Poditiikkaa: Jakso 7: Presidenttiehdokas Pekka Haavisto

Millaisen tasavallan presidentin Suomi saa ensi vuonna? Presidenttisarja jatkuu ja Kososen ja Qvintuksen vieraana maailmaa kiertänyt ja kriisejä ratkonut Pekka Haavisto.

Miten entinen ulkoministeri näkee nykyisen ulkopoliittisen tilanteen? Miksi Haavisto olisi omasta mielestään hyvä presidentti?

Rajaseutujen tietoliikenneyhteydet turvattava

Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk) on esittänyt maan hallitukselle kirjallisen kysymyksen rajaseutujen tietoliikenneyhteyksien heikkenemisestä ja asian korjaamisesta.

Kosonen kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä, että toimivat tietoliikenneyhteydet turvataan Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja miten varmistetaan se, että myös itäisen Suomen asukkaille tarjotaan mahdollisuudet etätyöhön, etäopiskeluun ja hyödyntämään digitalisaation suomat mahdollisuudet. Lisäksi hän on huolissaan siitä, kuinka turvataan raja-alueiden asukkaiden turvallisuus ja viranomaisten toimintaedellytykset.

Kysymyksessä, jonka on Kososen lisäksi allekirjoittanut Hanna Holopainen (vihr), Vesa Kallio (kesk)  ja Markku Siponen (kesk), todetaan että toimivat tietoliikenneyhteydet kuuluvat elämisen, työskentelyn ja harrastamisen perusedellytyksiin. Tietoliikenneyhteydet ovat myös turvallisuuskysymys.

Kaakkoisen ja itäisen rajaseudun mobiiliyhteydet ovat entisestään huonontuneet, kun teleoperaattorit ajavat alas 3G:n. Ihmiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa yhteyksien huononemisen jälkeen. Tuhansille rajakuntien asukkaille palvelut eivät ole saatavilla sähköisinä. Yrittäminen on haasteellista netin ja puhelimen takkuamisen vuoksi, etäopiskelu tai etätyö onnistuu vain silloin tällöin ja hyvällä tuurilla. Monet asiat vaativat laajaa kaistaa ja liian usein kaista ei riitä edes yksinkertaisten lomakkeiden täyttöön.

Hyvinvointipalvelut digitalisoituvat ja yhä suurempi osa palveluista on jo siirtynyt tai siirtyy verkkoon. Tämä on monesti toimiva ratkaisu, jos vain yhteydet toimisivat. Jos hätätilanteessa ensihoitaja ei keikallaan saa yhteyttä lääkäriin kuin juoksentelemalla ympäri autettavan pihaa, niin etävastaanotto lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa sekä potilaan hoitaminen on mahdotonta.

Kyse on terveysturvallisuuden lisäksi myös laajasti muusta turvallisuudesta. Rajavartiolaitos tarvitsee moitteettomasti toimivat yhteydet jo teknisen rajavalvonnan vuoksi. Toimivia yhteyksiä tarvitsee myös luonnossa liikkuva. Eivätkä valvontakamerat kodeissa, mökeillä tai pihoilla toimi ilman yhteyksiä.

Yrittämisen sekä matkailuelinkeinojen tukemista ja raja-alueiden asuttuna pitämistä pidetään tärkeänä, mutta samaan aikaan kaiken tämän yksi perusedellytys eli puhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä ei toimi. Asiaan on pikaisesti saatava muutos.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan täällä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_110+2023.aspx

Poditiikkaa: Jakso 5. Rasismi

Tällä kertaa pureudutaan rasismiin. Kosonen ja Qvintus pohtivat hallituksen ja opposition rooleja ja sitä, miksi joskus on pakko olla itsensä kanssa eri mieltä. Lisäksi selviää, mistä löytyy eduskunnan lummelampi ja kivat kansanedustajat.

Kestävä kasvu on ainoa vaihtoehto

Maailman talousfoorumin vertailussa Suomi on maailman kolmanneksi paras maa yrittää. Kilpailukykyvertailussa olemme sijalla 11., mutta esimerkiksi palkanmuodostuksen joustavuudessa 139., työvoiman sisäisessä liikkuvuudessa sijalla 109 ja yritystoiminnan aloittamisen nopeudessa sijalla 96. Meidän kuuluu verrata itseämme Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan ja siksi meillä onkin maamme kasvun ja kehityksen suhteen kirittävää.

