Artikkelit

Eduskunnan liikuntaverkosto on kaikille eduskuntalaisille avoin verkosto, jonka tarkoituksena on parlamentaarisesti käsitellä ajankohtaisia liikunnan ja urheilun asioita ja edistää osaltaan liikuntapolitiikkaa. Verkostossa tehdään työtä normaalin eduskuntatyön ohessa vapaaehtoisen kiinnostuksen pohjalta.

Eduskunnan liikuntaverkoston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) sekä varapuheenjohtajiksi kansanedustajat Pauli Kiuru (kok.) ja Kike Elomaa (ps.). Verkoston sihteerinä tulee toimimaan asiantuntija Hannu Tiusanen (kesk.).

-Liikuntaverkostossa haluamme pitää huolta suomalaisesta kilpa- ja huippu-urheilusta sekä etsiä keinoja suomalaisten liikkumisen lisäämiseen. Liikunnalla on valtava kansantaloudellinen ja inhimillinen merkitys. Liikuntaverkosto kokoaa yhteen samanhenkiset liikunnan puolesta puhujat yli puoluerajojen, toteaa tuore verkoston puheenjohtaja Hanna Kosonen.

-Liikunta ja urheilu lisäävät yhteisöllisyyttä ja antavat merkityksellisyyttä elämään. Aivan liian moni kokee yksinäisyyttä. Liikunta tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin, korostaa varapuheenjohtaja Pauli Kiuru.

Eduskunnan liikuntaverkoston jäsenet

Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.), verkoston puheenjohtaja

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.), verkoston ensimmäinen varapuheenjohtaja

Kansanedustaja Ritva ´Kike´ Elomaa (ps), verkoston toinen varapuheenjohtaja

Asiantuntija Hannu Tiusanen, verkoston sihteeri

Kansanedustaja Sari Multala (kok.)

Kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.)

Kansanedustaja Marko Asell (sdp)

Kansanedustaja Arto Satonen (kok.)

Kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.)

Kansanedustaja Mikko Ollikainen (rkp)

Kansanedustaja Sari Essayah (kd)

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.)

Kansanedustaja Jenni Pitko (vihr.)

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)

Kansanedustaja Aki Linden (sdp.)

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sdp)

Kansanedustaja Noora Koponen (vihr.)

Kansanedustaja Sirpa Paatero

Kansanedustaja Ilkka Kanerva

Tiedottaja Miina-Anniina Heiskanen

Palveluasiantuntija Satu Ålgars

Avustaja Noora Kalli

Vastaava työterveyslääkäri Merja Rossi

Työfysioterapeutti Tarja Nuoramo

Hankinta-asiantuntija Eero Pitkänen

Tiedottaja Rami Kurth

Avustaja Janne Mäkinen

Avustaja Teija Mikkonen

Tiedote julkaistu 13.12.2021

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään 10.12. julkaissut valtion tulevan vuoden budjettia koskevan mietintönsä. Vuoden 2022 osalta eduskunnan jakovaran eli ns. joululahjarahojen suuruus oli kaikkiaan noin 40 miljoonaa euroa.

Kansanedustaja Hanna Kosonen iloitsee tehdyistä päätöksistä.

• Tänään vietetään pikkujoulua! Meille savolaisille tämä on todellakin aikainen joulu, sen verran hyvä potti saatiin joululahjarahoista maakuntaamme, Kosonen hehkuttaa.

Liikennehankkeiden osalta Kosonen nostaa esiin Savonlinnaan rakennettavan kevyen liikenteen väylän.

• Jo hyvän aikaa olen hyvän kollegani Heli Järvisen kanssa edistänyt kevyenliikenteen turvallista kulkemista Savonlinnassa. Nyt Anttola-Toroppala välille on myönnetty 500 000 euroa hyvän väylän loppupätkän toteuttamiseen! Tulee hyvä baana, jolla pyöräillä, kävellä tai vaikka rullahiihtää, Kosonen kertoo.

