Vappupuhe työstä ja tulevaisuudesta

Vappupuhe 1.5.2018
Vihreä vappu Savonlinnassa
Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.)

 

Hyvät ystävät,

Miksi minä lähdin mukaan politiikkaan?

Lähdin politiikkaan siksi, että kun palasin tälle seudulle maailmankierrosteni jälkeen, yhdeksän vuotta sitten, ymmärsin hyvin selvästi, miten upeasta paikasta olen lähtöisin. Suomea on nostettu vuosikymmenet maailman parhaaksi maaksi elää. Hyvällä tiellä olemme olleet, mutta valmista ei vielä ole. Halusin tehdä Etelä-Savosta, Suomesta ja maailmasta paremman paikan meille, lapsillemme, lapsenlapsillemme ja tuleville sukupolville.

Lähdin politiikkaan siksi, että suomalaiset ansaitsivat parempaa. Me ansaitsemme työtä ja turvallisuutta. Me ansaitsemme hyvinvointiyhteiskunnan, jonka turvaverkko tarvittaessa ottaa meistä kopin, jos horjahdamme. Me ansaitsemme Suomen, jonka jokaisessa kolkassa ihmisillä on mahdollisuus elää, asua ja tehdä töitä. Me ansaitsemme hallituksen, joka ei pelkää tehdä vaikeitakin päätöksiä silloin, kun Suomen ja suomalaisten etu sitä vaatii. Eikä pelkää uudistaa, vaikka muutokseen tarvitsee monen sopeutua.

 

Hyvät ystävät,

Kolme vuotta sitten, eduskuntavaalien aikaan, Suomella meni huonosti. Sinipunavetoinen sateenkaarihallitus oli jättänyt perinnökseen yli 100 000 uutta työtöntä. Tärkeät uudistukset oli jätetty tekemättä. Säästöt oli tehty kuntia ja peruspalveluita kurittamalla. Suomen talous jumitti syvässä lamassa, vaikka maailmantalous ja muu Eurooppa oli porskuttanut kovassa talouskasvussa jo useita vuosia.

Pitkin vaalikautta on riittänyt epäilijöitä, joiden mukaan hallitus tulee epäonnistumaan. Me suomalaiset olemme kuitenkin yhdessä tehneet mahdottomasta mahdollisen. Talous kasvaa, työllisyys paranee ja valtion velkaantuminen on taittunut.

Tämän hallituskauden aikana jo yli 90 000 uutta ihmistä on saanut työpaikan. Työ on kestävin tapa kitkeä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yhteiskuntamme riittävän suuri työllisten määrä takaa sen, että voimme kouluttaa hyvin lapsemme ja nuoremme, maksaa eläkkeet ja hoitaa hoitoa tarvitsevat.

Suomen nousun jatkuminen on kiinni osaamisesta, oikealla tavalla koulutetusta porukasta sekä rahoituksesta. Talouskasvu voi seisahtua työvoiman tarpeen ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan. Työvoimapulaa esiintyy niin maantieteellisesti kuin tietyillä toimialoilla myös meillä Etelä-Savossa.

 

Hyvät ystävät,

Eräs asia, joka minussa erityisesti keskustalaisuudessa viehättää on se, että olemme tekijäporukkaa. Emme hätkähdä haasteita, vaan käärimme hihamme ja tartumme toimeen. Huhtikuussa kehysriihessä hallitus kertoi tuntuvista panostuksista työllisyystoimiin ja koulutukseen, jotta kasvun esteet saataisiin poistettua ja työllisyys kasvaisi entisestään.

Lyhytkestoisilla koulutuksilla kannustetaan pikaisiin alanvaihtoihin ja työvoiman liikkuvuusavustuksilla muuttamiseen työn perässä. Jotta työnhakijat löytävät työtä ja yritykset osaavaa työvoimaa, yritysten tarpeista lähtevään nopeaan muunto- ja jatkokoulutukseen satsataan.

Työttömyysetuuden rajoituksia poistetaan, jotta ihmisten olisi mahdollista päivittää osaamistaan ja jopa työllistää itsensä joutumatta pelkäämään tukien menettämistä. Jatkossa työttömyystuella voi opiskella puoli vuotta. Työttömyysetuutta voi käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän ryhtyessä yrittäjäksi. Syksyyn mennessä hallitus miettii lisätoimia, jotta työttömyystukea saavien olisi aina kannattavaa ottaa vastaan myös lyhytaikaista ja epäsäännöllistä keikkatyötä.

Hallitus haluaa myös auttaa ihmisiä, joilla on ollut vaikeuksia saada töitä. Täsmätoimilla tuetaan nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden, perhevapaalta palaavien ja sellaisten työnhakijoiden työllistymistä, joilla on esimerkiksi puutteelliset digitaidot.

Kehysriihessä hallitus teki myös viilauksia aktiivimalliin: te-palveluihin palkataan lisää henkilöstöä ja työllisyysmäärärahoja kasvatetaan. Jatkossa työttömät voivat osoittaa aktiivisuutta myös omaehtoisella opiskelulla ja osallistumalla esimerkiksi järjestöjen koulutuksiin.

 

Hyvät ystävät,

Vappu on työn juhlaa. Mutta mitä työ on tulevaisuudessa?

Työn murros, digitalisaatio ja älykäs automaatio muuttavat seuraavina vuosikymmeninä paitsi toimialoja ja yrityksiä, myös työntekijältä vaadittavia ominaisuuksia. On ennustettu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoona suomalaista tulee kouluttaa uudelleen. Tulevaisuuden työntekijällä on tärkeää olla kyky nähdä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin.