Viime vuosien kriisit koronasta hoivavelan kautta sotaan ja itärajan sulkeutumiseen ovat haastaneet näkymää. Sote-uudistusta voitiin nitkutella 15 vuotta ennen sen valmistumista tällä hallituskaudella, mutta seuraavia isoja uudistuksia ei voi jäädä odottelemaan, mikäli haluamme pitää toimivasta yhteiskunnastamme kiinni.

Esimerkiksi paikallisen sopimisen pitäisi olla vahva osa sopimusyhteiskuntaamme. Tilanteet muuttuvat niin yrityksessä kuin henkilökohtaisessa elämässä ja joustavammilla työsuhteilla voitaisiin turvata niin yrityksen kuin työntekijänkin hyvinvointi.

Isoja investointeja odottaa käynnistymistä hitaissa lupaprosesseissa jonoksi asti. Luvitusta pitää sujuvoittaa siten, että aikataulut ovat nopeat ja yrityksille tiedossa. Jokainen voi todeta päästöttömän kotimaisen energian investointien kiireellisyyden sähkölaskuistaan.

Olen vieraillut lukuisissa itäisen Suomen yrityksissä ja lähes jokaisessa suurin haaste on ollut osaavan työvoiman saatavuus. Tällä kaudella korkeakoulut ovat saaneet ympäri Suomen uusia aloituspaikkoja ja siten on vastattu alueiden tarpeisiin. Nuoret jäävät mielellään opiskelupaikkakunnalle etenkin, jos sieltä löytyy töitä. Siksi on olennaisen tärkeää kouluttaa nuoria ja vähän vanhempiakin siellä, missä juuri kyseisen osaamisen tarvetta on.

Itä-Suomen ohjelma tarvitsee jatkoa, vaikka muitakin väitteitä ohjelmasta on kuultu. Syksyllä julkistetussa ohjelmassa oli nippu toimia raideliikenteen parantamisesta Saimaan alueen matkailun rahoittamiseen sekä tutkimuksen ja koulutuksen lisärahoitukseen. Itä-Suomea ei saa jättää missään päätöksissä ilman. Tuulivoiman rakentamiseen on löydyttävä ratkaisut, vedyn siirtoon meidänkin seuduille putket, itäisten ratojen sekä teiden kunnostukseen rahoitukset.

Talouskasvu syntyy, kun ollaan samassa rytmissä maailman kanssa. Ja kun koko maa pidetään mukana.

Savonmaa 9.2.2023

Kansanedustaja Hanna Kosonen: Eduskunta myöntää joululahjarahoja maakunnan tiehankkeisiin ja Saimaan matkailuun

Eduskunnan valtionvarainvaliokunta päätti mietinnössään ensi vuoden budjetin lisäyksistä eli joululahjarahoista. Savonlinnan seudulle saadaan mukava potti esimerkiksi tiehankkeisiin, Saimaan matkailuinfraan ja Piispanhuvilan kunnostamiseen.

-On hienoa, että Tanhuvaaran kevyenliikenteen väylän suunnitteluun saadaan rahoitusta 400 000 euroa. Kevyen liikenteen väylä Tanhuvaaraan palvelee niin alueen asukkaita kuin opiston käyttäjiä yhtenäisenä liikuntapaikkana. Kattavat hyväkuntoiset väylät lisäävät turvallisuutta ja kannustavat liikkumaan jalkasin tai polkupyörällä, keskustan savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen sanoo.

Mikkelin Suurlahdentien perusparannuksen suunnitteluun osoitetaan 100 000 euroa. Myös Mikkelin Sodan ja rauhan keskus Muisti saa tukea joululahjarahoista.

Joululahjarahoilla tuettujen hankkeiden myötä Saimaa on askeleen lähempänä Unescon maailmanperintökohdestatusta. Jakovaroista osoitetaan 300 000 Saimaan luontomatkailuinfran kohentamiseen.

Summalla on tarkoitus muun muassa tukea retkeilykohteita, rakentaa kanoottilaitureita ja kunnostaa Oravin luotsitupa matkailijoiden käyttöön.

Alueen matkailua ja luonnossa virkistäytymistä tukee myös 100 000 euron potti Savonlinnassa sijaitsevan Piispanhuvilan kunnostamiseen.

Etelä-Savon työelämä saa 150 000 euron panostuksen väliinputoajat työmarkkinoilla -palveluun.

