Suomeen ja Etelä-Savoon kirkas visio korkeakoulutuksesta

Kansainvälisessä koulutustasovertailussa Suomi on menettänyt perinteisen kärkipaikkansa: korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on romahtanut yllättäen jopa OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Monen OECD-maan nuorista aikuisista jopa yli puolet ovat korkeakoulutettuja, kun Suomessa heidän osuutensa ikäluokasta on vain 41 prosenttia. Muut Pohjoismaat ovat vertailussa kaukana Suomen edellä.

Suomen sisällä alueelliset erot ovat myös suuret. Tilastokeskuksen tekemässä koulutustasovertailussa Etelä-Savo on maamme vähiten koulutettujen maakuntien joukossa, kun kärjessä porskuttavat Uusimaa ja Pirkanmaa. Itä-Suomen yliopiston päätös viedä opettajankoulutus Savonlinnasta Joensuuhun on omiaan lisäämään haasteita. Meidän on todella nyt yhdessä pohdittava, miten saamme koulutustason uuteen nousuun niin valtakunnallisesti kuin Etelä-Savossa.

Opetusministeriö julkisti lokakuun lopussa oman visionsa Suomen korkeakoulutuksen kehittämiseksi. Monia vision tavoitteita on helppo tukea, kuten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista ja kansainvälisyyden lisäämistä. Erittäin kannatettava on myös tavoite, että suomalaisnuorista vähintään puolet suorittaisi jatkossa korkeakoulututkinnon. Tarvitsemme osaajia niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluista.

Jotta koulutusastettamme pystytään nostamaan tavoitteeseen saakka, korkeakoulutuksen pitää olla saavutettavissa eri ihmisryhmille heidän taustastaan riippumatta. Keskusta haluaa pitää kiinni maksuttomasta korkeakoulutuksesta, koska ilman sitä on turha puhua yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista.

Korkeakoulujen pitää olla myös alueellisesti saavutettavissa. Me keskustassa tyrmäämme ennen kaikkea puheet ylhäältä alaspäin sanellulle korkeakoulujen määrän vähentämiselle, jota opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on väläytellyt. Korkeakouluverkko pitää säilyttää vahvana ympäri maan, sillä korkeakoulujen merkitys alueen elinvoimaisuudelle on suuri. Aluetalouden moottoreina korkeakoulut heijastavat ympärilleen positiivisia vaikutuksia henkisen ilmapiirin kohottamisesta osaavan työvoiman tuottamiseen.

Mitä tiiviimmin korkeakoulut sitoutuvat eri koulutusasteisiin ja koko ympäröivään maailmaan, sitä paremmin yhteiskuntamme toimii. Tällä hetkellä vain neljä prosenttia työikäisistä on jollakin tavalla tekemisissä korkeakoulujen kanssa. Puolin ja toisin olisi syytä avautua osaamisen jakamiselle. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö sekä keskenään että eri työelämän toimijoiden ja muiden oppilaitosten kanssa on tarpeen alueellisesti vahvojen ekosysteemien luomiseksi.

Korkeakouluverkostoa on kehitettävä myös alueellisten vahvuuksien ja koulutustarpeiden perusteella. Meillä on potentiaalia rakentaa ympäri Suomea osaamiskeskittymiä, jotka eivät kalpene kansainvälisessäkään vertailussa. Etelä-Savo sopisi hyvin matkailun, metsän, puurakentamisen sekä ruoan osaamiskeskittymäksi opettajankoulutusvientiäkään unohtamatta. Teknologian mahdollisuuksien käyttäminen, paikkariippumattomuus opiskeluissa sekä parempi työelämän muutosten huomiointi on tässä kehityksessä olennaista.

Etelä-Savossa veturina toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, joka on eri vertailuissa Suomen paras ammattikorkeakoulu. Muunto- ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa kaiken aikaa. Tähän voisivat Mikkelin yliopistokeskus ja Savonlinnan kesäyliopisto vastata ketterinä toimijoina tehokkaasti.

Haastan kaikki eteläsavolaiset ratkaisemaan koulutuksemme, osaamisemme ja maakuntamme tulevaisuutta. Eikä meidän kannata vain katsoa maakunnan tai Suomen rajojen sisäpuolelle, vaan avoimin silmin yli kaikkien rajojen. Olisiko aika hakea voimalla kansainvälisiä yliopistokumppaneita tavoitteena oma yliopisto maakuntaamme? Minusta olisi. Ketkä ovat mukana?

 

Hanna Kosonen
kansanedustaja (kesk.)
Savonlinna

Julkaistu 14.11.2017 Itä-Savon ja Länsi-Savon Puheenvuoro-palstalla