Puhe Eläkeliiton Kerimäen yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa

Hyvä Kerimäen eläkeliiton aktiivit, hyvät juhlavieraat,

Eläminen vaatii rohkeutta, ja vanheneminen sitä vasta vaatiikin. Tuula-Liina Varis on oivallisesti todennut. Elämässähän ei ole turvatakuita missään kohtaa ja elämän kuluessa voi joko opetella pitämään tästä seikkailumatkasta ja tulemaan toimeen seikkailijan eli itsensä kanssa tai asettua vasten elämän käänteitä. Mitä kauemmin on elänyt sitä enemmän näitä mahdollisuuksia itsensä kanssa sovintoon elo on takuulla tarjoillut.

Juhlimme tänään Kerimäen eläkeliiton 50-vuotista taivalta. Paljon on muuttunut eläkeläisten olemus ja toiminta näissä vuosissa. Tällä hetkellähän lapsuus kestää ehkä 10 vuotta, nuoruus seuraavat vuosikymmenet, minä 45-vuotiaana olen varhaisen keski-iän kynnyksellä, mutta sitten nopeasti reilu 60-vuotiaat ovatkin eläkeläisiä. Työiän jälkeinen aika voi kestää useita vuosikymmeniä. Nykyiset eläkeläiset ovat virkeitä, aktiivisia, vanhenemiseltaan ja elämältään omatoimisia rohkeita maailmankansalaisia. 50 vuotta sitten eläkeliiton toiminta ja eläkeläisten asema oli varsin toisenlainen. Edelleen eläkeliiton tärkein tavoite on erityisen kannatettava eli ikäystävällinen Suomi.

Hyvät juhlavieraat,

Ikäystävällisempään Suomeen teemme hyvässä vauhdissa matkaa, mutta ainahan matka voisi olla joutuisampi ja teot rivakammin toteutuvia. Listaan nyt tässä muutamia. Kantavana teemana teoissa on sekä/että ajattelu joko/tain sijaan.

Ensiksikin Suomi pienenä osaamisella pärjäävänä maana tarvitsee kaiken ikäisiä taitajia. Osa-aikatyöstä on puhuttu paljon lapsiperheiden kohdalla, mutta samalla tavalla tulisi mahdollistaa eläkeiän kynnyksellä tai sen jälkeen osa-aikainen työntekeminen asianosaisen näin halutessaan. Meillä on valtava osaamisreservi teidän väessä, joka nyt on osin käyttämättä.

Toiseksi olisi olennaista viimeinkin tunnistaa ja tunnustaa eläkeikäisten laaja kirjo. Karrikoiden suomalaisten palvelut asumisesta lähtien on kohdennettu täysin omatoimisille työkykyisille tai laajaa hoitoa tarvitseville. Tältä väliltä puuttuvat esimerkiksi kohtuuhintaiset asumisvaihtoehdot, joissa olisi sopivasti turvaa ja yhteisöllisyyttä.

Kerimäen eläkeliitto on oiva esimerkki ikäihmisten suurimmaksikin haasteeksi luetun yksinäisyyden hoidossa. 50-vuotias yhdistys ja erityisesti te aktiivitoimijat olette koonneet väkeä yhteen erilaisten harrastusten, koulutusten ja matkojen merkeissä. Toivotaan, että karaokeakin kohta pääsette taas laulamaan. Monenlaista ohjelmaa yksinäisyyden poistoon on ollut, mutta nämä toimet tulisi saada koko maahan ja myös ihan kaikkien meidän käyttöön. Puhelinsoitto sukulaiselle kerran viikossa voi olla jo päivän tai viikon pelastus. Tärkeä kohtaaminen.

Kerimäen eläkeliitto on näin tässä ajassa sanottuna keski-iän kynnyksellä. Te aktiivit teette äärettömän tärkeää työtä niin alueemme kuin toistemme hyväksi. Suuri kiitos työstänne. Yhteisiä tavoitteita on tulevaisuuteenkin.

Paljon onnea 50-vuotiaalle ja erityisen pitkää ikää!

