Keskustan ympäristövaliokunnan jäsenet jättivät eriävän mielipiteen lausuntoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028.
Orpon hallituksen Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole onnistuttu tekemään valintoja ja tarvittavia uudistuksia, joilla saavutettaisiin edes hallitusohjelmassa määritetyt ilmasto- ja luontotavoitteet.
-Julkisen talouden suunnitelma nostaa esiin huolen siitä, pystyykö ministeriö suoriutumaan sille kuuluvista tehtävistä ja velvollisuuksista rajusti pienenevillä määrärahoilla, toteaa kansaedustaja Hanna Kosonen.
Erityistä huolta ympäristövaliokunnan keskustalaiset jäsenet kantavat luonnonvara-alan koulutuksesta. Hallituksen esitys ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen ja rahoituslain muutoksesta leikkaa luonnonvara-alan rahoitusta. Leikkaus tapahtuu siirtämällä tutkintoja kustannuskoreissa nykyistä alempiin koreihin. Tämä osuu sekä ammatillisiin perustutkintoihin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.
-Esitys on parhaillaan lausuntokierrokselta. Saatu lausuntopalaute edellyttää hallituksen edustajilta reagointia. Maa-, puutarha- ja metsätalous ovat keskeinen osa suomalaista taloutta, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Eikö hallitus halua niiden olevan sitä myös tulevaisuudessa turvaamalla alan koulutusmahdollisuudet, kysyy kansanedustaja Vesa Kallio.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisessä roolissa ovat maa- ja metsätalouden harjoittajat ja alalla työskentelevät. Samalla on kyse maaperän terveyden ja kasvukunnon ylläpitämisestä, joilla on keskeinen merkitys huoltovarmuuden ylläpitämisessä.
Luonnonvara-alan kouluttaminen ei ole halpaa, koska se vaatii opetukseen välttämättömän infrastruktuurin. Tämä muodostuu opetusmaatiloista, -puutarhoista ja -metsistä. Luonnonvara-alalta myös eläköityy työvoimaa kiihtyvällä vauhdilla. Tätä työvoimaa ei pystytä korvaamaan ilman laadukasta koulutusta. Puhumattakaan jatkuvan oppimisen tarpeista.
-Hallitus ohjaa koulutustarjontaa sen mukaan, mikä on taloudellisesti kannattavinta. Linja on väärä ja koulutusta on tarjottava työelämän tarpeen mukaan, jolloin se mahdollistaa myös ilmaston ja ympäristön kannalta tärkeiden ammattien koulutusmahdollisuudet. Uudet leikkaukset ovat kohtuuttomia, sillä jo kehysriihessä hallitus päätti leikata sata miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta Kosonen ja Kallio toteavat.