Mielipide: Alueelle päätösvalta kaivostoiminnasta

Meitä Järvi-Suomen asukkaita on viime aikoina huolestuttanut kaivostoiminnan varaukset ja malminetsintäluvat herkille kotiseuduillemme. Suomi onkin vertailuissa maailman houkuttelevin maa kaivosalalla, mikä ei välttämättä ole kaikilta osin mairitteleva kärkisija.

Kaivoslakia ollaan uudistamassa parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallitus on yhdessä linjannut, että uudistuksessa vahvistetaan kuntien päätösvaltaa esimerkiksi kaavoituksen avulla ja parannetaan kiinteistön- ja maanomistajien asemaa. Keskustalle on erittäin tärkeää, että paikalliset ihmiset ja alueiden omistajat saavat itse päättää, halutaanko kaivoksia seudulle. On tarkkaan harkittava suhteessa ympäristövaikutuksiin ja muihin elinkeinoihin kuten matkailuun nähden, onko kaivostoiminta järkevää aloittaa.

Kaivoslakia uudistetaan myös siten, että ympäristövaikutukset otetaan huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja että kaivos- ja ympäristölainsäädäntö sekä luvitus kulkevat käsi kädessä. Ympäristövastuita on syytä kiristää, jotta haittojen aiheuttaja todellisuudessa maksaa kulut, mikäli kaivoksesta aiheutuu ympäristöhaittoja. Myös uuden teknologian, jolla voidaan korvata nykyisiä mineraalipohjaisia ainesosia uusiutuvilla luonnonvaroilla, on oltava kehittämisen keskiössä.

Erityisen herkät ja ekologisesti korvaamattomat alueet pitäisi kokonaan jättää kaivostoiminnan suunnittelulta rauhaan. Jo kaivostoiminnan suunnittelu luo turhaa epävarmuutta seuduille, joille joka tapauksessa ei myönnettäisi lupaa.

Saimaalla on ollut ja on edelleen kaivostoimintaa. Uusien hankkeiden suhteen lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, ettei millekään riskialttiille hankkeelle esimerkiksi Saimaan alueella luoda mahdollisuuksia. Kaivoksia ja niiden mineraaleja tarvitsemme, mutta emme hinnalla millä hyvänsä.

Hanna Kosonen
Kansanedustaja (kesk)
Savonlinna

Jari Leppä
Kansanedustaja (kesk)
Pertunmaa

8.12.2020 | |

Välttämätön liikenneuudistus tehtävä oikeudenmukaisesti

Mielipidekirjoitus on julkaistu Itä-Savossa 6.11.2020.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen pakottaa yhteiskuntia uudistumaan. Liikenteen päästöt ovat yksi haasteellisimmista vähennettävistä. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt Suomessa vuoteen 2030 mennessä ja siksi liikenteen verotuskin on mietittävä uudella tavalla.

Liikenteen verotus perustuu nykyään tasaveroon: se, joka kuluttaa polttoainetta eniten, joutuu maksamaan eniten. Nykymalli on jäänyt ajasta jälkeen. Huonosti hoidetuilla teillä ajavat joutuvat maksamaan kilometreistä yhtä paljon kuin hyvin hoidetuilla teillä ajavat, mutta eivät hyödy yhteiskunnan teiden kunnossapitoon tekemistä panostuksista. Pitkien etäisyyksien Suomessa auton käyttäminen on välttämättömyys.

Keskustan eduskuntaryhmä haluaa uudistaa liikennepolitiikkaa ja lisätä kotimaisten, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä, sähköistää liikennettä, vähentää liikenteen päästöjä lisäämällä etätyön tekemistä ja satsata uusiin energiamuotoihin. Tahdomme pysäyttää polttoaineiden veronkorotusten epäreilun kierteen ja mahdollistaa arjen kannalta tärkeän autoilun tulevaisuudessakin.

