Mielipide: EU-komissio haluaa anastaa metsävallan

Euroopan unionin perussopimuksen mukaan metsät kuuluvat kansalliseen päätäntävaltaan. Viimeisten vuosien aikana ote EU:ssa on kuitenkin metsäsääntelyn osalta tiukentunut. Tämä on helposti huomattavissa erityisesti eduskuntaan saapuvasta unionin energia-, ilmasto- ja kestävyyssääntelystä.

Sääntely ei ainoastaan liippaa metsien kansallista päätäntävaltaa, vaan anastaa sen itselleen esimerkiksi koko ajan lisääntyvien delegoitujen säännösten avulla, joissa valta käytännössä luovutetaan komissiolle.

Ongelmia vallan anastamisessa on monia. Ensinnäkin anastamisesta ei puhuta suoraan, vaan toistellaan metsäsääntelyn kuuluvan kansalliseen päätäntävaltaan. Jos kuitenkin EU on kiistatta tunkeutunut kansallisen päätäntävallan alueelle ja samalla toimii vastoin perussopimustaan, niin eikö olisi aika alkaa puhua asiasta oikeilla nimillä?

Toinen ongelma on, että ehkäpä kylkiäisinä edelliselle. Sääntelyä valmistelevassa Euroopan komissiossa ei ole metsätieteellistä osaamista, vaan metsiin liittyvät kokonaisuudet kulkevat ympäristö- ja ekologia-asiantuntijoiden kautta. Toki monenlaista asiantuntemusta tarvitaan kokonaisuuksia ratkoessa, mutta on perin kummallista, ettei metsäasiantuntijoita ole rekrytoitu komissioon.

Kolmas ongelma on, ettei kukaan koordinoi unionin metsäsääntelyä. Tosiasiassa esimerkiksi Euroopan unionin Fit for 55 -ilmastopaketissakaan ei eri palasten osasia oltu soviteltu yhteen, mutta metsäsääntelyssä koordinoinnin puute näkyy todella räikeästi. Ensin päätetään yhdessä direktiivissä toista ja kohta ihan muuta toisessa paketissa. Tavoite voi olla kannatettava, mutta keinot vievät ihan jonnekin muualle.

Olisi korkea aika saada Euroopan komissioon niin metsätieteellistä osaamista kuin metsäsääntelyn koordinointiakin. Tätä Suomen olisi syytä edistää muiden metsämaiden kanssa. Pään pistäminen pusikkoon ja kansallisen päätäntävallan toistelu ei enää auta.

Tule eduskunta-avustajaksi puhemies, kansanedustaja Matti Vanhaselle ja kansanedustaja Hanna Kososelle!

Haemme työkaveria eduskuntaan avustamaan puhemies, kansanedustaja Matti Vanhasta ja kansanedustaja Hanna Kososta kuluvan vaalikauden loppuun asti.

Työssäsi huolehdit kalenteroinneista, etsit ja koostat tietoa, seuraat Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueiden asioita, tuotat sosiaalisen median aineistoa sekä luonnostelet erilaisia kirjoituksia. Tehtävänkuvassa painottuu erityisesti talous-, ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka.

Kuulut Keskustan ryhmäkanslian joukkueeseen, joka tukee 31 kansanedustajaa. Työ alkaa 25.4.2022.

Tarvitset hyvät viestintä- ja koordinointitaidot sekä erityisesti innostuneen mielen. Hyvä suomen ja englannin kielen taito on välttämätön.

Lisätiedot ja hakemukset palkkatoiveineen 3.4.2022 mennessä Hanna Kososelle: hanna.kosonen@eduskunta.fi.

Tehtävän sisällöstä voi kysyä myös nykyiseltä eduskunta-avustajaltamme Sara Saramäeltä: sara.saramaki@eduskunta.fi, p. 050 430 6455.

Tiedote: Keskustan Kosonen kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä

17.3.2022

Aiemmin Natoon kielteisesti suhtautunut Keskustan savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen on päätynyt kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Tiede- ja kulttuuriministerinäkin toiminut Kosonen on yksi ensimmäisistä Keskustan kansanedustajista, joka julkaisee Nato-kantansa.