Kerimäellä 6.9.2021

Kansanedustaja Hanna Kososen kolumni: Hiilensidonnassa isot tulevaisuuden markkinat

Keski-Euroopan, Turkin ja Kiinan tulvat sekä IPCC:n uusin ilmastoraportti ovat saaneet ilmastonmuutoksen äänenpainot yhä vakavammiksi. Ratkaisuja tarvitaan todella, kaikilla mahdollisilla sektoreilla eri puolilla maailmaa.

Kaiken perusta on fossiilisen aikakauden muuttuminen uusiutuvaksi sekä lineaarisen talouden kiertotaloudeksi eli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Hiilensidonta on ollut esillä verrattain vähän, mutta sekin on otettava palettiin mukaan niin kuluttajien, yritysten kuin julkisten tekijöiden toimesta. 

Hiilensidonnalla tarkoitetaan prosessia, jossa eloperäiset aineet sitovat hiilidioksidia takaisin luontoon ja maaperään. Hiilensidonnan lisäksi tulee kiinnittää huomiota hiilen varastointiin: meret, metsät, puurakentaminen, huonekalut ja kirjat voivat varastoida hiiltä kymmenien ja jopa satojen vuosien ajan.

Hiilensidonnasta puhutaan myös silloin, kun puhutaan päästöjen kompensoinnista. Päästökompensaatiomarkkinoille ennustetaan jopa 15-kertaista kasvua tulevaisuudessa. Kompensaatioiden avulla eli ostamalla hiilensidontapalveluita niin yrityksille kuin kuluttajille on mahdollista päästä hiilineutraaliuteen tai jopa hiilinegatiivisuuteen, jossa kohde sitoo enemmän kuin päästöjä syntyy. Meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet hiilensidontamarkkinoilla laajojen metsä- ja maatalousalueiden, mutta myös osaamisemme kautta. 

Hiilensidontamarkkinoihin liittyy kuitenkin erilaisia ongelmia. Ala on nopeassa kasvussa, eikä ole vielä olemassa kansainvälistä kriteeristöä. Tämä johtaa laadullisiin eroihin ja erilaisiin laskentatapoihin. Ostaja ei välttämättä voi olla varma, että kompensaatiota todellisuudessa tapahtuu.

Vaarana on myös, että samat päästövähennykset julkisella ja yksityisellä puolella lasketaan kahdesti, jolloin todellisuudessa päästövähennykset ovat pienemmät kuin kaksinkertainen laskentamalli antaa ymmärtää. Suomessa päästövähennysten laskemisessa ollaan todella tarkkoja. Alan kehityksen kannalta olisikin hyvä saada niin kansainvälinen kriteeristö kuin lainsäädäntökin tueksi, jotta ympäri maailman hiilensidonnan tulokset näyttäytyvät tilastoissa todenmukaiselta. 

Yhtenä haasteena on myös se, että luonnonympäristö vaihtelee eri alueilla ja laskenta voi olla mutkikasta. Esimerkiksi nurmi on erinomainen hiilensidontamuoto, mutta vaihtelua sidontamääriin tuo eri kasvilajit, maaperä ja niittotekniikat. Toisin sanoen, hiilensidonnassa on lukuisia asioita, jotka tulee osata ottaa huomioon käytännöntasolla ja päästövähennyksiä laskettaessa. Tutkittua tietoa tarvitaan myös lisää.

Metsät, suot, pellot ja joutomaat ratkaisevat hiilensidonnan kysymyksiä isossa mittakaavassa. Erityisesti maataloudessa on paljon potentiaalia. On löydettävä tehokkaat ja kannustavat keinot, jotta hiilensidonnan mahdollisuudet aidosti voitaisiin ottaa käyttöön. Tämä vaatii niin Suomen kuin Euroopan unioninkin päättäjiltä tahtoa ja viisautta. Keskustan tavoitteena on, että hiilensidontamarkkinoita edistetään voimakkaasti. Keskustan tulee olla näissä keskusteluissa, linjauksissa ja päätöksissä kuskin paikalla. 

Julkaistu Suomenmaassa 17.8.2021

Tiedote: Iida Hämäläisestä maakunta-avustaja Hanna Kososelle

Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) on saanut syksyksi uuden maakunta-avustajan Iida Hämäläisen Savonlinnasta.

Hämäläinen on kolmannen vuoden opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Pääaineena hänellä on politiikan tutkimus.