-Eduskunnan päättämät kohdennukset täydentävät hyvin Itä-Suomi-ohjelman matkailusatsauksia. Suuri kiitos Heli Järviselle yhteistyöstä.

Tiedote: Kemin ja Savonlinnan sairaalan turvaaminen tehdään nyt lailla ja rahalla

Keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni ja Savonlinnasta valittu kansanedustaja Hanna Kosonen ovat pitkään tehneet yhteistyötä maakuntiensa kahden keskussairaalan mallin puolesta.

Vuosien työ on johtamassa tulokseen, jossa terveydenhuoltolakia viimein muutetaan siten, että myös Lapin ja Etelä-Savon maakunnilla olisi oikeus ylläpitää useampaa ympärivuorokautista yhteispäivystyspistettä eli kahta keskussairaalaa.

– On todella tärkeää, että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru nyt tuo eduskuntaan terveydenhuoltolain muutoksen sovitulla tavalla. Myös eduskunta on luvannut joustaa, että laki ehditään käsitellä, Kosonen toteaa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota Lapin ja Etelä-Savon maakuntien rahoitukseen jo sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä.

-Nyt niin kutsuttuun tekniseen kehykseen lisätään 16 miljoonaa euroa näitä sairaaloita varten ja vaatisi seuraavalta hallitukselta nimenomaan päätöksen leikata nämä rahat pois eikä niin varmastikaan käy, Kulmuni sanoo.

– Viimeisten vuosien aikana ennen kaikkea Kemi-Tornio alueen ja Savonlinnan seudun kunnat ja kaupungit ovat tehneet tämän asian kanssa tiivistä edunvalvonta työtä yli puoluerajojen, Kosonen jatkaa.

Se, että nyt Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden asema turvataan paitsi lailla ja rahalla on todellinen näiden alueiden yhteinen ponnistus ja työvoitto, joka nyt onnistuu, Kulmuni sanoo.

Mielipide: EU-komissio haluaa anastaa metsävallan

Euroopan unionin perussopimuksen mukaan metsät kuuluvat kansalliseen päätäntävaltaan. Viimeisten vuosien aikana ote EU:ssa on kuitenkin metsäsääntelyn osalta tiukentunut. Tämä on helposti huomattavissa erityisesti eduskuntaan saapuvasta unionin energia-, ilmasto- ja kestävyyssääntelystä.

Sääntely ei ainoastaan liippaa metsien kansallista päätäntävaltaa, vaan anastaa sen itselleen esimerkiksi koko ajan lisääntyvien delegoitujen säännösten avulla, joissa valta käytännössä luovutetaan komissiolle.

Ongelmia vallan anastamisessa on monia. Ensinnäkin anastamisesta ei puhuta suoraan, vaan toistellaan metsäsääntelyn kuuluvan kansalliseen päätäntävaltaan. Jos kuitenkin EU on kiistatta tunkeutunut kansallisen päätäntävallan alueelle ja samalla toimii vastoin perussopimustaan, niin eikö olisi aika alkaa puhua asiasta oikeilla nimillä?

Toinen ongelma on, että ehkäpä kylkiäisinä edelliselle. Sääntelyä valmistelevassa Euroopan komissiossa ei ole metsätieteellistä osaamista, vaan metsiin liittyvät kokonaisuudet kulkevat ympäristö- ja ekologia-asiantuntijoiden kautta. Toki monenlaista asiantuntemusta tarvitaan kokonaisuuksia ratkoessa, mutta on perin kummallista, ettei metsäasiantuntijoita ole rekrytoitu komissioon.

Kolmas ongelma on, ettei kukaan koordinoi unionin metsäsääntelyä. Tosiasiassa esimerkiksi Euroopan unionin Fit for 55 -ilmastopaketissakaan ei eri palasten osasia oltu soviteltu yhteen, mutta metsäsääntelyssä koordinoinnin puute näkyy todella räikeästi. Ensin päätetään yhdessä direktiivissä toista ja kohta ihan muuta toisessa paketissa. Tavoite voi olla kannatettava, mutta keinot vievät ihan jonnekin muualle.

Olisi korkea aika saada Euroopan komissioon niin metsätieteellistä osaamista kuin metsäsääntelyn koordinointiakin. Tätä Suomen olisi syytä edistää muiden metsämaiden kanssa. Pään pistäminen pusikkoon ja kansallisen päätäntävallan toistelu ei enää auta.