Talous kiittää vakautta

Perussuomalaisten puoluekokouksesta käynnistyneet politiikan historiaan jäävät turbulenssipäivät tasoittuivat nopeasti arkiseksi aherrukseksi. Hyvä niin. Poliittinen pitkäjänteisyys ja vakaus turvaavat parhaiten nousuun käännettyjen tuotannon, viennin ja työllisyyden kasvun sekä maalisuoralle edenneet uudistukset. Kun nykyinen suunta säilyy, voidaan ihmisten palveluista ja tulonsiirroista jatkossakin pitää huolta.

Sipilän hallitus on ylittänyt puolivälikrouvin. Takana on vaikeita kompromisseja hallituskumppaneiden kanssa ja leikkauksia lisävelkaantumisen välttämiseksi. Kurinalainen talouspolitiikka, kilpailukykysopimus, norminpurku ja muut yrittäjyyden hyväksi tehdyt toimet ovat onneksi johtaneet kasvu-uralle niin talouden kuin työllisyyden tunnusluvuissa. Suomen Pankki nosti vastikään tämän vuoden kasvuennustetta yli kahden prosentin, Nordea jopa yli kolmen prosentin.

Niitäkin riittää, jotka eivät ole valmiita antamaan kunniaa suunnan muuttamisesta hallitukselle. Suhdanteilla on ollut epäilemättä vaikutusta, mutta aina voi myös muistella, miksei Suomi edellisellä hallituskaudella päässyt muun Euroopan imuun talouskasvussa. Tärkeintä on kasvu, ei se kenen ansiota se on.

Historiallisen suuret sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistukset on toteutettava. Niillä on merkittävä rooli eriarvoistumisen torjumisessa ja julkisten menojen kasvun hillinnässä. Lisäksi kansanvalta ottaa edistysaskeleen, kun saamme vihdoin Suomeenkin läntisessä Euroopassa kauttaaltaan käytössä olevan aluehallintomallin, jossa maakuntatason päättäjät valitaan suoraan vaaleilla ja ELY-keskusten kaltaisten virkamieslaitosten valta demokratisoidaan.

Muutamien suurien kaupunkien johtajat ovat julkisuudessa lausuneet, kuinka pelkäävät maakuntamallin tuhoavan mahdollisuudet kuntien oman elinvoiman kehittämiseltä. Näitä tuhoja pelkääviä kehotan tutustumaan minkä tahansa länsieurooppalaisen ison tai pienen kaupungin elinvoimaan Wienistä Berliiniin, Zürichista Lausanneen tai Tukholmasta Boråsiin.

Suurimpien kaupunkiemmekin pitää kyetä yhteistyöhön maakunnan muiden toimijoiden kanssa, sillä tarvitsemme myös maakunnallisia ratkaisuja. Kannattaa lisäksi muistaa, että kuluvalla hallituskaudella kuntia ei ole kuritettu valtionosuuksien leikkauksilla. Päinvastoin toimenpiteet ovat olleet kuntien talouksia vahvistavia, mikä myös Etelä-Savon kuntatalouksissa hyvin näkyy. Hallitus todella haluaa kunnat kehittämään elinvoimaansa.

Lopuksi politiikan vuoristoratapäivien inhimillisestä puolesta. Media tykkää esittää puolueet ja poliitikot vallanhimoisina pelureina, joille päätökset ovat voittoja ja häviöitä. Nytkin hallituksen pelastamisen motiiveja on haettu vallanhimosta. Välillä unohtuu, että politiikka on päättäjille lopulta yhteisten asioiden hoitoa, Suomen kuntoon laittamista. Valta on politiikan väline. Vallasta luopuminen on vaikeaa, mutta ei varmasti yhtä kivuliasta kuin poliittisesta kodista luopuminen.

Toivotan kaikille iloista ja kaunista kesää!

 

Julkaistu Itä-Savossa ja Länsi-Savossa 20.6.2017.