21-vuotias Hämäläinen on aktiivi monessa järjestötoiminnassa. Vaalipiirin asiat ovat tulleet tutuksi esimerkiksi Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston puikoissa toimiessa.

-Iidaan olen tutustunut montaa kautta ja hänen aktiivisuus ja monenlainen osaaminen on vakuuttanut. Hienoa päästä savonlinnalaisen Iidan kanssa tekemään lähemmin töitä, iloitsee Kosonen.

Iida Hämäläinen työskentelee tehtävässä eduskunta-avustaja Sara Saramäen sijaisena kevätistuntokauden alkuun saakka.

Lisätietoja:

Iida Hämäläinen

P. 0504306455

Iida.hamalainen@eduskunta.fi

Hanna Kosonen

hanna.kosonen@eduskunta.fi

Potentiaalia on

Siitä on 12 vuotta, kun monien vuosien seikkailujen jälkeen muutimme perheen kanssa takaisin Savonlinnaan. Meidät veti kotikonnuille arjen mutkattomuus, hiihto- ja ulkoilumahdollisuudet, puhdas luonto, hiljaisuus, raikas ilma, kaupungin kompakti koko sekä palveluiden saavutettavuus ja se, että aina oli ikävä sydänalassa, kun etelään piti lomalta pois lähteä.

Savonlinnan muuttotappio kääntyi viime vuonna voitolliseksi, mistä meidän kaikkien kuuluu olla iloisia. Olisiko suunta kääntynyt pidemmäksi aikaa? Me savonlinnalaiset voimme tuohon suuntaan eniten vaikuttaa. Mikä pitäisi Savonlinnassa täällä nyt asuvat ja mikä vetäisi tänne lisää heitä, joilla ikävä on sydänalassa, kun pois rannoilta olisi lähdettävä?

Savonlinna on yksi Suomen 57:stä seutukaupungista ja siinä joukossa neljänneksi suurin. Innolink teki vuonna 2019 seutukaupungeista vetovoimatutkimuksen ja johtopäätöksenä oli, että seutukaupunkien vetovoimassa parhaiten toteutuvat turvallisuus, hyvä asuinympäristö ja liikenteellinen saavutettavuus. Tärkein houkuttelevuustekijä oli kaupungin ilmapiiri ja fiilis.

Savonlinna pärjäsi hyvin tuossa vertailussa. Kaupungillamme on hyvä imago, eikä se varmasti viime kesän matkailijaryntäyksessä ja paras matkailukaupunki -voitoissa huonontunut. Savonlinna pärjäsi seutukaupunkitutkimuksessa erityisesti pehmeän vetovoimaindeksin vertailussa, erotumme joukosta viihtyisyydessä, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluilla sekä persoonallisuudella. Enemmän järven äärellä, saarille rakennettuna ja puhtaan luonnon keskellä kaupungin on vaikea olla.

Selvityksessä todettiin myös, että joka kuudes kasvukeskusten tai sen lähialueen ihmisistä voisi harkita seutukaupunkiin muuttamista. Tämä siis kaikki ennen koronaa ja sitä, että nyt väljempi elämäntila kiinnostaa yhä useampia. Pelkästään joka kuudes tarkoittaa useita satojatuhansia ihmisiä, joilla on käynyt mielessä seutukaupunkeihin muutto. Savonlinnaan muuttajista potentiaalia siis on.

Kirjoitus julkaistu Savonmaan vaaliliitteessä 26.5.2021

28.5.2021 | |

Savonlinnan sote-palvelut turvattava

Kuntavaalien yksi tärkeistä teemoista Savonlinnassa on sairaalamme palveluiden turvaaminen. Sote-uudistus näyttää nyt olevan ensi kertaa koskaan 15 vuoden valmisteluhistorian aikana sellaisessa mallissa, että uudistus voi jopa mennä eduskunnasta läpi. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonlinnan alue on yhtä Etelä-Savon maakunnan kanssa, kuten hallitus viime syksynä esitykseensä linjasi. Tavoitteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut eri puolilla Suomea. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että uudistus etenee ja erityisesti Savonlinnan kaltaisten alueiden sotepalvelut näin turvataan.

