Juhlapuhe, tietokirja.fi 28.8.

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Hyvät naiset ja herrat,
arvoisat tietokirjailijat, kustantajat sekä
kaikki tietokirjallisuuden ja lukemisen ystävät,

Kiitos, että saan olla tuomassa teille tervehdystä. Tilaisuuden teemat talouden kasvava turbulenssi, huoli ympäristön tilasta sekä kriisit ja erilaiset uhat ovat ajankohtaisia sekä ohjelma monipuolinen ja kiinnostava.

Täällä kirjojen keskellä tunnen edelleen samalla tavalla kuin 35 vuotta sitten joka toinen tiistai klo yhden jälkeen välitunnilla, kun kyläkoululle kurvasi kirjastoauto ja pääsin lukemattomien seikkailujen maailmoihin. Esillä on lukuisia kirjoja, joihin tekisi mieli tarttua saman tien. Vielä kun löytäisi riittävästi aikaa kaiken kiinnostavan lukemiseen..

Kirjat antavat lukijalleen paljon, mutta tietokirjallisuudella on myös erittäin tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Tietokirjat avaavat näkökulmia päivänpolttaviin kysymyksiin. Mielestäni on hämmästyttävää, miten monipuolista ja laadukasta tietokirjallisuutta pienellä kielialueellamme tehdään. Tekijättodella laittavat itsensä likoon yhteisen hyvän puolesta.

Laadukkaat tietokirjat ovat peili myös niihin kysymyksiin, joiden parissa teemme politiikan puolella töitä. Muuttava maailma ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät uudistuksia ja muutoksia vanhoihin toimintamalleihin. Hallitusohjelmamme keskeisenä tavoitteena on luoda sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunta. Yhteiskunta, jossa taloutta ja politiikkaa tehdään ihmistä varten – eikä päinvastoin.

Yhteiskuntaa pitää uudistaa sivistyksen perinteeseen nojaten. ”Tieto on valtaa” – tieteellä, tiedolla ja tietämisellä on valtava merkitys, kun haemme ratkaisuja maailman megaluokan haasteisiin. Tietokirjallisuudella on tärkeä tehtävä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämisessä ja tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamisessa.

***

Sivistysyhteiskunnassa on varmistettava jokaisen ihmisen mahdollisuus päästä tiedon luokse – taustasta tai asuinpaikaista riippumatta.

Sivistys ja koulutus ovat paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan. Tasa-arvoisen yhteiskunnan ja melko tuoreen hallitusohjelmamme tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.

Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae.

Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan peruskoulutuksen kärkimaita maailmassa. Myös lukutaidossa olemme 60 maan joukossa ykkösiä. Silti eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen ilmiöinä uhkaavat myös suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. Emme siis voi jäädä lepäämään laakereille.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on korostettu lukutaidon merkitystä ja tuotu esille huoli siitä, miten lukutaidon käy muuttuvassa, digitalisoituvassa ympäristössä. Eripuolilla Eurooppaa ja Aasiassa mietitään, miten lapset saadaan pois älylaitteilta lukemaan.

Haaste on sinänsä monimutkainen, sillä älylaitteillahan voi lukea esimerkiksi kirjoja, lehtiä ja blogeja. Monesti myös puhutaan, että pelit eivät kehitä. Olen oppinut lapsiltani, että tetriksen ja backmanin lisäksi nykyään on myös erittäin kehittäviä lukemis- ja laskupelejä.

Näitä kysymyksiä mietitään lapsiperheissä.

On paljon tutkimustietoa siitä, miten tärkeää varhainen lukeminen on aivojen kehitykselle, sanavarastolle, keskittymiselle ja tulevalle menestymiselle opinnoissa. Hyvänä esimerkkinä lukutaidon puolesta järjestettävistä kampanjoista on mainittu muun muassa Australian Read Hour -tempaus, jossa Australia hiljentyy tunniksi lukemaan tai Ruotsissa syksyllä vietettävä lukuloma. Suomenkin syysloman nimi tulisi muuttaa lukulomaksi, onhan meillä hiihtolomakin.