Korvaisimme polttoaineiden litraperusteisen verotusmallin ratkaisulla, jossa kustannus määräytyisi paikannuksen perusteella. Se kohtelisi oikeudenmukaisemmin erilaisilla teillä ajavia. Perustuslaki turvaa yksityisyydensuojan, ja uusi lainsäädäntö pitäisi valmistella huolellisesti. Paikannustiedot annettaisiin luotettavalle viranomaistaholle verotusta varten. Paikannusta käytetään jo nyt laajasti esimerkiksi puhelimissa.

Muitakin ehdotuksia liikenteen uudistamisesta on. Vihreiden keinot nostaisivat merkittävästi autoilun hintaa ja suosisivat alueita, joissa on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Kokoomuksen malli perustuu autokannan nopeaan uusimiseen ja suosisi heitä, jotka pystyvät ostamaan uusia vähäpäästöisiä autoja.

Kummankaan puolueen esittämä malli ei ota huomioon alueellisen tasa-arvon kysymyksiä ja ihmisten arjen realiteetteja. Ilmastonmuutosta on hillittävä, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisella tavalla.

Hanna Kosonen

kansanedustaja (kesk)

6.11.2020 | |

Kannanotto: Siltarumpuja tarvitaan nuorten, elinkeinoelämän kasvun ja Suomen vuoksi

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Sanni Grahn-Laasosen mukaan tiede- ja korkeakoulupolitiikassa tehdään nyt ”siltarumpupolitiikkaa”.

Jätän vanhanaikaisten leimakirveiden heittelyn omaan arvoonsa. Totta kuitenkin on, että ero Grahn-Laasosen opetusministerinä ajamaan ja ylipäätään Kokoomuksen linjaan on iso.

Allekirjoittanut ja nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri, Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko olemme päättäneet noin 10 000 uudesta aloituspaikasta vuosina 2020 – 2022 alkaviin koulutuksiin korkeakouluissa ympäri Suomen.

Lisäksi olemme laajentaneet korkeakoulujen koulutusrepertuaaria. Tulevaisuudessa esimerkiksi Oulussa koulutetaan psykologeja, Jyväskylässä ja Turussa diplomi-insinöörejä, Savonlinnassa liikunnanohjaajia, Kajaanissa sosionomeja, Seinäjoella insinöörejä ja Rovaniemellä rakennusmestareita.

Keskustalle näissä päätöksissä on pohjimmiltaan kyse yhteiskunnallisesta tasa-arvosta sekä kestävän kasvun mahdollistamisesta.

Jokaisella nuorella pitää asuinpaikasta ja kotitaustasta riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen niin pitkälle, kuin omat rahkeet kantavat. Jos ja kun tämä on Kokoomukselle ”siltarumpupolitiikkaa”, niin olkoon. Puolueilla on eroja ja politiikalla on väliä.

Se, että korkeakoulutusta ja tutkimusta on eri puolilla Suomea, on tärkeää myös Suomen pärjäämisen ja tulevaisuuden kannalta.

Eri alojen yrityksillä ja muilla työnantajilla läpi Suomen oli jo ennen korona-aikaa pulaa osaavista työntekijöistä. Yksi suurimmista kasvun esteistä on ollut osaajapula. Koulutuspaikkojen lisäyksillä vastataan osaltaan tähän pulaan. Tulevaisuudessa korkeakoulutettujen tarve Suomessa tulee edelleen kasvamaan. Tavoite korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden kasvattamisesta onnistuu huonosti keskittävällä politiikalla.

Koulutuksen keskittäminen Grahn-Laasosen ja Kokoomuksen tapaan olisi tästäkin syystä kertakaikkisen väärää politiikkaa. Keskustalaisille ja maan hallitukselle osaamiskeskittymien vahvistaminen ei tarkoita Grahn-Laasosen ja kokoomuksen harjoittamaa pienempien korkeakoulujen ja kampusten lakkauttamista tai lakkautusuhkaa.

Monipuolista koulutustarjontaa ja korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta ei pitäisi asettaa vastakkain. Ylipäätään on niin, että vain osaamisella Suomi pystyy nousemaan kestävästi takaisin jaloilleen.

