Juhlapuhe, YYL 50-vuotta 16.8.

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisat juhlavieraat,

On ilo juhlia näin monen korkeakoulutuksen, tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijan ja tekijän kanssa Yliopistojen opetusalan liiton 50-vuotista taivalta.

Olen Jyväskylän yliopiston kasvatti. Erityisesti muistan Seminaarinmäeltä tunnelman. Tunsin olevani etuoikeutettu, koska sain opiskella Alvar Aallon suunnittelemassa ympäristössä, jossa luonto, kauneus ja käytännöllisyys ympäröivät meidät opiskelijat. Yliopistoaika oli myös loputonta valintaa sen välillä, mitä kursseja raaskii jättää käymättä, niin paljon olisi ollut innostavaa tietoa johon uppoutua.

Tutkimus- ja opetushenkilökunta olivat meille esikuvia – sivistyksen, uuden ajattelun ja tiedon lähteitä. Heitä, jotka olivat jo kulkeneet pitkän reitin työnsä äärelle.

Mielestäni yliopistojen ja korkeakoulujen toiminnassa on ensisijaisesti kysymys sivistyksestä Yliopistolakia siteeraten ”vapaasta tutkimuksesta, tieteellisestä ja taiteellisesta sivistyksestä, tutkimukseen perustuvasta korkeimmasta opetuksesta sekä isänmaan ja ihmiskunnan palvelemisesta”.

Oma korkeakoulupoliittinen ajatteluni lähtee siitä, että luovuus ja osaaminen sekä uudet innovaatiot syntyvät alhaalta ylöspäin. Pääviestini onkin, että korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa tarvitaan vakautta ja kehittämisrauhaa. Poliittisen päätöksenteon ja ministeriön on tuettava sitä, että jokainen korkeakoulu voi löytää omat vahvuutensa ja jokainen työntekijä voi keskittyä omaan työhönsä parhaalla mahdollisella tavalla. Vain näin meillä syntyy maailman huippua.

Tieteen ja taiteen tekemisessä on paljon yhteistä. Molemmissa täytyy taata tilaa ja vapaus syventymiselle, tekemiselle, uuden löytämiselle.

Korkeakouluhenkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen onkin ollut vahvasti mukana korkeakoulujen visiotyössä, johon Yliopistojen opetusalan liitto YLL on ansiokkaasti osallistunut henkilöstön edustajana. Myös tuore hallitusohjelma nojaa vahvasti visiotyön tuloksiin.

Visiotyössä ja sitä toteuttavissa kehittämisohjelmissa on kiteytynyt se, se että ilman hyvinvoinnin ja osaamisen vahvaa perustaa muut investoinnit ja kehittämistoimenpiteet voivat jäädä enemmän toiveiksi kuin konkreettiseksi muutokseksi.

Korkeakoulujen hyvinvointi muodostuu useista tekijöistä.  Hyvinvoivalle työyhteisölle tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa vuorovaikutteisuus, monipuoliset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet sekä hyvät edellytykset osaamisen kehittämiseen.

Korkeakouluhenkilöstöä johdetaan keskustellen ja osallistamalla. Näin saadaan koko tiedeyhteisön osaaminen korkeakoululaitoksen kehittämisen voimavaraksi. Lainsäädäntö mahdollistaa henkilöstön ja opiskelijoiden vahvan osallistumisen valmisteluun ja päätöksentekoon.

Korkeakoulujen toimintakulttuurin uudistaminen on kuitenkin vielä kesken toteutettujen korkeakoulu-uudistusten vaikutusarviointien mukaan. Korkeakoulujen autonomian osallistava, täysimääräinen hyödyntäminen sekä vision toimeenpano vaativat muutosjohtamisen osaamista korkeakouluissa.

Muutos harvoin on helppo ja särötön. Se vaatii joustavia mieliä ja yhteistä uskoa tulevaan.

Muutosjohtamisen tulee lähteä henkilöstön ammatillisen identiteetin ymmärryksestä ja yhdessä sovituista arvoista. Sen tulee tukea korkeakoulujen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä.

Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään korkeakoulujohtamisen ohjelma, joka suunnitellaan korkeakoulujen tarpeisiin yhteistyössä korkeakouluyhteisöjen kanssa. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään suomalaisen vahvan osaamisen lisäksi myös parasta kansainvälistä osaamista. Korkeakoulujohtamisen ohjelman koulutuksia toteutetaan 2020 -2025 välisenä aikana.

Kehittämisohjelman tavoitteena on tukea korkeakoulujen erilaisissa johtotehtävissä työskentelevien osaamista sekä lisätä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tuntemusta. Kehittämisohjelman erityisenä näkökulmana on tulevaisuuden korkeakoulujen johtaminen, johon kuuluu ihmisten johtaminen ja muutoksen hallinta strategisen johtamisen ja talousjohtamisen lisäksi.

Digitaalisuus, korkeakoulujen monikulttuurisuus ja monikielisyys omalta osaltaan tuovat haasteita korkeakouluyhteisön vuorovaikutukseen ja siten ne heijastuvat olennaisesti johtamiseen.

Hyvät kuulijat,

Korkeakouluilla on uuden tiedon ja osaamisen tuottajina sekä vahvoina yhteiskunnallisina vaikuttajina mahdollisuus parantaa työelämää kansallisesti ja kansainvälisesti.

Korkeakoulujen toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa, mikä heijastuu henkilöstön osaamistarpeisiin. Digitalisaatio, koulutus ja tutkimus muuttuvat nopeasti. Jatkuva oppiminen on olennaista erityisesti yliopistoympäristöissä.

Jatkuva oppiminen sekä digitaalinen, avoin koulutustarjonta lisää opiskelijoiden ja oppimisympäristöjen kirjoa ja moninaisuutta. Tämä korostaa pedagogisen uudistumiskyvyn sekä tarvelähtöisen ohjausosaamisen merkitystä. Jokaisen opiskelijan olisi löydettävä opintopolkunsa punainen lanka.

Yhteinen tavoite korkeakoulutettujen määrän kasvattamisesta edellyttää uusia pedagogisia ratkaisuja ja ohjauksen uudistamista läpäisyn tehostamiseksi.

Arvoisat opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat,

Korkeakoulujen henkilöstön työtä tukevan kehittämisohjelman tavoitteita määriteltiin osana korkeakouluvision toteuttamissuunnitelmaa. Näiden tavoitteiden perusteella on valmisteltu korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelmaa yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa tämän vuoden aikana. Ohjelman toteuttaminen alkaa 2020.

Kehittämisohjelman avulla tuetaan korkeakouluhenkilöstön jatkuvaa oppimista sekä henkilöstön kykyä hyödyntää laajasti digitalisoituvaa toimintaympäristöä.

Lisäksi ohjelma vahvistaa henkilöstön kykyä opettaa ja järjestää koulutus siten, että toimintatavat tukevat opiskelijoiden sekä työelämän aikana osaamistaan uudistavien henkilöiden jatkuvan oppimisen taitoja.

Kehittämisohjelman avulla tuetaan yhteisöllistä osaamisen vahvistamista. Osaamisen kehittämiseen etsitään uusia toimintatapoja, joissa yhdistyy työn ja oman osaamisen kehittämisen näkökulmat. Lisäksi vahvistetaan pedagogisen johtamisen ja osaamisen kehittämisen työvälineitä kartoittaen omaa osaamista ja ennakoinnilla.

Olemassa oleva hyvä on aina otettava käyttöön. Jo nyt korkeakoulupedagogiikan kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat vahvat, mutta voivat toki aina vahvistua enemmän. Korkeakoulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämishankkeissa on tuotettu hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Nämä kaikki kootaan ohjelmatyössä. Tavoitteena on tehdä kehittämistyötä vielä suunnitelmallisemmin ja systemaattisemmin.

