Tutkittua tietoa ja tieteentekijöitä on puolustettava

Kuvittele tilanne, jossa perhettäsi uhkailtaisiin tai kotiosoitettasi levitettäisiin keskustelupalstoilla. Muun muassa tällaista erittäin huolestuttavaa häirintää ovat tieteentekijät Suomessa kokeneet.

Tieteentekijöiden kohtaama häirintä ei ole uusi ilmiö. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on kerännyt tietoa tutkijoiden kokemasta häirinnästä silloin kun he esiintyvät asiantuntijoina julkisuudessa. Selvitys on toteutettu vuosina 2015, 2017 ja 2019. Vaikka valtaosa kyselyyn vastanneiden tieteentekijöiden saamasta palautteesta on positiivista, noin viidennes vastaajista sai häiritsevää palautetta toisinaan tai usein. Vielä julkaisemattomassa viime vuoden kyselyssä hieman yli joka kymmenes myös kertoi, että häneen kohdistuneita uhkauksia on toteutettu.

Miksi tieteentekijöihin kohdistuvasta häirinnästä on syytä huolestua? Siksi, että häirinnällä pyritään vaientamaan sen kohteita, usein onnistuneesti. Tuoreimman kyselyn mukaan noin joka kymmenes vastaaja on vähentänyt esiintymistään asiantuntijana häiritsevän palautteen takia. Entistä useampi myös pelkää asiantuntijamielipiteen esittämistä tai miettii yhä tarkemmin, missä asiayhteydessä esiintyy.

Nykyaikaisen elämänmenomme hyvinvointi on monelta osin saavutettu tieteen avulla. Tieteen avulla on kehitetty rokotukset, syöpähoidot ja tekniset vempeleet, jotka auttavat arkeamme. Tiede auttaa meitä ymmärtämään ja säilyttämään arvokasta historiaamme. Kiitos tieteen, nykyään ymmärrämme ihmismielen aivoituksia, lapsen kasvua ja oppimista paljon paremmin kuin sata vuotta sitten. Nyhtökauraakaan ei olisi kehitetty ilman tiedettä!

Somen viharyöpytyksiä seuratessa saattaa hämärtyä, että valtaosa suomalaisista arvostaa edelleen tiedettä. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yksi kansoista, jotka luottavat tieteeseen eniten maailmassa. Kun suomalaisilta kysytään, miten suurta luottamusta koemme yhteiskunnan eri instituutioita kohtaan, yliopistot ja korkeakoulut nauttivat vahvimmasta luottamuksesta heti poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Sen jälkeen listan kärjessä tulevat oikeuslaitos ja tuomioistuimet, tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö, VTT, ammattikorkeakoulut ja Suomen Akatemia.

Vapaassa demokratiassa tieteen vapaus ja tieteen tuominen osaksi julkista keskustelua ovat aivan perustavaa laatua oleva asia. Tieteestä ja tutkimustuloksista täytyykin käydä moniarvoista ja kriittistä julkista keskustelua. Samalla on tärkeää pitää mukana kunnioitus tutkittua tietoa kohtaan. Tutkimustulokset eivät ole mielipide vaan kootun, testatun, objektiivisesti arvioidun, verratun, analysoidun pitkän ja järjestelmällisen työn tulos.

Tieteen tekemiseen kuuluu erottamattomana osana, että tiedon karttuessa tutkimustuloksia täsmennetään, korjataan ja kumotaan jatkuvasti uusilla tutkimustuloksilla. Vapaan tieteellisen yhteisön voima piilee juuri tässä kyseenalaistamisessa ja sitä kautta syntyvässä uudessa tiedossa. Tieteellistä tutkimusta ei kumota mielipiteillä ja mututuntumalla, vaan uudella tieteellisellä tutkimuksella.

Tieteen avulla ratkaistaan jatkossakin maailman pienet ja isot haasteet. Kun tieteilijöitä uhkaillaan ja tutkimusaiheisiin pyritään vaikuttamaan poliittisin perustein, on pidettävä huolta, ettei se pieni, mutta häikäilemätön uhkailijajoukko ota yliotetta. Tieteentekijöiden ei pidä joutua pelkäämään arvokkaan työnsä takia. Suuri enemmistö on tieteentekijöiden puolella ja sen pitää näkyä. Meidän tieteen ja tutkitun tiedon puolestapuhujien pitää olla voimakkaammin äänessä.