Alueella tunnetaan parhaiten julkisen työvoiman tarpeet sekä aluetta ympäröivä elinkeinoelämä ja sen tarpeet. Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöhön sekä toiveisiin on syytä vastata. Olemme halunneet antaa korkeakouluille työrauhan ja tukea korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen ammattilaisia heidän tärkeässä työssään. Vain osaaminen kannattelee tätä maata kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Siksi koulutuksen ohella myös tutkimusta, huippusellaista, pitää olla eri puolilla Suomea.

29.10.2020 | |

Hanna Kosonen ja Jari Leppä: Parikkalan raja-asemahanke etenee

Hallitus on tänään 23.10.2020 päättänyt ehdottaa seitsemännessä lisätalousarviossa Parikkalan raja-aseman tiesuunnitteluun 150 000 euroa. Hallituksen esitys asiasta annetaan ensi viikolla eduskunnalle. Viime vuoden budjettiriihessä hallitus päätti Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä.

– Parikkalan raja-aseman kansainvälistäminen on todella tärkeä hanke koko Itä-Suomelle. Se on hyväksi alueen elinvoimaisuudelle, ja sitä on odotettu jo kauan. Asiat etenevät suunnitelmien mukaisesti, iloitsee kansanedustaja Hanna Kosonen.

Parikkalassa sijaitseva rajavartioasema on nykyisin tilapäinen rajanylityspaikka, ei kansainvälinen rajanylityspaikka. Tämä tarkoittaa, että sitä voivat tällä hetkellä käyttää luvan etukäteen hakeneet Suomen ja Venäjän kansalaiset. Rajanylityspaikka on ollut tärkeä erityisesti tavaraliikenteelle.

– Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistyminen on tärkeää elinkeinoelämän toimintaedellytysten kohentamiselle ja investointien ja uusien työpaikkojen syntymiselle, sanoo ministeri Jari Leppä.

Rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle edellyttää usean tahon yhteistyötä. Yhteisiä toimia tarvitaan muun muassa ulkoministeriöltä, sisäministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, tasavallan presidentiltä ja Senaatti-kiinteistöiltä.

– On erinomaista, että liikennesuunnittelu pääsee hallituksen päättämällä rahoituksella nyt käyntiin, vaikka prosessi Suomen ja Venäjän välillä on vielä kesken, toteavat Kosonen ja Leppä.

Alkuperäisen tavoitteen mukaan Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainväliseksi tapahtuisi vuonna 2024, jolloin rakennustyöt ajoittuisivat vuosille 2022-2023.

23.10.2020 | |

Keskustan Leppä ja Kosonen: VT5 Hurus-Hietaselle rahoitus vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarviosta

Hallitus on neuvotellut tänään vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä. Keskustan eteläsavolaiset maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja kansanedustaja Hanna Kosonen ovat erittäin tyytyväisiä hallituksen esitykseen. Osana neuvottelua on saavutettu sopu tieinvestointi VT5 Hurus-Hietanen -tieosuuden kehittämisestä. Hallitus ehdottaa hankkeelle 7 miljoonan euron valtuutta ja 400 000 euron määrärahaa.

Väli Hurus–Hietanen rakennetaan jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, keskikaiteellisen osuuden pituus on 6,8 km. Hankkeessa myös järjestellään yksityisteitä ja rakennetaan riista-aitoja sekä melusuojausta. Hankkeen valmistuessa tien nopeusrajoitus voidaan säilyttää 100 km/h:ssa myös talvikaudella.

– Elinkeinoelämälle ja koko maan tasapuoliselle kehittämiselle toimivat liikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä. VT5 Hurus-Hietanen välin liikennemäärä on tällä hetkellä 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kesäviikonloppuisin yli kaksinkertainen. Hankkeella vastataan ennen kaikkea maakuntamme elinkeinoelämän tarpeisiin, Leppä ja Kosonen toteavat.