Korkeakoulupedagogista ja ohjausosaamista koskeva tilannekuva on täsmennetty kevään 2019 aikana aineistolähtöisesti sekä osallistavin menetelmin. Tämän täsmentämistyön tavoitteena on ollut nostaa keskusteluun ja esille korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämistarpeita sekä osallistaa ja ottaa mukaan toimijat ohjelman toimeenpanoon.

Tilannekuvan muodostamiseksi on hyödynnetty hyvin runsaasti erilaisia aineistoja. Osaamistarpeiden näkökulmasta on tarkasteltu osaamisen ennakointifoorumin tuloksia. Tärkeätä tietoa ovat antaneet korkeakoulupedagogiikan kehittämishankkeet, kuten korkeakoulutuksen kehittämisen erityisavustusta saaneet hankkeet, opettajankoulutuksen kehittämishankkeet ja rakennerahastohankkeet.  Myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön verkkoaivoriihen avoimia vastauksia ja Peda-foorumin tuottamaa aineistoa on hyödynnetty.

Elokuussa valmistuu kattava selvitys, jonka tavoitteena on nostaa esiin korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kannalta relevantteja tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusselvityksessä tarkastellaan tutkimusperustaisesti muun muassa tulevaisuuden osaamistarpeita, osaamistarpeiden ennakoinnin menetelmiä sekä toimivia osaamisen kehittämisen toimintatapoja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että keskeiset osaamistarpeet kokonaiskehittämisen näkökulmasta kytkeytyvät toiminta- ja opetuskulttuurin muutokseen ja korkeakouluopettajaidentiteetin vahvistamiseen. Suuresta osaamisen kehittämisen tarpeiden kirjosta voidaan jäsentää kuusi kehittämisaluetta. Hyvinvointiosaaminen luo vahvan perustan sekä henkilöstön että opiskelijoiden osaamisen kehittämiselle. Jatkuvan oppimisen tavoitteet ja toimintatavat viitoittavat kehittämisen suuntaa (mm. avoimet, joustavat oppimisympäristöt).

Korkeakoulupedagoginen perusosaamisen tukee digitalisaation monipuolista hyödyntämistä ja käyttämistä korkeakoulutuksessa sekä luo ymmärrystä ohjaustarpeista ja ohjauksen merkityksestä. Lisäksi maailmamme, jossa rajat hälvenevät fyysisesti, tarvitaan kieliä ja kulttuuriymmärrystä entistä enemmän.

Syyskaudella 2019 toteutetaan kehittämisohjelmaan kuuluvien teemakokonaisuuksien sisältöjen, työvälineiden ja toimintatapojen täsmentäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Työtä varten perustetaan temaattiset ryhmät, joihin kutsutaan asiantuntijoita korkeakouluista. Syksyn 2019 aikana valmistellaan myös malli kehittämisohjelman resursoinnista sekä rakenteesta ja toiminnan organisoimisesta.

Korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma käynnistyy 2020. Kehittävä arviointi kytketään ohjelman alkuvaiheeseen, mutta sen merkitys korostuu erityisesti vuodesta 2021 alkaen. Ohjelma päättyy 2025, mutta osaamisen systemaattinen kehittäminen etenee jatkuvan osaamisen kehittämisen mukaisesti.

Hyvät seminaarin osanottajat!

Yliopistojen opetusalan liitto on viiden vuosikymmenen aikana toiminut monipuolisesti korkeakouluhenkilöstön edunvalvojana. YLL on ollut myös aktiivinen aloitteen tekijä ja osallistuja korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ja näin tuonut yhteiseen keskusteluun tärkeitä aloitteita ja näkökulmia. Omasta ja edeltäjieni puolesta haluan kiittää teitä hienosta kumppanuudesta. Yhteistyö jatkukoon.

Haluan kiittää liittoa myös hyvästä yhteistyöstä korkeakoulujen kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja omasta puolestani minulla on suuri ilo toivottaa onnea ja menestystä nyt 50-vuotistaivaltaan juhlivalle Yliopistojen opetusalan liitolle. Kaikkea hyvää tuleville vuosikymmenille!