Tekijä: hannakosonen

Eduskunnassa tehtiin viime vaalikaudella yli hallitus-oppositiorajojen yhteinen päätös pitkän ajan panostuksista tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Silloin sovittiin myös siitä, että tohtoreita koulutetaan Suomeen lisää. Hyvä ja johdonmukainen linja.

Olemme kuitenkin erittäin huolissamme siitä, että nykyinen hallitus toteuttaa 100 miljoonan euron säästöt ammatilliseen koulutukseen. Säästöt aiotaan kohdistaa mm. erikoisammattitukintoihin, joissa syvennetään ammatillista osaamista.

Maisteria siis kannustetaan kouluttautumaan tohtoriksi, mutta jos ammattiperustutkinnon suorittanut kouluttautuu eteenpäin, niin se tuntuu istuvan hallituksen mielestä olevan huonompi asia ja suorastaan koulutusresurssien hukkaan heittämistä.

Ammatillisen koulutuksen säästöt pyritään siis virallisen tavoitteen mukaan toteuttamaan karsimalla erikoisammattitutkinnot sekä toista tutkintoa suorittavat opiskelijat. Pelkommeon, että taustalta löytyy piilotavoite: Halu keskittää myös ammatillista koulutusta, kuten on jo monien muiden palveluiden kohdalla nähty. 

Jos hallituksen leikkuri alkaa niittää ammattitutkintoja tai jopa kokonaisia oppilaitoksia, se syventää entisestään osaajapulaa ja näivettymisen kierrettä. Suomi tarvitsee myös käytännön osaajia.

Hanna Kosonen, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen (kesk)
Markku Siponen, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen (kesk)

Jaksossa Kosonen ja Qvintus pohtivat tasavallan presidentti Alexander Stubbin alkukautta ja löytävät tekemisistä kolme pointtia. Samalla selviää, missä asiassa Stubbin ja suomalaisen keihässankarin mielipide eroaa.

Kaksikko pohtii myös Purran uusia puheita. Petetyistä vaalilupauksista ja kipeistä leikkauksista kiepsautetaan katse jälleen maahanmuuttoon.

Jaksossa puhutaan myös länsinaapurista. Taylor Swiftin jälkitunnelmissa selviää, missä asiassa Suomi on Ruotsin isoveli.

Israel jatkaa palestiinalaisten murhaamista. Miksi kukaan ei sano mitään? Miten Israel on samaan aikaan euroviisujen finaalissa?

Lähi-idän tilanteen lisäksi Kosonen ja Qvintus analysoivat kotimaan politiikkaa: mitä gallupista pitäisi ajatella ja kuka(kohan) on Keskustan uusi puheenjohtaja? Lopuksi pohditaan, miksi eurovaalit eivät kiinnosta ja miksi niiden pitäisi kiinnostaa.

Lasten ja nuorten pahoinvointi on saanut Suomessa muotoja, joita emme ikinä olisi voineet kuvitella näkevämme. Vantaan kouluampumisen taustojen tutkinta on vielä kesken, mutta julmempaa ja pysäyttävämpää tapaa kohdata lasten ja nuorten pahoinvointi ja väkivalta ei ole.  Olemme yhteiskuntana monella tapaa epäonnistuneet. 

Vasta viime aikoina koulukiusaamista on alettu kutsua väkivallaksi. Niin henkinen kuin fyysinenkin kouluväkivalta täyttää monen eri rikoksen tunnusmerkistön lähtien työrauhan rikkomisesta väkivaltaan ja kunnianloukkauksiin sekä rikoskumppanuuteen. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä.

Kouluväkivaltaa ei voi ohittaa, siihen puuttuminen on virkavelvollisuus ja tämä velvollisuus löytyy useasta kohtaa suomalaista lainsäädäntöä. On hälyttävää, että tutkimusten mukaan vain joka toinen kouluväkivaltatapaus loppuu tai vähenee kertomisen jälkeen. Paljon jää varmasti kertomatta häpeän kangistamana. Lapset pelkäävät kertomisen seurauksia. Tilanne voi pahentua siellä minne aikuisten silmät eivät näe. 