Liikennehankkeiden ohella rahaa osoitettiin myös luontokohteisiin.

• Luontoihmisenä olen todella tyytyväinen myös siitä, että Norppa saariston vesien pilottihanke saa 120 000 euroa. Tämä koskee Puruveden vesien hoitoa. Puhdas vesi on hyvä paikka norpalle sekä muikuille elää ja meille ihmisille pulahtaa niin kesällä kuin talvellakin. Onneksi puhtauden ylläpitoon ja parantamiseen saadaan nyt tukea. Norpat on huomioitu myös toisella kokonaisuudella: Saimaan norppasaariston Unescon maailmanperintökohdevalmistelulle myönnetään 95 000 euroa, Kosonen toteaa.

Savolaisedustaja on iloinen panostuksista myös maakunnan työllisyyden hoitoon.

• Etelä-Savon työelämän näkökulmasta hienoa on, että Väliinputoajat työmarkkinoille- palvelulle myönnetään 200 000 euroa. Tärkeää työtä työllistämisen eteen, Kosonen korostaa.

Myös tiede- ja kulttuuriministerinä toiminut edustaja painottaa maakunnan kulttuuriin kohdistettua rahoitusta.

• Mikkelissä sijaitseva Sodan ja rauhan museo Muisti saa 120 000 euroa. On muuten hieno museo, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla. Sodan hirmut on syytä muistaa, jotta ei enää koskaan tarvitsisi sotia. Viimeisenä nostan Women in Film and Television Finlandin saaman 100 000 euron joululahjarahan. Järjestö edistää yhdenvertaisuutta audiovisuaalisella alalla. Tarvitsemme monipuolista kuvaa maailmastamme, mistä loistavana esimerkkinä mm. Ylen Sisäilmaa -sarja tai Teräsleidit -elokuva, Kosonen päättää.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan keskustalaiset jäsenet, kansanedustajat Juha Sipilä, Hanna Kosonen ja Ari Torniainen ovat kuluvan vuoden aikana kuulleet laajasti energia-alan asiantuntijoita ja pitävät Suomen mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotannossa ja viennissä erittäin hyvinä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) arvion mukaan tarvittaisiin merkittävä tuulivoiman lisärakentamista, joka mahdollistaisi vetytalouteen siirtymisen ja synteettisen polttoaineiden valmistamisen.

– Suomen olisi mahdollista korvata täysin nykyinen fossiilinen energia tuulivoimapohjaisella energialla, kansanedustaja Ari Torniainen selventää.

LUT-yliopiston arvion mukaan tuulivoimaan siirtymiselle voitaisiin saavuttaa jopa 20 miljoonan hiilitonnin päästövähennys. Samalla Suomen sellutehtaiden tuottamasta hiilidioksidista syntyisi arvokas raaka-aine, kun vedystä ja hiilidioksidista jalostettaan polttoainetta. Prosessissa energiaa syntyy kustannustehokkaasti, joka mahdollistaa Suomen kilpailukyvyn energian viennissä.

– Vision täysimääräinen toteutuminen toisi kansantaloudelle kymmenien miljardien investoinnit sekä jopa 30 tuhatta työpaikkaa, joista puolet taantuville paikkakunnille, kansanedustaja Hanna Kosonen iloitsee.

Keskustan ympäristövaliokuntaryhmä painottaa tuulivoimanrakentamisen esteiden purkamista, jotta visio voi toteutua. Tarvitaan lisäresursseja, jotta lupakäsittelyt ja, jopa vuosia venyneet hallinto-oikeuden käsittelyajat nopeutuvat. Myös voimalinjojen lunastuskorvaukseen liittyvät ongelmat maanomistajille tulisi ratkaista. Lisäksi Itä-Suomen tuulivoimarakentamista tulee vauhdittaa, jotta positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset ulottuisivat laajasti koko Suomeen.

