Viime vuodet olemme kulkeneet kriisistä kriisiin. Ymmärrys turvallisen, vakaan ja kokonaisen Suomen arvosta on kirkastunut. Toiset puhuvat, toiset tekevät. Tykkään enemmän jälkimmäisestä.
Olen Saimaan saariston alkuasukas. Sukumme on asunut samoilla niemillä satoja vuosia. Urheilu-uran jälkeen työskentelin 10 vuotta erilaisissa tehtävissä mm. Metsä Groupin konserniviestinnässä sekä kulttuurituottajana. Politiikkaan minut veti vimma kehittää Itä-Suomea sekä huoli maapallon ja meidän ihmisten hyvinvoinnista. Olen ympäristövaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsen. Edellisellä eduskuntakaudella toimin vuoden tiede- ja kulttuuriministerinä.
Tärkeimmät onnistumiseni edellisellä eduskuntakaudella olivat
Korkeakoulutuksen saavutettavuuden parantaminen Suomessa
Harrastamisen Suomen malli
Metsien omistajansuoja
Saimaa ilman kaivoksia
Politiikassa onnistutaan kuitenkin aina yhdessä.
Tärkeimmät teemat minulle ovat
Itäisen-Suomen on oltava voittajien puolella. Kokonainen Suomi on turvallinen ja menestyvä Suomi.
Jotta voimme turvata laadukkaan ja puhtaan suomalaisen ruoan tulevaisuuden, tuottajien on saatava työstään palkka, joka heille kuuluu.
Ihmisille parempaa mielen ja kehon vointia. Hyvä ravinto, liikunta ja kulttuuri maksavat vähän, mutta antavat paljon.
Yritysten toimintaympäristön pitää olla kunnossa. Verotusta ei tule kiristää. Vähennetään byrokratiaa ja sujuvoitetaan luvituksia.
Metsiä hoidetaan kestävästi ja ylisukupolvisesti uusinta tietoa hyödyntäen. Hyvinvoivat metsät ovat ratkaisu maailman viheliäisiin ongelmiin.
Suomalaisille pitää luoda mahdollisuudet kasvaa täyteen mittaansa. Hyvä ja saavutettava koulutus kuuluu jokaiselle.
Kuka Hanna?
Olen ympäristövaliokunnan jäsen, sivistysvaliokunnan jäsen sekä Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsen. Edellisellä eduskuntakaudella toimin vuoden tiede- ja kulttuuriministerinä. Olen kestävyysurheilija eli sitkeä, päämäärätietoinen ja kunto kestää. Arvostan yhteistyötä, rakentavaa keskustelua ja tuloksekasta tekemistä yli puoluerajojen. Politiikassa on tehtävä päätöksiä laaja-alaisesti ympäristö sekä sosiaaliset että taloudelliset näkökulmat huomioiden.
Tarina pidemmällä kaavalla
Synnyin Savonlinnassa lumimyrskyiltana helmikuussa 1976. Perheeseeni kuului vanhempien lisäksi kolme siskoa ja monenlaisia kotieläimiä possuista kanoihin marsuihin ja koiriin. Elin lapsuuden maaseudulla keskellä Pihlajavettä. Puissa tuli kiipeiltyä paljon.
16-vuotiaana muutin Jyväskylään Urheilulukioon, koska halusin satsata hiihtoon ja hiihtosuunnistukseen täysillä. Seuraavat 10 vuotta menikin pääasiassa Laajavuoren lenkkipoluilla sekä leireillä Vuokatissa, eri puolilla Lappia, Ramsaussa, Virossa ja missä tahansa hyviä harjoitusmaastoja löytyikään. Taskuun jäi painavimpana henkilökohtainen pronssi ja viestikulta hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuskisoista.
