Maailman talousfoorumin vertailussa Suomi on maailman kolmanneksi paras maa yrittää. Kilpailukykyvertailussa olemme sijalla 11., mutta esimerkiksi palkanmuodostuksen joustavuudessa 139., työvoiman sisäisessä liikkuvuudessa sijalla 109 ja yritystoiminnan aloittamisen nopeudessa sijalla 96. Meidän kuuluu verrata itseämme Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan ja siksi meillä onkin maamme kasvun ja kehityksen suhteen kirittävää.
Viime vuosien kriisit koronasta hoivavelan kautta sotaan ja itärajan sulkeutumiseen ovat haastaneet näkymää. Sote-uudistusta voitiin nitkutella 15 vuotta ennen sen valmistumista tällä hallituskaudella, mutta seuraavia isoja uudistuksia ei voi jäädä odottelemaan, mikäli haluamme pitää toimivasta yhteiskunnastamme kiinni.
Esimerkiksi paikallisen sopimisen pitäisi olla vahva osa sopimusyhteiskuntaamme. Tilanteet muuttuvat niin yrityksessä kuin henkilökohtaisessa elämässä ja joustavammilla työsuhteilla voitaisiin turvata niin yrityksen kuin työntekijänkin hyvinvointi.
Isoja investointeja odottaa käynnistymistä hitaissa lupaprosesseissa jonoksi asti. Luvitusta pitää sujuvoittaa siten, että aikataulut ovat nopeat ja yrityksille tiedossa. Jokainen voi todeta päästöttömän kotimaisen energian investointien kiireellisyyden sähkölaskuistaan.
Olen vieraillut lukuisissa itäisen Suomen yrityksissä ja lähes jokaisessa suurin haaste on ollut osaavan työvoiman saatavuus. Tällä kaudella korkeakoulut ovat saaneet ympäri Suomen uusia aloituspaikkoja ja siten on vastattu alueiden tarpeisiin. Nuoret jäävät mielellään opiskelupaikkakunnalle etenkin, jos sieltä löytyy töitä. Siksi on olennaisen tärkeää kouluttaa nuoria ja vähän vanhempiakin siellä, missä juuri kyseisen osaamisen tarvetta on.
Itä-Suomen ohjelma tarvitsee jatkoa, vaikka muitakin väitteitä ohjelmasta on kuultu. Syksyllä julkistetussa ohjelmassa oli nippu toimia raideliikenteen parantamisesta Saimaan alueen matkailun rahoittamiseen sekä tutkimuksen ja koulutuksen lisärahoitukseen. Itä-Suomea ei saa jättää missään päätöksissä ilman. Tuulivoiman rakentamiseen on löydyttävä ratkaisut, vedyn siirtoon meidänkin seuduille putket, itäisten ratojen sekä teiden kunnostukseen rahoitukset.
Talouskasvu syntyy, kun ollaan samassa rytmissä maailman kanssa. Ja kun koko maa pidetään mukana.
Savonmaa 9.2.2023