”Kohdallani päätös on suuri, mutta enää en pysty perustelemaan yhtä aukottomasti mitään muuta ratkaisua Suomen turvallisuuden takaamiseksi”, Kosonen toteaa ja jatkaa: ”Suomen tulisi liittyä Natoon rauhan, vapauden ja hyvän elämän tähden, itsenäisen ja turvallisen kotimaamme tähden, koska yksin emme saa jäädä.”

Kosonen kertoo olleensa loppusyksyyn 2021 asti kielteinen Nato-jäsenyyttä kohtaan. Hän on nähnyt Suomen jo valmiiksi osana länttä EU-jäsenenä sekä demokraattisena ja vapaana valtiona, ja halunnut pitää Suomen sotilasliittoon kuulumattomana Ruotsin ja Sveitsin rinnalla. Kosonen kertoo vierastaneensa ajatusta, että Suomi kuuluisi samaan liittoumaan, jonka suurin jäsen Yhdysvallat on tehnyt iskuja siviilikohteisiin, käynyt raakalaismaisia sotia ja syyllistynyt ihmisoikeusrikkomuksiin esimerkiksi Guantanamon vankileirin muodossa.

Kosonen on perustellut linjaansa aiemmin myös sillä, ettei Suomeen ole oletettu kohdistuvan sotilaallista uhkaa mistään päin maailmaa. Nyt on kuitenkin selvää, että tilanne on muuttunut. Välitöntä uhkaa ei ole, mutta näkymä on synkentynyt ja luottamus Venäjään mennyt. 

”Liian sinisilmäinen en ole ollut ennenkään: vaikka meillä on maamme pienuuteen nähden vahvat puolustusvoimat, emme yksin pärjäisi pitkän aikaa, jos jokin iso maa meitä kohtaan hyökkäisi”, Kosonen sanoo.

Kosonen kertoo pohtineensa Nato-kantaansa myös siitä näkökulmasta, millaista tukea sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuva Suomi voisi saada muilta EU-mailta Lissabonin sopimuksessa kirjatun avunantovelvoitteen perusteella. ”Totuus kuitenkin on, ettei Euroopan unioni ole sotilasliitto tai turvallisuusliitto. Vaikka Ukraina ei ole EU:n jäsenmaa, on tilanteesta suurella todennäköisyydellä nähtävissä taso, jolla meitä Suomeakin oltaisiin iskun kohteena tukemassa”, Kosonen painottaa. 

Nato taas on maailman vahvin ja varustelluin puolustusliitto, joka turvatakuineen perustuu nimenomaan pelotteelle, joka ennaltaehkäisee hyökkäyksen. Liittokunta puolustaa kansainvälistä oikeutta, oikeusvaltiota ja demokratiaa.  Suomen puolustusvoimien kalusto on täysin yhteensopiva Naton kanssa, ja Nato on toistuvasti toivottanut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset tervetulleiksi.

Asiantuntijat kiistelevät, olisiko nyt hyvä hetki hakea Nato-jäsenyyttä vai ei, ja arviot Natoon liittymisajasta vaihtelevat aina yhdestä yöstä yhteen vuoteen tai jopa tyrmäykseen. Kosonen painottaakin, että mikäli Suomi pyrkii Natoon, on valmistelut 30 Nato-jäsenmaan myönteisen vastauksen saamiseksi tehtävä huolella.

”Pidän hyvänä, että valtionjohto ja eduskunta punnitsevat tarkkaan, mitä Nato-jäsenyyden hakeminen tarkoittaisi Suomen turvallisuudelle ja kansainväliselle turvallisuustilanteelle. Pitää pyrkiä laajaan yhteisymmärrykseen ja olla huolellinen, muttei hidastella. Ajattelen itse aikataulusta, että mitä pikemmin, sen parempi”, Kosonen lopettaa.

Mielipide: Maailman puhtainta ruokaa nyt ja tulevaisuudessa

Euroopassa käydään suurinta valtioidenvälistä sotaa sitten toisen maailmansodan kauhujen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee vaikuttamaan moneen varmana pitämäämme perustoimintoon, ja ruoka on yksi niistä.