– Vision toteutuminen vaatii merkittävään ajatustavan muutoksen, sillä olemme pitäneet itseämme energian tuojamaana. Tämän kaiken toteutuminen laittaisi myös sähkönkäytön ennusteet uusiksi, ympäristövaliokunnan puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Juha Sipilä painottaa.

Julkaistu Suomenmaassa 9.12.2021

Suomessa sairaalassa on oltava vähintään 1000 synnytystä, jotta sillä on lupa hoitaa synnytyksiä. Syntyvyyden alenemisen ja muuttoliikkeen takia raja on kuitenkin haasteellinen saavuttaa. 

Rajan alittavalla poikkeusluvalla toimivat tällä hetkellä Mikkelin, Kajaanin, Rovaniemen, Kemin, Lappeenrannan ja Maarianhaminan sairaalat. Joensuun ja Lohjan sairaaloissa synnytyksiä on alle 1100. Tämä lista on hälyttävä. Laajat alueet Suomessa ovat kaiken aikaa siis synnytyssairaaloiden lakkautusuhan alla.

Tarkasteltaessa synnytyssairaaloiden sijaintia kartalla voi helposti huomata, että Itä- ja Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat jo nyt huomattavan pitkät. Pahimmillaan synnytyssairaalan sijainti ohjaa lapsiperheiden kotikuntavalintaa. Synnytyssairaaloiden lakkauttaminen voi aiheuttaa perheille lisäkustannuksia ja äideille synnytyspelkoa. Keskittäminen saattaa olla myös este syntyvyyden nousuun kääntämiselle.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 synnytyksistä 102 tapahtui matkalla sairaalaan. Vaikka tämä on prosentuaalisesti pieni luku, on se nousussa ja siinä on kyse yksilöiden hyvinvoinnista. Synnytyksen tulisi olla mahdollisimman turvallinen ja hyvä kokemus. Ylimääräiset epävarmuustekijät eivät ole yhdenkään synnyttävän tai tämän perheen etu. 

Esitimme aiheesta kirjallisen kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Matkalla sairaalaan tapahtuvien synnytysten riskeistä suhteesta keskittämisen hyötyihin ministeri totesi, että ”laadukkaan, osaavan ja päivystysasetuksen edellytysten mukaisen synnytyssairaalatoiminnan vaikuttavuus on arvioitu suuremmaksi kuin matkasynnytysten lisääntymisen riskit.” 

1000 synnytyksen rajaa ja poikkeuslupakäytäntöä ministeri perusteli: ”Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomessa on tarkoituksenmukainen ja turvallinen synnytyksiä hoitavien sairaaloiden palveluverkko. Tarvittaessa tämä toteutetaan poikkeusluvin”.

Kyseenalaistamme näin korkean rajan. Olisi toivottavaa, että 1000 synnytyksen rajaa tarkasteltaisiin kansainvälisen vertailun kautta ja otettaisiin huomioon poikkeuslupasairaaloiden suuri määrä. Suurin osa Suomea on epävarman näkymän alla.

Hanna Kosonen, kansanedustaja (kesk.)
Katri Kulmuni, kansanedustaja (kesk.)

Julkaistu Suomenmaassa 2.12.2021

Jätimme tänään kansanedustajakollegoiden kanssa toimenpidealoitteen seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman päivittämiseksi eduskunnalle. Tällä hetkellä viimeisimmän ohjelman voimassaoloaika päättyi 2020 vuoden loppuun ja siten toimintaa ohjaavat nyt pelkästään lait ja asetukset.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys koskettaa jokaista ihmistä koko elämän aikana. Siihen kuuluu WHO:n mukaan mahdollisuus vastuulliseen, tyydyttävään ja turvalliseen seksielämään sekä positiivinen ja kunnioittava lähestymistapa seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin, mahdollisuus ja vapaus lisääntyä ja päättää siitä, milloin ja kuinka usein se tapahtuu, oikeus sopiviin ja hyväksyttäviin itse valittuihin ehkäisyvälineisiin sekä pääsy palveluihin, jotka mahdollistavat turvallisen raskauden ja synnytyksen sekä tarjoavat parhaan mahdollisuuden saada terve vastasyntynyt lapsi. Turvalliset seksikokemukset ovat vapaita painostuksesta, syrjinnästä ja väkivallasta.