Hanketta on edistetty yhteistyössä Etelä-Savon eri edunvalvojien kesken. Kosonen ja Leppä kiittelevät alueen toimijoita, kuten Etelä-Savon maakuntaliittoa, Mikkelin kaupunkia sekä Etelä-Savon elinkeinoelämän eri järjestöjä aktiivisesta yhteistyöstä hankkeen edistämiseksi.

– Työ Etelä-Savon kehittämiseksi ja elinkeinoelämän tukemiseksi jatkuu. Haluamme kiittää yhteistyöstä maan hallituksen sisällä ennen kaikkea ministeri Vanhasta sekä ministeri Harakkaa, Leppä ja Kosonen toteavat.

Hallituksen vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 29.10.2020.

Lisätiedot tiehankkeesta: https://vayla.fi/etela-savossa-suunnitteilla/vt-5-hurus-hietanen

23.10.2020 | |

Kannanotto: Kansanedustaja Hanna Kosonen kiittelee Saarikon avausta uusista aloituspaikoista: ”Osaajapula ei saa muodostua yritysten kasvun esteeksi”

Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Hanna Kosonen kiittelee keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon avausta korkeakoulujen uusista aloituspaikoista.

Saarikko kertoi Lännen Median haastattelussa (17.10.2020) keskustan tavoittelevan tuhansia uusia aloituspaikkoja ympäri maata.

– Vaikka työttömyys kasvaa Suomessa, meillä on samaan aikaan paljon avoimia työpaikkoja muun muassa sosiaali- ja terveysalalla. Tarvitsemme koulutettuja osaajia eri puolilla maata, Kosonen sanoo.

Kosonen muistuttaa, että ennen koronakriisiä yritykset ympäri Suomen mainitsivat osaavan työvoiman puutteen suurimmaksi kasvun esteeksi.

– Kun maailman ja Suomen taloudet lähtevät koronan jälkeen elpymään, meidän pitää huolehtia, että osaajapula ei muodostu Suomessa yritysten kasvun esteeksi. Näkymä osaavan työvoiman tarjonnasta vaikuttaa myös siihen, investoivatko yritykset ylipäänsä Suomeen.

Kosonen korostaa laajemminkin korkeakoulujen vaikutusta alueensa elinvoiman vahvistajana. Paitsi, että vetovoimainen korkeakoulu mahdollistaa alueen nuorille opinnot kotiseudulla ja tuo paikkakunnalle opiskelijoita muualtakin Suomesta, se tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille.

– Toivon, että eri alueilla yritykset ja korkeakoulut löytäisivät toisensa entistä vahvemmin. Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä voidaan vahvistaa sekä korkeakoulujen että yritysten osaamista ja kehittää uusia suomalaisia tuotteita maailmanmarkkinoille.

Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamistasoa, koska tulevaisuuden työelämä vaatii entistä korkeampaa osaamista.

– Tavoitteen saavuttaminen vaatii kolmea asiaa: sen varmistamista, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, jo työelämässä olevien jatkuvaa oppimista sekä korkeakoulutettujen määrän lisäämistä, Kosonen sanoo.

Opetusministeriö on aiemmin neuvotellut korkeakoulujen kanssa 10 000 uuden aloituspaikan lisäyksestä tuleville vuosille. Vaikka lisäys on merkittävä, Kosonen muistuttaa, että myös hakijasuma eli ilman korkeakoulupaikkaa jäävien nuorten määrä on iso.

– Aloituspaikkojen määrää pitää pystyä kasvattamaan edelleen. Vuosittain jopa 70 000 ensi kertaa korkeakouluun hakevaa nuorta jää ilman opiskelupaikkaa. Tämä aiheuttaa nuorille turhia välivuosia.

– Vaikka ikäluokat Suomessa aikanaan pienenevät ja siihen nähden korkeakoulupaikkoja on riittävästi, on kaikkien etu, että aloituspaikkoja saadaan kertaluonteisesti kasvatettua ja sitä kautta hakijasumaa purettua. Korona-ajassa on investoitava hallitusti tulevaisuuden kasvuun. Monella tavalla rakennamme nyt hyvinvointiamme uusiksi.