Maa- ja metsätalousministeri Leppä on korostanut, miten ruuantuotannon omavaraisuus on henkivakuutuksemme muuttuneessa maailmantilassa. Kaksi vuotta sitten Suomessakin havahduttiin pitkästä aikaa huoltovarmuuden tärkeyteen toden teolla. Maailmanlaajuinen kulkutauti pakotti valtioiden rajoja sulkeutumaan. Kansainväliset toimitusketjut takkuilivat.

Huoltovarmuus tarkoittaa, että pystymme kaikissa tilanteissa ylläpitämään yhteiskuntamme toiminnan ja turvaamaan ihmisille ruuan, veden, sähkön, terveydenhuollon ja tietoliikenneyhteyksien kaltaisia asioita. Nyt Euroopan turvallisuustilanne on järkkynyt pahemman kerran. Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan, eurooppalaiseen demokratiaan ja sen elintärkeisiin toimintoihin, osoittaa, etteivät nämäkään asiat ole itsestäänselvyyksiä.

Suomalaisen maatalouden kannattavuuskriisi on jatkunut jo pitkään, kun kustannukset ovat kasvaneet, mutta tuottajahinnat eivät. Alhainen tuottajahintojen taso hämmentää siksikin, että esimerkiksi suomalaiset perunat, pihvit ja maito ovat maailman huippuluokkaa, eikä missään ruoantuotannossa käytetä antibiootteja tai torjunta-aineita siinä määrin kuin muualla. Tiloja on lakkautettu toinen toisensa jälkeen. Ratkaisujen löytäminen on tuntunut kiinnostavan lähinnä Keskustaa. 

Nyt energian, polttoaineiden, lannoitteiden ja rehun kasvaneet hinnat ovat kärjistäneet tilannetta entisestään. Putinin sodan myötä tilanne ei helpota. Hallitus sopi äskettäin maatilojen kiinteistöveron huojennuksesta. Selvää kuitenkin on, että lisää ratkaisuja on tehtävä. Niitä myös parhaillaan haetaan.

Kestävin tapa turvata suomalaisen ruuan ja ruuantuotannon tulevaisuus on parantaa viljelijöiden ja tuottajien asemaa markkinoilla. On kohtuutonta ja väärin, että samaan aikaan kun isot kaupat tekevät ennätystulosta, maatalouden kannattavuus edelleen heikkenee. Kaupalla on nyt viimeiset hetket kantaa vastuunsa siitä, että viljelijät ja tuottajat saavat reilun ja oikeudenmukaisen korvauksen työstään.

Yhdessä meillä on vastuu siitä, että suomalaista ruokaa on saatavilla jatkossakin ja myös pahan päivän varalle. 

Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk)
Savonlinna, Kaakkois-Suomi

Mielipide: Ukrainaa on tuettava kaikilla tavoilla

Me savonlinnalaiset tiedämme hyvin historiamme kautta mitä rajaseudulla asuminen tarkoittaa. Se tarkoittaa pyrkimystä yhteistyöhön ja ystävyyteen, hyviin suhteisiin. On se tarkoittanut ennenkin myös muunlaisia kanssakäymisiä.

Tilanne Venäjän johtoa kohtaan on nyt muuttunut. Kuten presidentti Niinistö sanoi, sodan kylmät kasvot ovat esillä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hyökkäys itsenäisyyttä, vapautta ja demokratiaa vastaan. Eurooppa ja Suomi ovat auttamassa ukrainalaisia tätä suuruudenhullua valtapolitiikkaa vastaan. Ukrainaa ei saa jättää yksin. Olemme jo nähneet miten Eurooppa voi sittenkin toimia nopeasti ja yksimielisesti. Maailmassa on paljon hyvää ja se on Ukrainan tukena. Sotaa pakenevat ukrainalaiset otetaan lämmöllä vastaan.

Suomen liittoutumattomuus on ollut vakauspolitiikan perusta ja itse olen juuri tällä vakauden tavoittelulla, kansallisen turvallisuuden maksimoinnilla Nato-vastaisuuteni perustellut. Nyt kuitenkin tilanne on rajusti muuttunut. Kantani on ollut uudessa pohdinnassa jo kuukausia, enkä mitään näin isoa ratkaisua halua tehdä nopeasti. Haluan kuulla asiantuntijoita, myös Nato-osapuolta. Meidän on oltava tarkkaan tietoisia siitä, mitä voimme Natolta saada, mutta myös siitä mistä joudumme vastuuseen. Kansallinen turvallisuus on elintärkeä päämäärä edelleen.