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa pitää keskittyä entistä enemmän tunnetaitoihin, rakentavaan vuorovaikutukseen ja sovittelevaan kulttuuriin. Kriisit puretaan nopeimmin ja helpoimmin varhaisessa vaiheessa ennen kuin konflikti nousee kaikkien muidenkin nähtäväksi. Tähän on olemassa hieno konsepti, josta olemme kuulleet paljon hyvää. 

Eri puolilla Suomea on käytössä VERSO-ohjelma, jossa sovittelun keinoin koululaiset itse etsivät ratkaisuja kiistatilanteisiin. Sovittelulla on saatu aikaan oppimisen kokemuksia, ilmapiirin muutoksia ja kiistatilanteiden selvää vähentymistä.  Viime kädessä vastuun kantaa tietysti aikuinen, mutta sovitteleva kulttuuri ja yhdessä sovitut tavat toimia ennaltaehkäisevät riitoja ja kärjistymistä.

Lapsen tai nuoren kehittymisen kannalta on oleellista, että hän kokisi olevansa turvassa. Turvallinen ympäristö on edellytys oppimiselle. Ilman pelkoa lapselle rakentuu tulevaisuuden tunneilmasto, jossa hän uskaltaa oppia ja kysyä, ja ulottaa parhaimpaansa, kohti unelmiaan. 

Turvallisen lapsuuden ja nuoruuden eteen tulisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta jokaisella olisi mahdollista kasvaa täyteen mittaansa. Kouluväkivaltaan on järjestelmällisesti puututtava ja koko Suomessa on tehtävä tinkimättömästi ennaltaehkäisevää työtä, jotta hyväksi havaitut sovittelumallit olisivat käytössä joka ikisessä Suomen koulussa.

Pauli Aalto-Setälä kansanedustaja (kok)

Hanna Kosonen kansanedustaja (kesk)

Kaksijakoinen jakso siinä mielessä, että aluksi edustaja Kosonen haastattelee eurovaaliehdokas Qvintusta.

Sen jälkeen Kosonen ja Qvintus keskustelevat Lähi-idän järkyttävästä tilanteesta: Iranin hyökkäyksestä Israeliin ja järkyttävästä hiljaisuudesta Gazan humanitäärisen kriisin ympärillä.

Lisäksi aiheena oikeusvaltioperiaate ja se, kun hallituspuolueen poliitikkoa (ps) ei miellytä virkamiehen kertomat faktat.

Hallitus on tekemässä pääsiäisen jälkeisellä viikolla päätöksiä Suomen sairaalaverkosta. Pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesesitys, joka ehdottaa ensimmäisessä aallossa 2026 alusta alkaen mm. Savonlinnan, Kouvolan, Iisalmen ja Varkauden toimintojen alasajoa.

Toisessa aallossa viimeistään 2030 alkaen tarjotaan lisää kylmää kättä, kun mm. Mikkelin ja Lappeenrannan sairaalat supistuisivat akuuttisairaaloiksi.

Hälyttävää on, ettei julkisuuteen ole tihkunut minkäänlaisia tietoja virkamiesesitystä täydentävien vaikutusarvioiden valmistelusta. Työryhmä itsekin myöntää, että ajattelivat sairaaloiden määrää ”puhtaasti lääketieteellisestä näkökulmasta”. 

Suomeksi sanottuna vaikutusarvioita ei tehdä, koska ne olisivat hallituksen ajamalle linjalle kiusallisia. Kyseessä ei ole sairaalaverkon kehittäminen, vaan puhdas ideologinen saneeraus.

Eri asiantuntija ovat arvioineet, että ehdotuksen tavoitteet 100 miljoonan euron säästöistä tai henkilöstöpulan ratkaisemisesta eivät toteudu. Etelä-Karjalan hyvinvointialue teetti selvityksen Lappeenrannan sairaalan alasajosta ja jo pelkästään Etelä-Karjalassa kustannukset nousisivat 30 miljoonalla eurolla säästöjen sijaan.