19.10.2020 | |

Tiedote 16.9.2020: Vuoden 2021 budjetilla terveyttä, työtä ja hyvinvointia

Hallitus on päässyt sopuun valtion ensi vuoden budjetista. Ajat ovat maailmanlaajuisen ja Suomeakin koettelevan koronapandemian seurauksena terveyden, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta haasteelliset, ja tulevaisuus ei ole tiedossa.

– Koronan takia emme tiedä mitä tuleman pitää. Epävarmoissa olosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää, että hallituksella on kyky yhdessä etsiä ja löytää ratkaisuja tähän haastavaan aikaan sekä luoda valoisia näkymiä tulevaan, kommentoi saavutettua budjettisopua kansanedustaja Hanna Kosonen.

Talousarviossa on varauduttu koronan hoidosta ja testaamisesta aiheutuviin menoihin ja osoitettu tukea kunnille ja sairaanhoitopiireille. Budjetissa näkyvät myös parlamentaarisesti sovitut hävittäjähankinnat. Budjettiesityksen alijäämä on 10,7 miljardia euroa.

– Nyt ensimmäinen tavoitteemme on koronakriisin voittaminen, ja siksi tarvitsemme korkealle tasolle nostetun testaus- ja jäljitystoiminnan jatkamista sekä elvyttävää finanssipolitiikkaa. Pidemmällä aikajänteellä tulevaisuudessa velkaantumista on tietenkin onnistuttava hillitsemään, sanoo Kosonen.

Teollisuuden ja viennin vakaata toimintaympäristöä vahvistettiin budjettiriihessä. Energian verotusta pitää heikossa suhdannetilanteessa tarkastella sekä teollisuuden ja työllisyyden näkökulmasta sekä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta. Ensi vuonna toteutetaan tasapainoinen energiaverouudistus ja päästökauppakompensaatio korvataan teollisuuden sähköistämisen ja uudistamisen tuella. Se auttaa suomalaisia ympäristökriteereiltään tiukkoja vientiyrityksiä kilpailussa erityisesti Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Teollisuuden sähkövero lasketaan kerralla alhaisimmalle EU:n sallimalle tasolle. Infrainvestointeihin eri puolilla Suomea panostetaan.

– Energiaverouudistus ja sähköistymistuki tukevat kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja investointeja uusiutuvaan energiaan, summaa Kosonen.

– Budjettiehdotuksessa on erityisen hyvää myös Veikkauksen tulojen alenemaan liittyvä päätös eli se, että sosiaali- ja terveys- sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut turvataan seuraavat vuodet. Jatkoon jäivät lainsäädäntöratkaisut, joilla palvelujen rahoitus pysyy hyvällä tasolla 2023 vuoden jälkeen, toteaa Kosonen.

16.9.2020 | |

Mielipide: Savonlinnan keskussairaalan taso on turvattava

Kirjoitus on julkaistu Itä-Savo-lehdessä 2.9.2020.

Huoli palveluista ja pelko tulevasta on värittänyt viime aikojen keskusteluja. On selvää, että meillä savonlinnalaisilla päättäjillä on vahva tahto Savonlinnan keskussairaalan tason säilyttämiseen ja siten palvelujen turvaamiseen alueen asukkaille.

Viime syksynä Itä-Savon sairaanhoitopiiri kävi neuvotteluja Pohjois-Savon suuntaan. On annettu ymmärtää, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa oli olemassa yhteinen tahtotila ja jopa sopimus yliopistollisen filiaalisairaalan perustamiseksi Savonlinnaan. Sosterista annetun tiedon valossa olikin yllättävää, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopio suhtautuivat selkeän kielteisesti Itä-Savon siirtymiseen osaksi Pohjois-Savon maakuntaa ja alueen sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

On myös väitetty, ettei terveydenhuoltolakia joko ehditä muuttaa tai olla muuttamassa enää tällä kaudella mihinkään. Lain muuttaminen on maan hallituksesta kiinni. Se ehditään tehdä aivan hyvin, mikäli tahtoa kahden päivystävän ja leikkaavan sairaalan säilyttämiseen kahden keskussairaalan maakunnissa on. Soteministeriryhmässä vuoden istuneena tiedän hyvin, että tahtoa on.

