17.3.2022
Aiemmin Natoon kielteisesti suhtautunut Keskustan savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen on päätynyt kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Tiede- ja kulttuuriministerinäkin toiminut Kosonen on yksi ensimmäisistä Keskustan kansanedustajista, joka julkaisee Nato-kantansa.
”Kohdallani päätös on suuri, mutta enää en pysty perustelemaan yhtä aukottomasti mitään muuta ratkaisua Suomen turvallisuuden takaamiseksi”, Kosonen toteaa ja jatkaa: ”Suomen tulisi liittyä Natoon rauhan, vapauden ja hyvän elämän tähden, itsenäisen ja turvallisen kotimaamme tähden, koska yksin emme saa jäädä.”
Kosonen kertoo olleensa loppusyksyyn 2021 asti kielteinen Nato-jäsenyyttä kohtaan. Hän on nähnyt Suomen jo valmiiksi osana länttä EU-jäsenenä sekä demokraattisena ja vapaana valtiona, ja halunnut pitää Suomen sotilasliittoon kuulumattomana Ruotsin ja Sveitsin rinnalla. Kosonen kertoo vierastaneensa ajatusta, että Suomi kuuluisi samaan liittoumaan, jonka suurin jäsen Yhdysvallat on tehnyt iskuja siviilikohteisiin, käynyt raakalaismaisia sotia ja syyllistynyt ihmisoikeusrikkomuksiin esimerkiksi Guantanamon vankileirin muodossa.
Kosonen on perustellut linjaansa aiemmin myös sillä, ettei Suomeen ole oletettu kohdistuvan sotilaallista uhkaa mistään päin maailmaa. Nyt on kuitenkin selvää, että tilanne on muuttunut. Välitöntä uhkaa ei ole, mutta näkymä on synkentynyt ja luottamus Venäjään mennyt.
”Liian sinisilmäinen en ole ollut ennenkään: vaikka meillä on maamme pienuuteen nähden vahvat puolustusvoimat, emme yksin pärjäisi pitkän aikaa, jos jokin iso maa meitä kohtaan hyökkäisi”, Kosonen sanoo.
Kosonen kertoo pohtineensa Nato-kantaansa myös siitä näkökulmasta, millaista tukea sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuva Suomi voisi saada muilta EU-mailta Lissabonin sopimuksessa kirjatun avunantovelvoitteen perusteella. ”Totuus kuitenkin on, ettei Euroopan unioni ole sotilasliitto tai turvallisuusliitto. Vaikka Ukraina ei ole EU:n jäsenmaa, on tilanteesta suurella todennäköisyydellä nähtävissä taso, jolla meitä Suomeakin oltaisiin iskun kohteena tukemassa”, Kosonen painottaa.
Nato taas on maailman vahvin ja varustelluin puolustusliitto, joka turvatakuineen perustuu nimenomaan pelotteelle, joka ennaltaehkäisee hyökkäyksen. Liittokunta puolustaa kansainvälistä oikeutta, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Suomen puolustusvoimien kalusto on täysin yhteensopiva Naton kanssa, ja Nato on toistuvasti toivottanut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset tervetulleiksi.
Asiantuntijat kiistelevät, olisiko nyt hyvä hetki hakea Nato-jäsenyyttä vai ei, ja arviot Natoon liittymisajasta vaihtelevat aina yhdestä yöstä yhteen vuoteen tai jopa tyrmäykseen. Kosonen painottaakin, että mikäli Suomi pyrkii Natoon, on valmistelut 30 Nato-jäsenmaan myönteisen vastauksen saamiseksi tehtävä huolella.
”Pidän hyvänä, että valtionjohto ja eduskunta punnitsevat tarkkaan, mitä Nato-jäsenyyden hakeminen tarkoittaisi Suomen turvallisuudelle ja kansainväliselle turvallisuustilanteelle. Pitää pyrkiä laajaan yhteisymmärrykseen ja olla huolellinen, muttei hidastella. Ajattelen itse aikataulusta, että mitä pikemmin, sen parempi”, Kosonen lopettaa.