Suomessa tilanne moniin maihin verrattuna on hyvä, mutta aina riittää parannettavaa. Syntyvyys on ollut laskussa useiden vuosien ajan ja sitä ohjaa osaltaan mm. synnytyspelot sekä lapsettomuuden ja keskenmenojen hoito. Pelkän kehon hoitaminen ei riitä vaan synnytysten, lapsettomuuden ja keskenmenojen aiheuttamat traumat vaativat myös henkistä hoitoa.

Esimerkiksi keskenmenojen hoito Suomessa vaihtelee laajasti eri alueittain. Ainakaan sairaanhoitopiirien verkkosivuvertailussa psyykkistä hoitoa keskenmenon kokeneille ei ole tarjolla kuin parissa sairaanhoitopiirissä.

Keskenmeno on erikoinen tabu. Siitä ei juuri puhuta. Uskon, että jos keskenmenoista puhuttaisiin enemmän, voisi myös niihin suhtautuminen muuttua. Vähättely ja tarinat onnistuneista raskauksista eivät välttämättä piristä kriisin keskellä. Keskenmenoihin liittyy hieman samanlainen oletus kuin synnytyksiin – ainahan on lapsia tullut ulos ennen aikojaan ja naiset ovat synnyttäneet. Oletus ei poista ruumiillista kipua, tuskaa, pahaa oloa, tyhjyyden tunnetta ja masennusta, jotka keskenmenoista voivat seurata. Apua ei välttämättä edes juuri tapahtuman jälkeen osaa shokissa hakea. Kaikesta on selvittävä – ja näitähän nyt sattuu -asenteet saattavat jättää trauman hoitamatta, mikäli terveydenhuollon kautta ei henkistä tukea ole helposti saatavilla.

Juurikin esimerkiksi keskenmenojen paremman hoidon takia seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma on päivitettävä. Sitä allekirjoittanut ja rakkaat kollegat Kalli, Kemppi, Honkasalo, Biaudet, Siren, Hyrkkö ja Salonen nyt toivomme.

 Julkaistu Hanna Kososen facebook-sivulla 29.11.2021

Hyvä Kerimäen eläkeliiton aktiivit, hyvät juhlavieraat,

Eläminen vaatii rohkeutta, ja vanheneminen sitä vasta vaatiikin. Tuula-Liina Varis on oivallisesti todennut. Elämässähän ei ole turvatakuita missään kohtaa ja elämän kuluessa voi joko opetella pitämään tästä seikkailumatkasta ja tulemaan toimeen seikkailijan eli itsensä kanssa tai asettua vasten elämän käänteitä. Mitä kauemmin on elänyt sitä enemmän näitä mahdollisuuksia itsensä kanssa sovintoon elo on takuulla tarjoillut.

Juhlimme tänään Kerimäen eläkeliiton 50-vuotista taivalta. Paljon on muuttunut eläkeläisten olemus ja toiminta näissä vuosissa. Tällä hetkellähän lapsuus kestää ehkä 10 vuotta, nuoruus seuraavat vuosikymmenet, minä 45-vuotiaana olen varhaisen keski-iän kynnyksellä, mutta sitten nopeasti reilu 60-vuotiaat ovatkin eläkeläisiä. Työiän jälkeinen aika voi kestää useita vuosikymmeniä. Nykyiset eläkeläiset ovat virkeitä, aktiivisia, vanhenemiseltaan ja elämältään omatoimisia rohkeita maailmankansalaisia. 50 vuotta sitten eläkeliiton toiminta ja eläkeläisten asema oli varsin toisenlainen. Edelleen eläkeliiton tärkein tavoite on erityisen kannatettava eli ikäystävällinen Suomi.