***

Se, että Suomessa julkaistaan vuosittain suuri määrä laadukkaita tietoteoksia, on hieno asia. Tietokirjallisuus ja, laajemmin tietokulttuuri ovat suomalaisen sivistyksen ja osaamisen selkäranka. Tietoa ja uusia näkökulmia tarvitaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin meidän jokaisen arkielämässä.

Elämän keskellä kulkeminen on huomattavasti helpompaa ja kiinnostavampaa, kun ymmärtää ilmiöitä syvällisemmin.

Hallitus on sitoutunut tietopohjaisen politiikan tekoon. Hallitusohjelmassa tutkittu tieto ja tutkitun tiedon käyttö päätöksenteossa kuuluu keskeisesti kansalaisille annettuun lupaukseen politiikan uudistamisesta.

***

Kansalliskielten asema tieteen ja kulttuurin kielenä on ollut viime aikoina paljon esillä. Aihe onkin tärkeä. Tästä merkkinä on vaikkapa julkisuudessa käyty keskustelu kotimaisen tiede- ja tietokirjallisuuden asemasta. On tärkeää kysyä, voimmeko rakentaa osaavaa kansakuntaa, jos tieteestä ja tiedosta ei puhuta kansan omilla kielillä?

Hallitus on ilmaissut tahdon kahden elinvoimaisen kansalliskielen säilyttämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Tämä tahto on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Hallitus on asettanut tavoitteeksi Kansalliskielistrategian kehittämisen ja ohjelman päivittämisen tähän päivään sopivaksi.

Suomalaisen tietokirjallisuuden perusedellytys on, että tieteen ja tutkimuksen kieli pysyy ajantasaisena. Mikäli tutkimuskirjallisuutta suomeksi julkaisevien tutkijoiden määrä merkittävästi vähenee, heikentyy väistämättä myös tieteellisen termistön suomentaminen. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten tutkimustietoa yleistajuistetaan esimerkiksi tiedejournalismissa ja suurelle yleisölle tarkoitetussa tiedekirjallisuudessa.

Tiede ja tutkimus eivät kuitenkaan noudata valtioiden, saati kielten rajoja. Elinvoimainen ja kehittyvä tiede ja tutkimus edellyttävät tutkijoiden yhteistyötä, yli kansallisvaltion rajojen ja yli kielimuurien. Kansainvälisyys on tärkeä osa tutkimusta, on aina ollut ja tulee olemaan.

***

Tiedon avoimuuden merkitys korostuu. Vaatimus avoimuudesta avaa kaikille uusia mahdollisuuksia osallistua tieteen ja tutkimuksen prosesseihin niin tutkimusongelmien määrittelyssä, tutkimuksen toteuttamisessa kuin tutkimustulosten arvioinnissa ja soveltamisessa. Tiedonjulkistaminen ei ole yksisuuntaista, asiantuntijalta maallikolle kohdistuvaa, vaan viestintä on vuoropuhelua, joka osallistaa yleisönsä keskustelemaan.

Tiedonvälityksen monikanavaisuus takaa aidon vuoropuhelun eri toimijoiden ja suuren yleisön välillä. Tärkeää on, että kansalaiset, päätöksentekijät ja muut tiedonkäyttäjät saavat tietoja nopeasti ja luotettavasti. Myös tiedeyhteisön tulee omassa toiminnassaan ottaa huomioon avoimen kansalaisyhteiskunnan vaateet ja huolehtia tutkimustoiminnan vastuullisuudesta sekä eettisestä kestävyydestä.