Henkilöstöpula ei asiantuntijoiden mukaan myöskään ratkea keskittämällä. Alan ammattijärjestöt ovat ilmoittaneet, ettei hallituksen mahtikäsky saa osaajia muuttamaan sinne, minne hallitus heidän haluaisi muuttavan.

Karjavaunuilla ihmisten, niin hoitajien kuin hoidettavien, pakkosiirrot hallituksen himoitsemiin ”keskityssairaalohin” voivat olla tavallisen kansan arjesta vieraantuneiden taskuliinavirkamiesten märkä uni, mutta tässä hallituksen jääräpäisessä saneerausvimmassa ei voita kukaan. Eivät varsinkaan hoitamatta jäävät vanhukset eivätkä takseihin syntyvät vauvat tai heidän äitinsä.

Kaakkois-Suomessa koulutetaan XAMK:in ja LAB:in toimesta 3100 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista sairaaloita harjoittelupaikkoina käyttäen. Lisäksi sairaalat ovat elintärkeitä mm. ammattioppilaitosten lähihoitajakoulutusten järjestämiseen.

Rahan ja henkilöstön lisäksi hallituksen on syytä muistaa myös ikääntyvien alueiden asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä satojen tuhansien matkailijoiden terveysturvallisuus. Unohtamatta hallituksen kauniita puheita itäisen Suomen elinvoimasta sekä rajaseutujen kokonaisturvallisuudesta.

Vesa Kallio, kansanedustaja, kesk, Mikkeli

Hanna Kosonen, kansanedustaja, kesk, Savonlinna

Niina Malm, kansaedustaja, sd, Imatra

Anna-Kristiina Mikkonen, kansanedustaja, sd, Savonlinna

Poditiikkaa juhlistaa 20. jaksoa huippuvieraansa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin kanssa.

Kosonen ja Qvintus keskustelevat ministerin kanssa EU:n suunnasta ja haasteista. Lisäksi puhutaan RKP:stä, jonka puheenjohtajaksi Adlercreutz pyrkii: Millainen puheenjohtaja Adlercreutz haluaa olla? Miten hän muuttaisi puolueen toimintatapoja? Entä miten 3,4 prosentin kannatus nousee?

Poditiikkaa luo kurkistuksen eduskunnan kulisseihin ja kertoo, kuinka tasavallan presidentin virkaanastujaiset etenevät. Virkaanastujaisten inside-tiedon lisäksi Kosonen ja Qvintus puhuvat viisikon poistumisesta politiikan kirkkaimmista valoista: kuka heistä on sukupolvensa lahjakkain poliitikko ja kuka oli se, joka sai lähteä omilla ehdoillaan? Kososen lakialoite etenee – mistä on kyse?

Lisäksi puhuttavat politiikan vauvat ja Kalevalan päivä.

Viikon runo -osiossa Qvintus paljastaa, millaisen vaikutuksen hänen sukulaisensa teki Jean Sibeliukseen ja mitä sitten tapahtui.

Poditiikkaa pohtii hoitajien työssä jaksamista, väkivallan uhkaa, hoitajapulaa ja sitä, millä kahdella pointilla asiat ratkaistaan. Kososen ja Qvintuksen vieraana Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Lävähtääkö lööppeihin tällä kertaa AY-jyrähtelijän yllättävä mielipide soteuudistuksesta? Jaksossa selviää myös, minkä uutisen Rytkönen luki kesälomallaan lehdestä.

Valtiopäivät avattiin ja hässäkät ovat käynnissä.

Kosonen ja Qvintus ruotivat taloutta, sotea ja sotavoimia. Orpon ja Purran säästösummissa on miljardien ero. Haluaako ministeri Juuso tyhjentää Pohjois- ja Itä-Suomen? Pitäisikö ministeri Häkkäsen ottaa komento takaisin?