Olen samaa mieltä Jouni Backmanin kanssa siitä, että Savonlinnan on mietittävä Venäjä- ja Valko-Venäjä -suhteita uudessa valossa. Uskon, että me savonlinnalaiset emme halua olla tukemassa maiden nykyisen johdon raakalaismaisia toimia. Tämä tarkoittaa myös muutosta Savonlinnan suhteisiin.

Venäläistaustaisia seudullamme asuu paljon. Hyvät suhteet ja ystävyys heidän kanssaan jatkukoon.

Hanna Kosonen
Kansanedustaja (Kesk)
Savonlinna

Kirjoitus on julkaistu Itä-Savon mielipidepalstalla 3.3.2022.

Tiedote: Keskustan kansanedustajat: Maailman onnellisimman kansan mielenterveys Suomen suureksi projektiksi

Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä seuraava Suomen suuri projekti. Tarvitsemme suvaitsevampaa asennetta mielenterveyshaasteita kohtaan. Jokainen kohtaa elämässään hetkiä, jolloin mieli järkkyy. Yhteiskunnassamme parempi ymmärrys mielen sairauksia kohtaan ja toisesta välittäminen auttavat ratkaisujen tiellä.

Keskustan kansanedustajat esittelevät Suomen suurin projekti -mielenterveysohjelman, joka koostuu kolmesta kokonaisuudesta: ennaltaehkäisevistä ja mielen hyvinvoinnin edistämisen toimista, matalan kynnyksen palveluista ja mielensairauksien hoidosta sekä palveluista.

Ohjelmatyössä kerättiin tietoa esimerkiksi keskustalaisille jaetulla verkkokyselyllä, johon saatiin lähes 1400 vastausta. Kysely selvitti vastaajien asenteita mielenterveyttä kohtaan sekä keinoja mielenterveyden palveluiden kehittämiseen. 

  • Kyselystä saimme paljon evästyksiä ja ideoita ohjelmaan. Olennaisinta on hyvä tasapainoinen elämä ja sen edellytykset. Ennaltaehkäisevät toimet ovat niitä tuottavimpia niin taloudellisesti kuin inhimillisesti, siksi nostamme ohjelmassamme tärkeään asemaan terveellisen ravinnon, liikunnan, harrastukset, unen ja levon, hyvät ihmissuhteet sekä merkityksellisen tekemisen. Yleensäkin salliva ilmapiiri ja elämän merkityksellisyyden kokeminen on tärkeää, kommentoi kansanedustaja ja ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Hanna Kosonen.

Keskustalaisten ohjelma ehdottaa ratkaisuehdotuksiksi muun muassa ravitsemusneuvontaa, unikouluja vauvasta vaariin, yksinäisyyden hoidon ohjelmaa ja jo nyt käytössä olevan harrastamisen Suomen mallin vakiinnuttamista.’

Toinen ohjelman kokonaisuuksista on matalan kynnyksen palvelut.

  • Jokainen kohtaa elämässään kriisejä. On tärkeää, että palveluissa tunnistetaan elämän muutoskohdat ja tarjotaan niissä kohdissa apua. Tilanne voi kehittyä myös vähitellen ja siksi keskusteluapua ja tukea tulisi olla helposti saatavilla siellä missä ihmisetkin ovat, toteaa kansanedustaja Mikko Kinnunen.

Yhden oven periaate on otettava käyttöön sote-uudistuksen yhteydessä. Mielenterveyspalvelut tulee järjestää saataville sinne minne hakeudutaan ensimmäisenä. Hyvinvointi- ja perhekeskuksista tulee löytyä moniammatilliset palvelut kaiken ikäisille. Matalan kynnyksen keskusteluapua tulee olla tarjolla myös kouluissa ja työpaikoilla.

Suomen suurimman projektin kolmas kokonaisuus on mielen sairauksien hoito.