***

Uudet teknologiat, internet ja tiedon digitaalisuus tarjoavat tiedontarvitsijoille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitaalisuus tuo myös uusia tapoja oppia ja opettaa. Uudet ratkaisut kattavat koko osaamisketjun oppimisen perusteista korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

On tärkeää varmistaa, että laadukasta kotimaista tieto- ja oppikirjallisuutta julkaistaan myös tulevaisuudessa. Samalla varmistetaan, että siirtyminen sähköiseen oppimisympäristöön tapahtuu hallitusti ja tutkimukseen perustuen. Laadukas oppimateriaali on ammattitaitoisten sisällöntuottajien yhteistyönä harkittu ja tiettyä koulutustarvetta varten toteutettu pedagoginen kokonaisuus.

***

Myös kirjastojen toimintaan uusi teknologia vaikuttaa monilla tavoilla.  Käyttäjät hakevat tietoa yhä enemmän digitaalisessa muodossa. Sähköisten aineistojen hankinta etenee. Suomi on sähköisten aineistojen hankkimisessa kirjastojen kokoelmiin esimerkillinen maa siksi, että toimintamallia on kehitetty alusta lähtien yhteistyössä kustantajien kanssa.

Tässä yhteydessä onkin hyvä iloita siitä, että Suomen valtion 100-vuotislahja suomalaisille – Oodi Kirjasto – voitti maailman parhaimman uuden kirjaston tittelin eilen. Onnea meille, Helsingille, kirjastolaitokselle ja myös ALA-arkkitehdeille!

Tutkimuksen aineistona avoimet tietovarannot ovat tärkeitä. Kaikkien käyttöön avatuissa kulttuurin tietovarannoissa piilee suuri mahdollisuus myös tietokirjallisuuden, oppimateriaalien,tiedeviestinnän ja kaiken tiedonvälityksen lähdeaineistona.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on edistänyt sekä kulttuurin että tieteen alueilla tietovarantojen avaamista kaikkien saataville ja suunnannut tähän tarkoitukseen myös erillistä rahoitusta. Toivottavasti näitä vapaasti hyödynnettäviä aineistoja käytetään ahkerasti myös uuden tietokirjallisuuden ja oppimateriaalien lähdeaineistoina.

***

Kuten sanottu tarvetta tietokirjallisuuden tuen uudelleen arvioinnille on juuri nyt: tietokirjallisuuden työskentelyapurahojen hakijoiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa ja tiedonjulkistamisen muodot ovat monipuolistuneet. Samalla kun suomalainen koulutusjärjestelmä ja pedagoginen osaaminen on herättänyt kansainvälistä huomiota, on suomalainen tietokirjallisuus alkanut kiinnostaa myös kansainvälisiä kustantajia.

Suomen historia, luonto, tasa-arvo ja koulutus ovat aiheita, joista halutaan tietää enemmän ja lukea enemmän.

Tietokirjailijoiden tuen määrästä, tuen kohteista ja tietokirjallisuuden asemasta valtion tiede- ja kulttuuripolitiikassa on käyty jo pitkään keskustelua.

Tietokirjallisuus on ollut väliinputoajan asemassa. Jo 2000-luvun alussa on ollut työryhmiä pohtimassa ratkaisuja tietokirjailijoiden tilanteeseen. Nyt hallitusohjelman linjaukset koulutuksen, lukemisen ja kotimaisilla kielillä julkaistavan tietokirjallisuuden tuesta tähtäävät siihen, että tietokirjallisuuden valtiontukia, määrärahojenkohdentumista ja tasoa nostaa.

Hyvä kuulijat,

Kotimaisella tietokirjallisuudella on tärkeä merkitys osana kansallisen kulttuurin perustaa. Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu koulutukseen ja sivistykseen ja sivistystahtoon ja tiedon järkevään hyödyntämiseen. Tiedon on oltava aina saatavilla, ja tässä tietokirjailijoilla on suuri merkitys.

Näillä sanoilla toivotan TIETOKIRJA.FI -tapahtumalle menestystä ja kaikille osallistujille iloisia oivalluksen hetkiä, uppoutumisia tiedon mielenkiintoisiin maailmoihin ja vilkasta keskustelua tärkeistä ajankohtaisista aiheista.