Lapsena hiihtämässä
Täysipainoisen urheilun rinnalla opiskelin valkolakin lisäksi filosofian maisteriksi pääaineena taidehistoria. Gradun tein Aurinkomatkoille suomalaisten matkailijoiden kulttuurikokemuksista Intian Goalla. Opiskelu oli innostavaa ja luin taidehistorian ja matkailun lisäksi mm. Taidekasvatusta, journalistiikkaa, viestintää, ekologiaa ja ympäristönhoitoa sekä tietotekniikkaa. Vietin myös yhden vaihtovuoden Ruotsin Sundsvallissa. Paikka valikoitui luontaisesti hyvien hiihtomaastojen takia.
Ensimmäinen oikea työpaikkani löytyi Metsäliitosta ja työn perässä muutin vuonna 2003 Helsinkiin. Toimin pari vuotta Metsä Groupin konserniviestinnässä sekä osin samaan aikaan pari vuotta Puu kulttuurissa ry:n toiminnanjohtajana edistämässä suomalaista puuarkkitehtuuria. Puu kulttuurissa ry:sta siirryin Maahenki yritykseen kulttuurituottajaksi. Ennen politiikkaa viimeiset seitsemän vuotta työskentelin Diges ry:ssä luovien alojen asiantuntijana eli käytännöllisesti katsoen möin päätäni.
Tällä välin olimme perheen kanssa muuttaneet Savonlinnaan. Tyttäret syntyivät 2008 ja 2012 sulostuttamaan maailmaa.
Politiikka oli kiinnostanut aina kovasti, mutta en ajatellut, että minusta olisi siihen. Julkisuus, riitely ja pelailu eivät kiinnostaneet, mutta jokin hirmuinen vetovoima maailman muuttamiseen tempaisi mukaansa. Poliitikka alkoikin rysäyksellä, kun lähdin ehdolle eurovaaleihin 2014. Eurovaaleista tuli ihan kelpo tulos ekakertalaiselle ja seuraavana keväänä pääsinkin ensiyrittämällä läpi Eduskuntaan 6600 äänellä.
EU-vaalikuvani
Olen nyt kolmannen kauden kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan sekä sivistysvaliokunnan jäsen. Edellisellä kaudella (2019 – 2023) toimin vuoden myös tiede- ja kulttuuriministerinä vastuualueina lisäksi liikunta, urheilu, nuoriso ja kirkko. Valiokunnista olen ollut sivistysvaliokunnan jäsen 2015-2019, ympäristövaliokunnan jäsen 2015-2019 ja 2020-, talousvaliokunnan varapuheenjohtaja 2020-2022, valtiovarainvaliokunnan jäsen 2021 sekä suuren valiokunnan jäsen 2022 – 2023.
Millaisen tasavallan presidentin Suomi saa ensi vuonna? Presidenttisarja jatkuu ja Kososen ja Qvintuksen vieraana maailmaa kiertänyt ja kriisejä ratkonut Pekka Haavisto. Miten entinen ulkoministeri näkee nykyisen ulkopoliittisen tilanteen? Miksi Haavisto olisi omasta mielestään hyvä presidentti?
Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk) on esittänyt maan hallitukselle kirjallisen kysymyksen rajaseutujen tietoliikenneyhteyksien heikkenemisestä ja asian korjaamisesta. Kosonen kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä, että toimivat tietoliikenneyhteydet turvataan Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja miten varmistetaan se, että myös itäisen Suomen asukkaille tarjotaan mahdollisuudet etätyöhön, etäopiskeluun ja hyödyntämään digitalisaation suomat mahdollisuudet. Lisäksi hän on huolissaan siitä, kuinka turvataan raja-alueiden …
Hanna Kososen ja Dimitri Qvintuksen uusin jakso Poditiikkaa -podcastissa on julkaistu. Vieraana on presidenttiehdokas Olli Rehn. Kosonen ja Qvintus selvittävät Rehnin uran vaikeimmat ja noloimmat hetket sekä sen, onko Rehnin mielestä perustuslaissa tauko. Jakson voi kuunnella täältä:
