Puhe Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden juhlaseminaarissa Turussa 4.6.2018

4.6.2018 Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen 29. valtakunnallisessa saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaarissa

Hyvät saariston, järvien ja meren ystävät
Bästa vänner av öar, sjö och hav

Viimeksi kuukausi sitten The Guardian -lehti huomioi suomalaista saaristomaisemaa julkaisemalla kokoelman Olivier Morinin valokuvia Merenkurkun Unescon maailmanperintökohteesta.

Valokuvissa jäät olivat juuri lähdössä. Kuvat olivat vangitsevia, mutta kauniita. Me kaikki tiedämme, mitä jäiden lähtö saaristossa merkitsee. Jäiden lähtö tarkoittaa paljon enemmän kuin lumien sulaminen kovalla maalla. Se on paljon enemmän kuin välkehtivä vesi ja kesän tulo. Noissa kuvissa kiteytyy meille kaikille saaristojen ystäville neljä sanaa, joita ei sen kummemmin tarvitse tässä salissa avata: ”vedet ovat pian vapaat”.

Helsingin Suomenlinnan, Lieksan Kolin ja Jyväskylän Korpilahden saaristo- ja vesistöalueseminaarien jälkeen olemme nyt kokoontuneet maan suurimpaan saaristomaakuntaan Varsinais-Suomeen, Aurajoen, meren ja saariston Turkuun juhlimaan 70-vuotista saaristopolitiikkaa, 60-vuotista saaristoasiain neuvottelukuntaa ja 36-vuotista saaristolakia.

Erinomaiset syyt juhlintaan ovat olemassa. Tässä juhlaseminaarissa me kaikki saaristojen ystävät voimme tuntea ylpeyttä tuhansien saaristo- ja vesistöalueiden ihmisten vuosikymmenten varrella tehdystä työstä ja saaristopolitiikan saavutuksista. Ennen kaikkea uskomme vahvasti tulevaisuuden mahdollisuuksiin, joita saaristot, rannikot ja vesistöt tarjoavat.

Saaristopolitiikka on nimenomaan ollut edellytysten luoja saaristo- ja vesistöalueiden kehitykselle.

Tämä koskee muun muassa saaristoliikennettä, saaristolisiä kuntien valtionosuuksissa, kansallisia ja EU-tukia elinkeinoille ja kehittämishankkeille, kansallispuistoja ja retkeilyalueita sekä Itämeri- ja vesistöpolitiikkaa. Yhteensä julkiset panostukset saaristoalueisiin ovat vuonna 2018 200 miljoonaa euroa varovaisesti laskien. Panostukset meriklusterin tukemiseen, puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen ja moneen muuhun asiaan eivät vielä sisälly tähän lukuun.

Suomalainen yhteiskunta ja sen osana saaristo-, rannikko- ja vesistöalueet ovat kokeneet suuret elinkeino-, asutus-, palvelu- ja hallintorakennemuutokset 70 vuoden aikana. Useimpien muiden maan osien tavoin valtion, kuntien, maatalouden, kalatalouden, teollisuuden ja kaupan työpaikat ovat välillä kasvaneet, mutta viime vuosikymmeninä voimakkaasti vähentyneet.

Asumista kun tarkastellaan, osa-aikainen asuminen saaristo-, rannikko- ja vesistöalueilla on lisääntynyt paljon, vaikka vakinainen asujaimisto on pienentynyt muiden haja-asutusalueiden tavoin.

Tänä päivänä vapaa-ajan asukkaita on maassa 2,4 miljoonaa, mökkeilyyn käytetään 7,2 miljardia euroa ja sillä työllistetään 60 000 henkilöä. Vapaa-ajan asuminen pitää osaltaan saariston elinvoimaa yllä ostovoiman ja monipuolisen osaamisen avulla.

Saaristoasiain neuvottelukunta toteutti ”nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030” -selvityksen, jonka oleellinen viesti oli, että yli 80 % nuorista aikuisista ja nykyisistä mökin omistajista uskoo, että mökkeily säilyttää vetovoimansa 2030. Tämä on rohkaiseva tieto meille saaristojen ystäville.

Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu ovat myötätuulessa. Sen tuotekehittelyä ja markkinointia on kehitetty viime aikoina laaja-alaisemmaksi muun muassa Visit Finlandin toimesta. Jos mietimme Suomen matkailun vetovoimakohteita, Lapin ja Helsingin lisäksi sekä meri- että järvisaaristot ovat tärkeimmät. Meri-Saaristosta ja Järvi-Suomesta pyritään kehittämään nyt entistä vahvemmin toimin Lapin veroista matkailun vetovoimatekijää. Lapista meillä onkin opittavaa.

Saariston suunnitelmallista kehittämistyötä ovat edesauttaneet vuoden 1995 jälkeisenä EU-aikana laajalla yhteistyöllä hallituskausiksi tehdyt saaristo-ohjelmat ja lukuisat kehittämis- ja selvityshankkeet. Niitä on tehty valtakunnallisesti, maakunnallisesti sekä kuntien ja saaristoalueiden tasolla satojen ihmisten yhteistyöllä. Työ jatkuu.

Saaristoasiain neuvottelukunta on itse organisoinut laaja-alaisia hankkeita, joihin kaikki maakunnat, puolet maan kunnista ja sadat muut organisaatiot ja yritykset ovat osallistuneet. Esitykset, selvitysprojektit, esitteet sekä TV-, muu media- ja messuviestintä ovat olleet saaristoasiain neuvottelukunnan ahkerasti käyttämiä työvälineitä. Monipuolinen työ saariston kehittämiseksi jatkuu.

Hyvät saaristojen ystävät

Saaristopolitiikka koskee periaatteessa kaikkia kuntia maassa, niin kaupunkeja kuin maaseutuakin. Erityisesti saaristopolitiikka koskee valtioneuvoston nimeämiä saaristokuntia ja saaristo-osakuntia, jotka ovat tässä juhlaseminaarissa ilahduttavan hyvin edustettuina.

Saaristopolitiikka on koko kansan asia. Se koskee mökkiläisten lisäksi miljoonaa veneen omistajaa, 1,6 miljoonaa virkistyskalastajaa sekä miljoonia saaristomatkailijoita ja rannoilla ja saarilla virkistäytyjiä.

Saaristopolitiikan keskiössä ovat kuitenkin edelleen kokoaikaisesti asuvat saaristolaiset.

Saaristopolitiikkaa tulee jatkaa kaikella voimalla maakuntauudistuksen jälkeen.  Saaristolain elinkeinoja, infrastruktuuria, palveluja ja ympäristöä koskevien velvoitteiden tulee koskea jatkossakin valtiota ja kuntia, kuten nyt, mutta myös uutena toimijana mahdollisesti syntyviä maakuntia.

EU-ohjelmakauden 2021-2017 kansallisissa ja EU-tason linjauksissa on huomioitava saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden erityistarpeet ja saaristolaki.

Vapaa-ajan asumisen kehitystä kakkosasumiseksi ja ykkösasumiseksi saarilla tulee edelleen helpottaa. Rakentamisoikeuksien nosto tämän päivän tarpeiden mukaisiksi tulee sallia. Saariston luonnollista kehitystä ei tule estää rakentamisbyrokratialla. Tässä nimenomaan kuntien virkamiehet ja kuntapäättäjät ovat avainasemissa.

Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun tuotekehittely ja markkinointi tulee pitää maan matkailun kehittämisen ykkösasioina.

Saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet tulee turvata. Yhteysalusten ja lauttojen tulee olla jatkossakin maksuttomia käyttäjilleen. Jotta yhdenvertaisuus maassamme toteutuisi, valtion tulee vastata myös yksityistielossien kustannuksista siten, että yksityistielossien valtionosuus nostetaan 100 %:in.

Kansallispuistoille ja virkistysalueille on osoitettava vuosittain sellainen rahoitus, että niiden luonto- ja kulttuuriarvot säilyvät ja että matkailun suurin houkutin, luontomme, on kestävästi käytettävissä. Reitistöjen, opastusten ja palvelujen tulee olla siinä kunnossa, että alueemme pystyy vastaamaan kasvavien matkailijavirtojen haasteeseen. Meidän on syytä olla valmiita, koska ainutlaatuinen puhdas luontomme on se, mitä matkailijat erityisesti Suomesta hakevat.

Tämänkin takia Itämeren ja vesistöjen suojelutyötä on jatkettava kansainvälisin ja kansallisin toimin. Meriklusterin kilpailuedellytykset on turvattava.

Hyvät kuulijat

Historia pitää tuntea, jotta ymmärtää nykyisyyttä. Lämmin kiitos saaristopolitiikan 70-vuotishistoriikin laatijoille dosentti Esko Kuusistolle ja graafikko Jyrki Heimoselle historiikista sekä saaristopolitiikan kuvanäyttelystä, joka on esillä seminaaripaikan aulassa. Käydään kaikki katsomassa.

Seminaari sisältää maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön johdolla tehtävän tärkeän huomioimisosuuden, jonka kohteena ovat valitut ansioituneet saaristoaktiivit. Huomioitavien lisäksi kaikki te tässä salissa olevat ja muut saaristoaktiivit ansaitsette suuret sydämelliset kiitokset saaristo- ja vesistöalueiden hyväksi tekemästänne työstä.

Kiitos.

Kiitän Turun kaupunkia, Varsinais-Suomen Liittoa, alustajia, tiedotusvälineitä ja muita yhteistyökumppaneita seminaarin järjestelyille antamastanne tuesta, sekä Turun kaupunkia vielä erityisesti luvatusta vieraanvaraisuudesta tänä iltana Turun historiallisella kaupungintalolla.

Hyvät ystävät

Me kaikki olemme saariston ystäviä. Me jaamme yhteisen kiinnostuksen, ehkä intohimonkin kohteen. Kukapa ei rakastaisi kauneutta, jota saaristo meille tarjoaa eri tavoin.

Saaristo on täynnä tarinoita, pieniä ja suuria. Ja mikä tärkeintä, ne ovat täynnä meidän omia tarinoitamme. Suurin osa saaristossa syntyneistä tarinoista on sellaisia, jotka vain me itse tiedämme. Myrskyävä matka saareen syksyisenä perjantai-iltana, juhannusillallinen ystävien ja sukulaisten kanssa tai ihan vain uskomattoman kaunis auringonlasku sateisen päivän jälkeen.

Nämä ovat henkilökohtaisia tarinoita ja arvokkaita sellaisia, kukin omalla tavallaan. Sen lisäksi saaristo on inspiroinut monta sellaista tarinaa, jotka meistä suurin osa tuntee oikein hyvin.

Kirjailija Tove Jansson sanoi reilu 30 vuotta sitten näin: ”Saaressa ihminen on yksin itsensä kanssa. Ajatuksista tulee selkeitä, unista yksinkertaisia. Elämä tuntuu jälleen lahjalta.”

Voimme jokainen miettiä, kuinka monta tarinaa olisi jäänyt syntymättä, kuinka monta tarinaa olisi jäänyt kertomatta, jos Tove Jansson ei olisi viettänyt aikaansa saaristossa. Muumien lisäksi on lukuisa määrä ihmisille rakkaita asioita ja tarinoita, joita ei ilman saaristoa olisi.

Tove Jansson on kovin hyvin saaristolaisuuden kiteyttänyt:
”Jos minä jollekin toivon jotakin hyvää, toivon hänelle saarta, jolla ei ole osoitetta.”

Jag öppnar skärgårdsseminariet och önskar er allt gott och en positiv blick in i framtiden och ett trevligt, skapande och resultatrik seminarium för alla deltagare.

Avaan saaristoseminaarin toivottamalla kaikkea hyvää, positiivista katsetta tulevaisuuteen ja leppoisaa, luovaa ja tuloksel­lis­ta se­minaa­ria kaikille osanottajille.