  • Mielen sairauksia tulisi voida hoitaa terapiatakuun hengessä, kunkin tilanteeseen räätälöidyn ohjelman mukaisesti. Ihminen on aina yksilö ja se mikä on avuksi toiselle, ei välttämättä ole oikea keino toiselle. Siksi on tärkeää, että mahdollisuuksia lyhyempiin ja pidempiin terapioihin on tarjolla, kommentoi kansanedustaja Hilkka Kemppi.

Kolmen vuoden psykoterapia -vaihtoehdon lisäksi on luotava joustavammin potilaan tarpeiden mukaan räätälöityjä terapiavaihtoehtoja saataville. Mielen terveyden osaamista on vahvistettava perusterveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille on luotava toimiva väylä mielenterveyspotilaille.

Lisätietoja

Hanna Kosonen

Mikko Kinnunen

Hilkka Kemppi

Tiedote julkaistu 28.12.2021

Tiedote: Paremmasta mielenterveydestä seuraava Suomen suuri projekti

Mielenterveyden häiriöt ovat kasvaneet maailman onnellisimman kansan uudeksi kansansairaudeksi, minkä kustannukset voidaan laskea miljardeissa. Inhimilliset vaikutukset sairastuneen elämään ja lähipiiriin ovat mittaamattomat. 

Joulun aika voi olla yksinäiselle, kriisejä kokeneelle tai masentuneelle vuoden raskainta aikaa, vaikka jouluna juuri juhlitaan valoa, hyvää tahtoa ja välittämistä.

Keskustan kansanedustajat Hanna Kosonen, Mikko Kinnunen ja Hilkka Kemppi toivovat Suomeen suvaitsevaisempaa asennetta mielen sairauksia kohtaan.

-Jokainen kohtaa elämässään hetkiä, jolloin mieli järkkyy. Se, että ymmärtäisimme paremmin mielen herkkyyksiä ja toimintaa auttaisi ratkaisujen, toisistamme välittämisen ja paremman mielen tiellä, sanoo Kosonen.

Kosonen, Kinnunen ja Kemppi ehdottavat paremman mielenterveyden seuraavaksi Suomen suureksi projektiksi. Myös Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on ottanut kantaa mielenterveyden ongelmiin ja palveluihin pureutuvan kansallisen hankkeen puolesta.

– Korona on lisännyt huoltamme suomalaisten jaksamisesta entisestään. Jo ennen sitä joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen syynä olivat mielenterveyden häiriöt. Mielen terveyden tuki esimerkiksi työpaikoilla lähtee siitä, että pomoa ja työkaveria kiinnostavat kuulumiset joka päivä. Vuodenvaihteen lomat, oikeus viettää aikaa lähimmäisten kanssa ja uudet aluevaltuustot tarjoavat mielenterveyden suurhankkeelle loistavan lähtölaukauksen. Uuden vuoden oleellisin lupaus on välittää omasta ja naapurin jaksamisesta. Me teemme sen lupauksen jo tänään, kommentoi Kemppi.

Poliittisten päätösten lisäksi jokainen voi vaikuttaa omilla teoillaan.

-Joulu on oivallinen aika ottaa yhteyttä ihmisiin. Jokainen meistä tuntee jonkun, jonka joulu voi muuttua paremmaksi pienen välittämisen osoituksen kautta. Esimerkiksi piipahdus kylässä tai viesti voi merkitä hyvin paljon, Kinnunen toteaa.

Kosonen, Kinnunen ja Kemppi haastavat suomalaiset mukaan välittämään toinen toisistaan. Keskustan eduskuntaryhmä on jo ottanut haasteen vastaan työstämällä mielenterveystematiikasta ohjelman, joka esitellään tiedotustilaisuudessa 28.12.2021, viattomien lasten päivänä.

Keskustan kansanedustajat toivottavat kaikille suomalaisille hyvää ja onnellista joulua.

Voit osallistua keskusteluun tai ottaa haasteen vastaan sosiaalisessa mediassa hästägillä: #välitämme

Hanna Kosonen

Mikko Kinnunen

Hilkka Kemppi

Tiedote julkaistu 21.12.2021

Tiedote: Savonlinnaan OKM:n avustusta luovien alojen toimintamallin pilotoimiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kulttuurin ja luovien alojen toimijoille valtionavustuksina neljä miljoonaa euroa innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen.