Paikkakunnalla on ollut vahvaa näkemystä siitä, että Pohjois-Savon suunta pelastaisi sairaalan varmasti. En itse voinut mitenkään tuota suuntaa olla tukemassa, koska tavoitteenani on sairaalan tason säilyttäminen. Tässä vielä kertaalleen perustelut asialle.

  1. Pohjois-Savon päättäjät eivät halunneet Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntia itäsavolaisten toiveesta huolimatta maakuntaansa. On äärimmäisen vaikea toimia yhdessä, jos lähtökohtaisesti ei ole tervetullut. Yksikään puolue ei esimerkiksi Kuopion kaupunginhallituksessa edes ehdottanut puoltavaa kantaa Itä-Savon liittämiselle Pohjois-Savoon.
  2. Pohjois-Savon vaatimus Itä-Savon liitoksen jälkeen Savonlinnan sairaalan säilyttämiseksi olisi ollut 10 miljoonaa euroa. Tuota summaa ei olisi mistään löytynyt, jotta sairaala osana Pohjois-Savoa olisi voinut säilyä. Savonlinnan sairaala olisi siten rahanpuutteessa ajettu heti 2023 alas lain tultua voimaan.
  3. Väitteenä on ollut, että Savonlinnan sairaalasta olisi tullut Kuopion yliopistollisen sairaalan filiaali ja siten Savonlinnassa olisi toiminut KYS:n harjoittelijoita ja valmistuvia lääkäreitä. Tähän mennessä on Savonlinnan sairaalassa jo toiminut harjoittelijoita, valmistuvia lääkäreitä sekä Kuopion muita ammattilaisia. Mikään ei estä yhteistyötä jatkossakin. Olemme yhteistä erikoissairaanhoidon vastuualuetta ja tiivis yhteistyö on luontaisesti maakunnalle hyväksi.
  4. Sairaanhoidon suuntautumismaakunnan vaihdon takia olisi myös muut maakuntarajat siirtyneet Pohjois-Savon puolelle. Meillä Savonlinnassa on äärimmäisen hyvää yhteistyötä ja tuloksekasta toimintaa Etelä-Savon maakunnan sisässä mm. XAMK-ammattikorkeakoulun (kuluvina vuosina uusia opiskelijoita kaupunkiin n.700 kpl), Samiedu-ammattioppilaitoksen, yrittäjäjärjestöjen, liikuntajärjestöjen sekä maakuntaliiton rahoitusten osalta. Nämä kaikki olisi pitänyt rakentaa uudelleen ja olisivat olleet merkittävissä haasteissa epävarman näkymän edessä. Sitä riskiä en ollut valmis ottamaan.

Etelä-Savon suuntaa vaivaa eduskunnassa olevassa lakipaketissa kuitenkin kummajainen eli Savonlinnan ja myös Kemin sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintojen sitominen 10 vuoden määräaikaan. Keskusta ei ole missään vaiheessa kannattanut, eikä pitänyt perusteellisena tämänkaltaisia määräaikoja. Tuo määräaika on Itä-Savon sairaanhoitopiirin keskittämisasetuksesta tunnetuksi tulleelta Timo Keistiseltä tilaamassa raportissa myös keskeisin ongelma, koska määräaika vaikeuttaa huomattavasti osaajien rekrytointia Savonlinnan sairaalaan. Määräaika olisi ilman muuta purettava. Tässä kohtaa katse kiinnittyy sosiaalidemokraatteihin ja heidän vastuuministeri Krista Kiuruun. Antavatko he tehdä tämän perusteettoman määräajan poiston?

Tulevissa kuntavaaleissa sairaalan tason säilyttämisen puolella ovat varmasti kaikki ehdokkaat. Kannattaa tutustua perusteisiin, miten ajattelu rakentuu, mikä on tämän hetken todellinen tilanne ja mitä ehdokas aikoo tehdä toimintojen säilyttämisen hyväksi. Palveluthan poistuvat kunnan päätöksenteosta näillä näkymin 2023 ja siten kuntavaalikausi tulee olemaan siirtymäkausi.

