoa pitää pohtia.

Tänään julkistettavassa Euroopan unionin muovistrategiassa korostetaan muovin öljypohjaisen raaka-aineen korvaamista muilla raaka-aineilla. Näitä vaihtoehtoja peräänkuulutetaan myös julkisuudessa käydyssä keskustelussa.

Ihmisten yhdenvertaisen ja hyvän elämän edellytyksistä huolehtiminen kaikkialla Suomessa on ollut keskustan tärkein tehtävä koko sen yli satakymmenvuotisen historian ajan.

100-vuotiaan Suomen tulevaisuus on valoisampi kuin pitkään aikaan. Monen vuoden alamäen jälkeen talous kasvaa ja työllisyys paranee koko maassa. Suomen nousu on tehty yhdessä.

Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä saa 300 000 euroa ja Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla saa 250 000 euroa valtion rahoitusta ensi vuonna, esitti eduskunnan valtiovarainvaliokunta tänään 12.12.2017 täydennyksinä ensi vuoden talousarvioon. Kaakkois-Suomen vaalipiirin savonlinnalaiset kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk.) ja Kaj Turunen (sin.) ovat tyytyväisiä Etelä-Savoon tuleviin panostuksiin.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet Tuomo Puumala, Hanna Kosonen, Marisanna Jarva, Ulla Parviainen ja Pekka Puska vaativat, että korkeakoulutus on yhdenvertaisesti kaikkien ihmisryhmien saatavilla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parasta aikaa korkeakouluvisiota, jonka yhtenä tavoitteena on saada puolet nuorista suorittamaan korkeakoulututkinto. Tavoite on kannatettava, mutta sen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että korkeakoulun ovet ovat aidosti avoinna kaikille. Jokaisella on oltava mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin kyvyt ja motivaatio riittävät.

Kansainvälisessä koulutustasovertailussa Suomi on menettänyt perinteisen kärkipaikkansa: korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on romahtanut yllättäen jopa OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Suomen sisällä alueelliset erot ovat myös suuret. Tilastokeskuksen tekemässä koulutustasovertailussa Etelä-Savo on maamme vähiten koulutettujen maakuntien joukossa, kun kärjessä porskuttavat Uusimaa ja Pirkanmaa. Itä-Suomen yliopiston päätös viedä opettajankoulutus Savonlinnasta Joensuuhun on omiaan lisäämään haasteita. Meidän on todella nyt yhdessä pohdittava, miten saamme koulutustason uuteen nousuun niin valtakunnallisesti kuin Etelä-Savossa.