Savonlinnan kaupunki saa summasta osansa, kun S Creatives-verkostolle myönnettiin 160 000 € uuden luovia aloja tukevan toimintamallin pilotointiin ja toiminnan käynnistämiseen Savonlinnan seudulla.

-Olen tosi onnellinen, että Saimaa ilmiö aloittama työ kulttuurin eteen saa jatkoa. Tähän mennessä tehty työ on vasta alkua – tässä on vahva pohja yhteistyölle Saimaan alueen kulttuurin hyväksi kaupunkien välillä, Hanna Kosonen iloitsee.

Lisätietoja ja myönnetyt avustukset: https://okm.fi/-/kulttuuri-ja-luovien-alojen-uudistumisen-rakennetuki

Tiedote julkaistu 21.12.2021

Tieodote: Hanna Kosonen valittiin valtiovarainvaliokunnan jäseneksi

Keskustan eduskuntaryhmän esittämänä ja eduskunnan tänään täysistunnossaan hyväksymänä Hanna Kosonen valittiin valtiovarainvaliokunnan jäseneksi. Entuudestaan Kosonen toimii talousvaliokunnan varapuheenjohtajana ja ympäristövaliokunnan jäsenenä.

  • Olen kiitollinen omalle eduskuntaryhmälleni luottamuksesta. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellään maamme taloutta koskevat asiat ja se täydentää hyvin talousvaliokunnan tehtäviäni. On kunnia hoitaa tätä tärkeää tehtävää, sanoo Hanna Kosonen

Valtiovarainvaliokunnan tehtävänä on käsitellä muun muassa julkisen talouden suunnitelmaa, valtion talousarvioesitystä ja lisätalousarvioesitykset sekä verolait ja valtion lainanottoa koskevat asiat.

Kosonen valittiin valiokunnan jäseneksi äitiyslomalle jäävän Katri Kulmunin tilalle. Valtiovarainvaliokunta on jakaantunut kahdeksaan jaostoon, joiden tehtävänä on toimialansa mukaisesti valmistella valiokunnan käsiteltävänä olevia asioita. Kosonen tulee toimimaan verojaostossa, sekä työ- ja elinkeinojaostossa.

Tiedote julkaistu 20.12.2021

Tiedote: Seurantaloille korona-avustuksia Etelä-Savoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seurantaloa ylläpitäville yhteisöille yhteensä 2 150 000 € seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen niin sanottuina korona-avustuksina. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta.

Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat muun muassa sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistönhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot.

-Seurantalot ovat kylien yhteisöllisiä keskuksia, jotka toimivat kulttuurin ja kansalaistoiminnan tiloina aina harrastustoiminnasta tapahtuma-areenoiksi. On siis hienoa, että seurantaloja ylläpitävät tahot saavat korona-avustusta toiminnan ylläpitämiseen jatkossa, toteaa kansanedustaja Hanna Kosonen.

Etelä-Savoon seurantalojen avustuksia on esitetty myönnettävän yli 39 000 €. Näistä osansa saavat:

Anttolan maa- ja kotitalousseura ry., Anttola 2 000 €

Kaartilankosken kiinteistö Oy, Kaartilankoski 7 000 €

Kylätalo Nousula ry. 1 500 €, Silvola

Maaveden maa- ja kotitalousseura, Siikamäki 3 800 €

Makkola-Kuokkala maa- ja kotitalousseura ry, Makkola 1 000 €

Mikkeli-Seura ry, Mikkeli 3 500 €

Mäntyharjun Nuorisoseura ry., Mäntyharju 2 800 €

Paltasen kyläyhdistys, Paltanen 2 000 €

Pieksämäen Haapakosken kyläyhdistys ry, Haapakoski 2 800 €

Simanalan Kyläyhdistys ry., Enonkoski 2 000 €

Suomenniemen Nuorisoseura ry., Suomenniemi 5 500 €

Telavis Oy, Telakanava 700 €

Toivolan Kylät ry., Tuustaipale 2 500 €

Vanajan kylä ry., Vanaja 2 000 €

Lisätietoja avustuksesta ja myönnetyt avustukset https://okm.fi/-/korona-avustus-seurantaloja-yllapitaville-yhteisoille

Tiedote julkaistu 16.12.2021