Jonkin verran on maalailtu uhkakuvia siitä, kuinka robotit tulevaisuudessa vievät suurimman osan meidän työpaikoistamme. Totta on, että jotain ammatteja ja työtehtäviä tulee ajan myötä häviämään. Mutta niin on käynyt historian aikana koko ajan. Esimerkkejä kadonneista ammateista on vaikkapa tukkijätkä, puhelinkeskuksen sentraalisantra ja keskiajan tärkeä ammatti rotanpyydystäjä.

Yritysvierailuilla robotteihin satsanneet yritykset sen sijaan kertovat siitä, kuinka heidän on palkattava lisää henkilökuntaa, koska robotit ovat nopeuttaneet toimitusaikoja ja siten lisänneet tilauksia sekä kasvattaneet liikevaihtoa.

Keskustelu ammattien katoamisesta vie huomion pois sekä mahdollisuuksista että tavoista vastata muutokseen. Uusia ammatteja syntyy yhä koko ajan. Silti vielä useammin työtehtävät ja niissä tarvittavat taidot vain muuttuvat. Ehkä eräänlaisia nykyajan sentraalisantroja ovat vaikkapa ”sosiaalisen median managerit”.

 

Hyvät ystävät,

Keskusta julkaisi viime viikolla koulutusvision. Tuohon työhön keräsimme yli tuhannelta keskustalaiselta näkemyksiä tulevasta ja työstimme sitä usean kymmenen ihmisen ydinporukalla. Meillä keskustassa on tapana tehdä yhdessä näitä linjauksia.

Yksi ehdotuksemme on pienten lasten koulu. Kolme ensimmäistä oppimisen vuotta, eskarista toiseen luokkaan, ovat erittäin tärkeitä. Mallissamme niiden jälkeen tarkastettaisiin, että perustaidot ovat kunnossa. Toiset tarvitsisivat perustaitojen kuten lukemisen, kirjoittamisen ja peruslaskemisen oppimiseen kaksi vuotta, toiset neljä vuotta, oman etenemisen mukaan.

Taustalla meillä on ajatus eriarvoistumisen ehkäisystä. Siitä, että kaikilla olisi samat edellytykset edetä eteenpäin, että pohja olisi kaikilla kunnossa. Tällä hetkellä jopa oppilailla, jotka siirtyvät toiselle asteelle, voi olla lukutaidossa puutteita. Peruskoulu on hieno tarina. Se tulee päivittää tälle vuosikymmenelle, jotta elinikäisen oppimisen perusta on kunnossa.

 

Hyvät ystävät,

Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme ovat kasvaneet internetin ja sosiaalisen median ympäröiminä. Nuorille digitaalisuus on arkipäivää. Minut digiajassa pitävät tyttäreni. He ovat opettaneet minulle ääniviestien vaihdon sekä musiikkivideoiden teon. Silti tutkimusten mukaan myös nuoria huolestuttaa se, löytävätkö he tulevaisuudessa töitä. Nuoria huolestuttaa myös ihmissuhdevaikeudet sekä epätasa-arvo ja suvaitsemattomuus. Kaikkein eniten nuoria kuitenkin huolestuttaa ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen huolestuttavat myös minua. Tähän haasteeseen olen itsekin päässyt politiikassa vaikuttamaan. Toimin puheenjohtajana keskustan energia-, ilmasto- ja ympäristöohjelmatyössä, vedän myös hallituksen nimeämänä maailman ensimmäistä valtakunnallista muovitiekarttatyötä.

Kohinaan on saattanut hukkua se tosiasia, että Suomi on noussut valtioiden välisessä ilmastonmuutoksen vastaisen työn vertailussa tämän hallituksen toimien ansiosta sijoilta 32.-36. sijalle 8. Olemme siis vastuullisella tiellä, mutta vauhti ei saa vuoden päästäkään hyytyä.

 

Hyvät ystävät,

Viimeiset kolme vuotta eivät ole olleet helppoja Savonlinnalle. Vaikka me kaikki savonlinnalaiset ja pääministeri Sipilä teimme parhaamme, tosiasia on se, että yliopiston mäki tyhjenee muutaman viikon kuluttua. Kaiken aikaa olen halunnut pitää kiinni osaamisesta, joka monella mittarilla mitattuna on aivan maailman huippuluokkaa. Moni mäen osaajista on jäämässä Savonlinnaan. Tuen vahvasti Etelä-Savon tiedeseuran ideoimaa osaamiskeskittymää kampuksen mäelle.

Uusia työpaikkoja on syntynyt Savonlinnankin seudulle merkittävästi. Työttömyys on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana seudullamme lähes kolme prosenttiyksikköä. Investointiuutisia satelee tasaiseen tahtiin. Punkaharju on huomioitu moneen kertaan erilaisilla matkailupalkinnoilla. Ulkopuolisen silmin maineemme on erinomainen. Hyviä uutisia on lisää luvassa.

 

Hyvät ystävät,

Puheen alussa kerroin, miksi lähdin politiikkaan. Lähdin politiikkaan siksi, että rakastan Etelä-Savoa. Minä uskon Etelä-Savoon. Meillä on hieno maakunta, joka on täynnä tahtoihmisiä. Saamme olla ylpeitä itsestämme ja maakunnastamme.

Sotesta sanon sen verran, että tehdään siitä järkiliitto. Nyt on aika miettiä ratkaisuja kokonaisuuden kannalta, eikä vain omasta piiristä käsin.

Näihin valoisiin tunnelmiin on hyvä päättää puhe ja toivottaa kaikille ilon ja toivon täyttämää vappua ja kevättä!