Itse jatkan työtäni eduskunnassa, jotta sairaalan taso todella saadaan säilytettyä. Mikäli minut valitaan Savonlinnan päättäjäksi valtuustoon, jatkan työtäni parhaan mahdollisen edunvalvonnan rakentamisen puolesta ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden hyvän ohjauksen puolesta aina soteuudistuksen voimaantuloon ja maakuntien toiminnan aloitukseen asti.

Savonlinnan sairaalan taso, päivystys ja leikkaustoiminnot on turvattava. Sosiaali- ja terveyspalvelut on pidettävä ihmisiä lähellä, vastaanotot niin Kerimäellä, Punkaharjulla kuin Savonrannallakin. Erityisesti matalan kynnyksen palveluita on tarjottava siellä missä lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet ovat.

Enemmän kuorolaulua ja vähemmän terveyspalveluita oli sloganini jo ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Sillä tiellä – ennalta on parempi hoitaa kuin myöhässä.

21.5.2021 | |

Olen kuntavaaleissa ehdolla – upean Savonlinnamme puolesta

Savonlinna on luonnonkaunis ainutlaatuinen kaupunki keskellä Saimaata. Voisimme houkutella tänne enemmänkin seudustamme nauttijoita. Meillä on hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistys-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut. Niistä meidän on huolehdittava samoin kuin yritysten toimintaedellytyksistä. Savonlinna on hieno paikka asua, elää ja yrittää. Annetaan sen kuulua ja näkyä.

Haen toista kertaa Savonlinnan kaupunginvaltuustoon. Ensimmäisen kauteni aloitin kahdella vuodella kaupunginhallituksen puheenjohtajana, mutta luovuin puheenjohtajan paikasta tiede- ja kulttuuriministerin tehtävien takia. Olen 45-vuotias savonlinnalainen toisen kauden kansanedustaja. Tällä hetkellä toimin talousvaliokunnan varapuheenjohtajana ja ympäristövaliokunnan jäsenenä.

Olen lähtenyt kahdeksan vuotta sitten politiikkaan hoitamaan yhteisiä asioita. Arvostan tutkittua tietoa, kollegoita kunnioittavaa puhetta ja yhteistyöhön pyrkivää toimintatapaa. Savonlinna voi olla paljon enemmän.

Asun Pihlajaveden keskellä kahden tyttäreni kanssa. Harrastan avannossa rauhoittumista, hiihtoladuilla ja metsissä pyyhältämistä, kirjallisuutta, kulttuuria, musiikkia ja ulkohommia.

17.5.2021 | |

Tiedote: Otto Suhonen Hanna Kososen ja Matti Vanhasen avustajaksi

Nurmijärveläinen Otto Suhonen on aloittanut työt kansanedustaja Hanna Kososen ja valtionvarainministeri Matti Vanhasen eduskunta-avustajana.

– Aloitan innolla uudet työt eduskunnassa ja kiitän edustajia luottamuksesta. On todella hienoa päästä näkemään politiikkaa tällaiselta näköalapaikalta, Suhonen pohtii.

Suhonen on tämän kevään abiturientti ja valmistuu loppukeväästä ylioppilaaksi. Hänellä on kokemusta nuorisojärjestöistä, poliittisesta toiminnasta sekä toiminnasta Nurmijärven nuorisovaltuustossa, jonka puheenjohtajana hän on myös toiminut.

– Olen seurannut jo jonkin aikaa Oton edesottamuksia Nurmijärven päätöksenteossa ja olen huomannut, kuinka perusteellisesti hän perehtyy asioihin. Kun uuden avustajan rekrytointi tuli ajankohtaiseksi, oli Otto luonteva valinta, Vanhanen toteaa.

Suhonen työskentelee tehtävässä eduskunta-avustaja Sara Saramäen perhevapaiden ajan eduskunnan kesätaukoon asti.

– Edellinen avustajamme Inna Kallioinen siirtyi hiljattain toisiin työtehtäviin, joten oli hienoa, että Otto pääsi aloittamaan työt näin nopealla aikataululla. Uuden sukupolven edustajana Otolta löytyy varmasti paljon osaamista esimerkiksi politiikassakin entistä tärkeämmän sosiaalisen median hyödyntämiseen, Kosonen iloitsee.

