Kansanedustaja Hanna Kososen kolumni: Hiilensidonnassa isot tulevaisuuden markkinat

Keski-Euroopan, Turkin ja Kiinan tulvat sekä IPCC:n uusin ilmastoraportti ovat saaneet ilmastonmuutoksen äänenpainot yhä vakavammiksi. Ratkaisuja tarvitaan todella, kaikilla mahdollisilla sektoreilla eri puolilla maailmaa.

Kaiken perusta on fossiilisen aikakauden muuttuminen uusiutuvaksi sekä lineaarisen talouden kiertotaloudeksi eli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Hiilensidonta on ollut esillä verrattain vähän, mutta sekin on otettava palettiin mukaan niin kuluttajien, yritysten kuin julkisten tekijöiden toimesta. 

Hiilensidonnalla tarkoitetaan prosessia, jossa eloperäiset aineet sitovat hiilidioksidia takaisin luontoon ja maaperään. Hiilensidonnan lisäksi tulee kiinnittää huomiota hiilen varastointiin: meret, metsät, puurakentaminen, huonekalut ja kirjat voivat varastoida hiiltä kymmenien ja jopa satojen vuosien ajan.

Hiilensidonnasta puhutaan myös silloin, kun puhutaan päästöjen kompensoinnista. Päästökompensaatiomarkkinoille ennustetaan jopa 15-kertaista kasvua tulevaisuudessa. Kompensaatioiden avulla eli ostamalla hiilensidontapalveluita niin yrityksille kuin kuluttajille on mahdollista päästä hiilineutraaliuteen tai jopa hiilinegatiivisuuteen, jossa kohde sitoo enemmän kuin päästöjä syntyy. Meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet hiilensidontamarkkinoilla laajojen metsä- ja maatalousalueiden, mutta myös osaamisemme kautta. 

Hiilensidontamarkkinoihin liittyy kuitenkin erilaisia ongelmia. Ala on nopeassa kasvussa, eikä ole vielä olemassa kansainvälistä kriteeristöä. Tämä johtaa laadullisiin eroihin ja erilaisiin laskentatapoihin. Ostaja ei välttämättä voi olla varma, että kompensaatiota todellisuudessa tapahtuu.

Vaarana on myös, että samat päästövähennykset julkisella ja yksityisellä puolella lasketaan kahdesti, jolloin todellisuudessa päästövähennykset ovat pienemmät kuin kaksinkertainen laskentamalli antaa ymmärtää. Suomessa päästövähennysten laskemisessa ollaan todella tarkkoja. Alan kehityksen kannalta olisikin hyvä saada niin kansainvälinen kriteeristö kuin lainsäädäntökin tueksi, jotta ympäri maailman hiilensidonnan tulokset näyttäytyvät tilastoissa todenmukaiselta. 

Yhtenä haasteena on myös se, että luonnonympäristö vaihtelee eri alueilla ja laskenta voi olla mutkikasta. Esimerkiksi nurmi on erinomainen hiilensidontamuoto, mutta vaihtelua sidontamääriin tuo eri kasvilajit, maaperä ja niittotekniikat. Toisin sanoen, hiilensidonnassa on lukuisia asioita, jotka tulee osata ottaa huomioon käytännöntasolla ja päästövähennyksiä laskettaessa. Tutkittua tietoa tarvitaan myös lisää.

Metsät, suot, pellot ja joutomaat ratkaisevat hiilensidonnan kysymyksiä isossa mittakaavassa. Erityisesti maataloudessa on paljon potentiaalia. On löydettävä tehokkaat ja kannustavat keinot, jotta hiilensidonnan mahdollisuudet aidosti voitaisiin ottaa käyttöön. Tämä vaatii niin Suomen kuin Euroopan unioninkin päättäjiltä tahtoa ja viisautta. Keskustan tavoitteena on, että hiilensidontamarkkinoita edistetään voimakkaasti. Keskustan tulee olla näissä keskusteluissa, linjauksissa ja päätöksissä kuskin paikalla. 

Julkaistu Suomenmaassa 17.8.2021