Hanna Kosonen

Koronakriisin keskellä hallitus hyväksyi tällä viikolla kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) -tiekartan. Tiekartan tavoitteena on viitoittaa toimia, joilla Suomesta tehdään entistä houkuttelevampi ympäristö tehdä tutkimusta sekä kehittää ja innovoida uusia tuotteita.

Opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät kysymykset ja huolet ovat olleet ymmärrettävistä syistä monessa kodissa mielen päällä. Olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa valmistautuneet ottamaan huomioon koronaepidemian vaikutukset opintojen edistymiseen ja mahdollisiin vaikutuksiin harjoitteluiden, vaihtojaksojen ja valmistumisen aikatauluun.

Suomalaisten arki on mennyt lyhyessä ajassa uusiksi. Tapahtumat peruttu, lapset etäkoulussa, ikäihmiset karanteenia vastaavissa oloissa. Kaikki toimet on tehty ihmisten suojelemiseksi ja maailmanlaajuisen koronapandemian rajoittamiseksi.

Toimet koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ovat osuneet suomalaiseen urheilukenttään nopeasti. Monet kevättalven liikuntatapahtumat ja urheilukisat on peruttu, Suomen mestaruustason sarjat keskeytetty ja kaikki kontaktia sisältävä harjoittelu on kielletty. Uhka kesään venyvistä poikkeusoloista varjostaa urheilutoimijoiden taloutta ja toiminnan tulevaisuutta.

Koronaviruksen hidastamiseksi tehtävät toimet aiheuttavat ahdinkoa luovilla aloilla, kulttuurin kentällä ja urheilussa. Esitysten, kilpailuiden, tapahtumien, näyttelyiden, kiertueiden, harrastustoiminnan ja muiden vastaavien toimien peruuntumisesta aiheutuu tappioita eri taiteenalojen ja urheilun toimijoille, yrityksille ja muille yhteisöille sekä toimialan ammatinharjoittajille.

Kuvittele tilanne, jossa perhettäsi uhkailtaisiin tai kotiosoitettasi levitettäisiin keskustelupalstoilla. Muun muassa tällaista erittäin huolestuttavaa häirintää ovat tieteentekijät Suomessa kokeneet.

Kes­kus­ta nos­ti edus­kun­nan is­tun­to­kau­den ava­jais­kes­kus­te­lus­sa esiin aja­tuk­sen toi­sen as­teen lä­hi­kou­lus­ta. Yk­sin­ker­tai­suu­des­saan kyse on sii­tä, et­tä am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen yleis­si­vis­tä­vät ai­neet voi­si opis­kel­la omas­sa lä­hi­lu­ki­os­sa ja et­tä toi­sen as­teen op­pi­lai­tok­sil­la oli­si sel­vä man­daat­ti käyt­tää tar­vit­ta­es­sa yh­tei­siä ti­lo­ja esi­mer­kik­si lii­kun­nas­sa.

Hal­li­tus jul­kis­ti tä­nään per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen­sa pää­lin­jat. Uu­dis­tus­ta teh­dään ai­ka­na, jona maas­sam­me on his­to­ri­al­li­sen al­hai­nen syn­ty­vyys. Täs­sä ti­lan­tees­sa on eri­tyi­sen tär­ke­ää, et­tä per­he­va­paa­uu­dis­tus on per­heil­le pa­ran­nus ei­kä hei­ken­nys ny­ky­ti­laan.

Viime aikoina lasten ja nuorten kilpaurheilun ja harrastamisen turvallisuudesta on puhuttu runsaasti. Osallistuin vajaan kolmenkymmenen muun kirjoittajan kanssa Nuorisotutkimusseuran ”Siitä on pikemminkin vaiettu” Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa -kirjoituskokoelmaan, jossa tuotiin esiin Suomen urheilukulttuurin epäkohtia, vaikenemista, voiton tavoittelua hyvinvoinnin kustannuksella ja sitä, että lasten ja nuorten harrastaminen ei Suomessa ole kaikkialla turvallista. Tärkeä keskustelu on liikkeellä.

Mi­nul­ta ky­sy­tään usein, mis­tä ur­hei­li­ja­taus­tan opeis­ta on hyö­tyä po­li­tii­kas­sa. Tär­kein op­pi on ta­voit­teen aset­ta­mi­nen ja mää­rä­tie­toi­nen työn te­ke­mi­nen sen eteen. Mää­rä­tie­toi­seen te­ke­mi­seen liit­tyy myös valp­paus. Täy­tyy ol­la kai­ken ai­kaa herk­kä­nä olo­suh­tei­den, ke­hon vies­tien ja mo­ni­nais­ten muu­tos­ten kes­kel­lä, et­tä to­del­la jo­kai­nen toi­mi vie ta­voi­tet­ta koh­ti ei­kä ai­van jo­hon­kin muu­hun suun­taan.