Suhosen tavoittaa virka-aikana numerosta +358 50 911 9879 ja sähköpostitse otto.suhonen@eduskunta.fi.

20.4.2021 | |

Keskenmenon jälkeen hoitopolku oltava kunnossa

Keskenmeno on tragedia, joka koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia naisia, heidän puolisoitaan ja perheitä. Vaikka alkuraskauden keskenmeno ei ole harvinaista, on raskauden keskeytyminen elämää järisyttävä tapahtuma. Olivatpa vauvahaaveet lyhyen tai pidemmän aikaa kyteneet, haaveesta luopuminen tekee kipeää. Keskenmeno voi olla myös hyvin kivulias ja fyysisestikin kova kokemus, kun elämän alku lähtee pois kehosta. Keskenmeno on hetki, jolloin äiti ja perhe luopuu jo todeksi muuttuneesta unelmasta ja siinä hetkessä sekä hetken jälkeen on tärkeää, että niin henkinen kuin fyysinenkin kipu otetaan vakavasti.  

Kliinisesti todetuista raskauksista noin 10–15 prosenttia päättyy keskenmenoon ennen 22. raskausviikkoa.  Vuosittain hoidetaan noin 10 000 keskenmenoa. Tämän lisäksi raskauksia keskeytyy niin varhaisilla viikoilla, että raskaus voi jäädä kokonaan huomaamatta. Keskenmenon kokeneiden tuen tarve on suuri, mutta valitettavasti Suomessa ei ole käytössä kansallista hoitopolkua.  

Keskenmenoja hoidetaan yleensä erikoissairaanhoidossa naistentautien poliklinikoilla. Poliklinikoilla hoidetaan kuitenkin keskenmenoa vain fyysisenä ilmiönä, nopeutetaan tarvittaessa sen tapahtumista ja huolehditaan, että kohtu puhdistuu riittävästi. Joissakin sairaaloissa odottavat äidit ja synnyttäneet äidit ovat samoilla osastoilla keskenmenon kokeneiden kanssa. Perusterveydenhuollon ja neuvolan rooli on sekava ja paikkakunnittain vaihteleva. Lähes aina keskenmenon saanut ei ole edes vielä neuvolan asiakkaana ja jos on, hän voi tippua keskenmenon myötä sen piiristä pois. 

Keskenmenoa voidaan verrata läheisen menettämiseen ja siksi surutyön tekeminen on tärkeä osa keskenmenosta toipumista. Valitettavasti hoito Suomessa harvoin sisältää psyykkistä tukea, vaikka keskenmenossa on kyse traumasta, joka vaatii tukea ja hoitoa. 

Olemme Keskustan väestöpoliittisessa avauksessa ehdottaneet, että Suomeen laaditaan kansallinen hyvä hoitopolku keskenmenojen hoitoon. Keskenmenojen hoitopolut tulee rakentaa yhtenäisiksi ympäri Suomen.  

Niin henkisen kuin fyysisen avun tulee olla avuntarvitsijan saatavilla. Hoitopolun tulee sisältää selkeä kliininen hoitoonohjaus, hoito, seuranta, psyykkinen tuki ja toistuvien keskenmenojen tutkiminen. Myös puolisolle on tarjottava tukea. On varmistettava oikea-aikaisen tuen saaminen ja mahdollisuus menetyksestä toipumiseen. 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan blogissa pe 19.3.2021

19.3.2021 | |

Tiedote: Viimeinkin saamme sähkön siirtohinnat kuriin

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tänään esittelemä sähkömarkkinalaki katkaisee sähkölaskujen nousukierteen, joka alkoi Kataisen (kok.) hallituksen päätösten myötä vuonna 2012. Tavoitteena tuolloin oli toimitusvarmuuden lisääminen, mutta monopoliasemassa olevat sähköverkkoyhtiöt ovat keränneet asiakkailtaan ylisuuria voittoja siirtohintoja nostamalla.

– Nyt saamme lakimuutoksen myötä vihdoin käännettyä sähkön siirtohinnat laskuun. Säänkestävä sähköverkko on huoltovarmuuskysymys, mutta hintojen on oltava kohtuulliset, sanoo talousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.).

Hallituksen esityksessä puututaan siirtohintoihin erityisesti neljällä keinolla.