Huolestuneita seudullamme ollaan myös hoitoketjuista. Kukaan ei halua turhaan käydä Savonlinnasta Mikkelissä tarkistuksessa ja jatkaa Kuopioon, mikäli oikeaa hoitoa saa vain Kuopiosta. Erikoissairaanhoidon vastuualue ei tule muuttumaan, olipa suunta kumpi tahansa. Hoitoonohjaus sekä järkevät hoitoketjut vaativat lääkäreiltä hyvää yhteistyötä ja ammattitaitoa sekä johtajilta hyvää johtamista. Myös Etelä-Savon ratkaisulla hoitoketjut voidaan tehdä toimiviksi ilman turhia ajokilometrejä.

Savonlinnan kaupunginhallituksessa päätettiin 31.8. äänin 6-4, ettei Etelä-Savon suuntaan neuvotteluja soteratkaisusta jatketa. Ei jatketa vaikka Pohjois-Savo on sanonut kaupunginhallituksen kuulemisissa ei ja julkisuuteen tuodut yksittäisten henkilöiden tekemät isoimmat tarjoukset Pohjois-Savosta tarkoittavat Savonlinnan sairaalan tiputtamista aluesairaalatasolle. Aluesairaalataso ei ole asukkaiden etu. Neuvotteluja ei jatketa, vaikka Pohjois-Savoon siirryttäessä erinomaiseksi vahvistunut XAMKin kampus sekä sadat uudet opiskelupaikat, Samiedun jatko-opiskelupaikat sekä yhteistyö XAMKin kanssa ja mm. biotuotekeskuksen rahoitus olisi vaakalaudalla ja vaikka Etelä-Savolla olisi halua neuvotella.

On erittäin harmillista, että kaupunki sulkee itse oven Mikkeliin, vaikka Kuopio on omansa jo vetänyt nenämme edestä kiinni. Pieni kaupunkimme ei pärjää ilman yhteistyökumppaneita. Yhtenäinen Etelä-Savo on kaikkien meidän etu, mikä on nyt Mikkelissä havaittu. Milloin meillä Savonlinnassa?

Hanna Kosonen

Kansanedustaja, Savonlinna

2.9.2020 | |

Kannanotto: Hoitovelan purkuohjelma tarvitaan pikaisesti

Kannanotto 1.9.2020.

Keskustan kansanedustaja, edellinen tiede- ja kulttuuriministeri ja hallituksessa sosiaali- ja terveysasioista Keskustan puolesta neuvotellut Hanna Kosonen kysyy, missä viipyy sosiaali- ja terveysministeriön esitys ohjelmaksi viime kuukausina pidentyneiden hoitojonojen ja hoitovelan purkamiseksi.

Kosonen muistuttaa, että tilanne on vakava ja ihmisiä on hoitojonoissa paljon. Myös Keskustan eduskuntaryhmä edellytti kesäkokouksessaan sosiaali- ja terveysministeriötä laatimaan suunnitelman ensi tilassa hallituksen linjattavaksi https://keskusta.fi/ajankohtaista/uutiset/keskustan-eduskuntaryhma-hoitovelkaa-ja-hoitojonoja-alettava-purkaa/.

– Työ on tehtävä yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Koko maan eri sairaanhoitopiirien ja myös yksityisten toimijoiden voimavaroja on pystyttävä joustavasti hyödyntämään, jotta jokainen peruuntunut vastaanottoaika, hoitotoimenpide ja leikkaus pystytään mahdollisimman pian hoitamaan.

Kosonen tähdentää, että ajoissa saatu apu ja hoito säästää pidemmällä aikavälillä selvästi kustannuksia ja on ennen kaikkea inhimillisempää.