Säävarmuutta lisäävien investointien toteuttamiseen annetaan kahdeksan vuotta lisäaikaa. Tämän avulla vältetään suuria kertainvestointeja, jotka näkyisivät laskussa.

Verkkojen rakentaminen ja vahvistaminen täytyy jatkossa tehdä kustannustehokkaasti. Yli-investointeja esimerkiksi tarpeettomaan maakaapelointiin ei enää sallita.

Siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto puolitetaan nykyisestä 15 prosentista 8 prosenttiin. Lisäksi sähkönkäyttäjille ja energiayhteisöille tulee oikeus rakentaa erillisiä linjoja kiinteistörajan yli pientuotannon lisäämiseksi ilman erillistä lupaa jakeluverkonhaltijalta.

Näiden keinojen avulla Energiavirasto painaa jakeluverkkoyhtiöiden sallitun tuottoasteen neljään prosenttiin heti ensi vuoden alusta, eli alemmas kuin koskaan aiemmin.

– Jatkossa jakeluverkkoyhtiöt voivat kerätä asiakkailtaan 350 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020, toteaa Kosonen.

Pitkällä aikavälillä siirtohinnat tulevat laskemaan koko Suomessa. Aikataulu riippuu siitä, minkä jakeluverkkoyhtiön alueella asuu.

– Aivan seuraavassa sähkölaskussa hinnat eivät putoa. Tärkeintä on, että korotuskierteelle saadaan vihdoin loppu, Kosonen iloitsee.

28.1.2021 | |

Eduskunnan joululahjarahoja Savonlinnaan

Tiedote 11.12.2020

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö ensi vuoden budjetista on valmistunut 11.12.2020. Perinteiseen tapaan valtiovarainvaliokunta on päättänyt hallituksen eduskunnalle antamaa talousarvioesitystä täydentävän jakovaran eli niin kutsuttujen eduskunnan joululahjarahojen käyttökohteista.

Jakovara oli tänä vuonna yhteensä 40 miljoonaa euroa. Yleensä jakovaran avulla tuetaan kohteita, jotka eivät muutoin ole sopineet valtion budjettiin aiemmassa valmistelussa. Joululahjarahoja on kohdistettu eri puolille maata useisiin hyviin tarkoituksiin kuten moniin liikennehankkeisiin.

Savonlinnaan Anttola-Kulennoinen-välin pyörätiehen on joululahjarahoista varattu 600 000 euroa. Kevyen liikenteen uudet järjestelyt ovat toivottu parannus ja parantavat alueen asukkaiden arjen liikkumismahdollisuuksia.

– On todella hienoa, että vilkkaasti liikennöidyn 14-tien kevyen liikenteen väylälle saadaan jatkoa. Pian pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden sekä muiden liikkujien turvallisuus on taattu aina Savonlinnan keskustasta Kulennoisten risteykseen asti, iloitsee savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen.

Saimaan saamiseen Unescon luonnonperintökohteeksi kohdistetaan 100 000 euroa. Suomi aikoo esittää Saimaan norppasaaristoja Unescon luonnonperintökohteeksi, ja varsinainen päätös maailmanperintökomiteassa asiasta tullaan tavoiteaikataulun mukaan tekemään vuonna 2024.

– 100 000 eurosta 70 000 euroa menee Hytermän kivirakenteiden kunnostukseen ja 30 000 euroa luonto- ja museokeskus Riihisaaren näyttelyn muutostöihin. Nämä ovat askeleita kohti Unescon maailmanperintökohteeksi pääsemistä, sanoo Kosonen.

Kosonen iloitsee erityisesti myös nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen varatusta puolesta miljoonasta eurosta. Lisäksi Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden kehityshankkeisiin osoitettiin 0,1 miljoonaa euroa.

– Nuorissa on tulevaisuus ja yritykset ovat hyvinvointimme perusta. Yrittäjätaidot ja ymmärrys yritystoiminnasta on hyvä rakentaa jo nuorella iällä. Talous- ja työelämätaitoja tarvitsee jokainen ja taitoja tarvitaan, jotta ylivelkaantumista saadaan vähennettyä ja työssä viihdyttyä, sanoo Kosonen.

11.12.2020 | |