– Esimerkiksi kiireettömän syöpäleikkauksen odottaminen voi olla henkisesti raskasta ja toimenpidettä tai vastaanotolle pääsyä odottavan ihmisen fyysinen vointi ja terveys voi heikentyä jopa kohtalokkaasti pitkän odotusajan aikana.

Koronaepidemiatilanne vaihtelee eri maakunnissa ja kunnissa. Kosonen huomauttaa, ettei tilanne ole helppo, mutta toivoo terveyskeskuksilta ja sairaanhoitopiireiltä joustavuutta toimintaan myös yli sairaanhoitopiirirajojen. Viime keväänä monissa sairaanhoitopiireissä ylivarauduttiin epidemiaan, jolloin hoitoaikoja ja leikkauksia peruttiin enemmän kuin oli tarpeen ja moni terveydenhuollon yksikkö toimi pitkään vajaateholla.

2.9.2020 | |

Mielipide: Keskustan kanta Etelä-Savon sote-ratkaisuun on kirkas

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Savon nettisivuilla 1.9.2020 ja lehdessä 2.9.2020.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen kritisoi viime viikolla Keskustaa epäselkeydestä Etelä-Savon sote-ratkaisuun (Länsi-Savo 27.8.2020). Minua hän puolestaan kritisoi haastattelussaan siitä, että tiede ja -kulttuuriministerinä keskustan sote-neuvottelijana toimiessani hyväksyin soten lakiluonnoksen.

Etelä-Savon sote-suunnan valintaan liittyvä keskustelu alkaa mielestäni saada jo varsin erikoisia piirteitä. Ristikkäisiä mielipiteitä asiaan sinkoilee eri suunnista. Keskustan linjan selkeydessä ei kuitenkaan ole sijaa moitteille, vaan se on ollut ja on yhä varsin kirkas. Yhtenäinen Etelä-Savo on Keskustan tavoite. Ministeriryhmässä toimiessani ajoin koko ajan tätä yhdessä sovittua linjaa.

Keskusta haluaa, että Etelä-Savossa säilytetään kaksi leikkaavaa ja päivystävää sairaalaa: Mikkelissä ja Savonlinnassa. Se jos mikä on tärkeää maakunnan yhtenäisyydelle, mutta erityisesti asukkaiden saavutettaville palveluille, joista tässä nimenomaan on kysymys.

Keskusta on ainoa puolue, joka on selkeästi kertonut ajatuksensa asiaan. Häkkänen moittii minua lehdessä siitä, että olisin ollut kannattamassa maakuntaa hajottavaa linjaa. Savonlinnassa kokoomuksen suunnalta toisaalta syytetään siitä, että kannatan yhtenäistä Etelä-Savon maakuntaa.

Kokoomuksella kesti kovin kauan ylipäätään edes kertoa näkemyksensä Etelä-Savon sote-ratkaisuun. On hyvin omituista, että saman puolueen edustajat syyttävät eri puolilla maakuntaa vastakkaisista asioista. Selvää on, että kokoomuksessa ollaan kovin erimielisiä maakunnan yhtenäisyydestä. Tärkeämpää minusta olisi kuitenkin tietää, mikä on Häkkäsen ja kokoomuksen näkemys kahden päivystävän ja leikkaavan sairaalan olemassa oloon Etelä-Savon maakunnassa.

Meille Keskustassa tärkeää on turvata ihmisten hyvät palvelut. Haluamme, että sekä Savonlinnan että Mikkelin sairaaloiden taso säilyy.

Hallituksessa on viisi puoluetta, ja yhteisen linjan muodostaminen vaatii aina kompromisseja. Sitä, ettei lausunnoille lähtenyt pelkästään maakunnan hajottava vaihtoehto vaan kaksi vaihtoehtoa, voi pitää pitkälti keskustan saavutuksena. Muiden hallituspuolueiden kantaa ei ole julkisuudessa vielä kuultu.

Hanna Kosonen
kansanedustaja

1.9.2020 | |