Hyvät juhlavieraat,

Ikäystävällisempään Suomeen teemme hyvässä vauhdissa matkaa, mutta ainahan matka voisi olla joutuisampi ja teot rivakammin toteutuvia. Listaan nyt tässä muutamia. Kantavana teemana teoissa on sekä/että ajattelu joko/tain sijaan.

Ensiksikin Suomi pienenä osaamisella pärjäävänä maana tarvitsee kaiken ikäisiä taitajia. Osa-aikatyöstä on puhuttu paljon lapsiperheiden kohdalla, mutta samalla tavalla tulisi mahdollistaa eläkeiän kynnyksellä tai sen jälkeen osa-aikainen työntekeminen asianosaisen näin halutessaan. Meillä on valtava osaamisreservi teidän väessä, joka nyt on osin käyttämättä.

Toiseksi olisi olennaista viimeinkin tunnistaa ja tunnustaa eläkeikäisten laaja kirjo. Karrikoiden suomalaisten palvelut asumisesta lähtien on kohdennettu täysin omatoimisille työkykyisille tai laajaa hoitoa tarvitseville. Tältä väliltä puuttuvat esimerkiksi kohtuuhintaiset asumisvaihtoehdot, joissa olisi sopivasti turvaa ja yhteisöllisyyttä.

Kerimäen eläkeliitto on oiva esimerkki ikäihmisten suurimmaksikin haasteeksi luetun yksinäisyyden hoidossa. 50-vuotias yhdistys ja erityisesti te aktiivitoimijat olette koonneet väkeä yhteen erilaisten harrastusten, koulutusten ja matkojen merkeissä. Toivotaan, että karaokeakin kohta pääsette taas laulamaan. Monenlaista ohjelmaa yksinäisyyden poistoon on ollut, mutta nämä toimet tulisi saada koko maahan ja myös ihan kaikkien meidän käyttöön. Puhelinsoitto sukulaiselle kerran viikossa voi olla jo päivän tai viikon pelastus. Tärkeä kohtaaminen.

Kerimäen eläkeliitto on näin tässä ajassa sanottuna keski-iän kynnyksellä. Te aktiivit teette äärettömän tärkeää työtä niin alueemme kuin toistemme hyväksi. Suuri kiitos työstänne. Yhteisiä tavoitteita on tulevaisuuteenkin.

Paljon onnea 50-vuotiaalle ja erityisen pitkää ikää!

Kerimäellä 6.9.2021

Keski-Euroopan, Turkin ja Kiinan tulvat sekä IPCC:n uusin ilmastoraportti ovat saaneet ilmastonmuutoksen äänenpainot yhä vakavammiksi. Ratkaisuja tarvitaan todella, kaikilla mahdollisilla sektoreilla eri puolilla maailmaa.

Kaiken perusta on fossiilisen aikakauden muuttuminen uusiutuvaksi sekä lineaarisen talouden kiertotaloudeksi eli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Hiilensidonta on ollut esillä verrattain vähän, mutta sekin on otettava palettiin mukaan niin kuluttajien, yritysten kuin julkisten tekijöiden toimesta. 

Hiilensidonnalla tarkoitetaan prosessia, jossa eloperäiset aineet sitovat hiilidioksidia takaisin luontoon ja maaperään. Hiilensidonnan lisäksi tulee kiinnittää huomiota hiilen varastointiin: meret, metsät, puurakentaminen, huonekalut ja kirjat voivat varastoida hiiltä kymmenien ja jopa satojen vuosien ajan.

Hiilensidonnasta puhutaan myös silloin, kun puhutaan päästöjen kompensoinnista. Päästökompensaatiomarkkinoille ennustetaan jopa 15-kertaista kasvua tulevaisuudessa. Kompensaatioiden avulla eli ostamalla hiilensidontapalveluita niin yrityksille kuin kuluttajille on mahdollista päästä hiilineutraaliuteen tai jopa hiilinegatiivisuuteen, jossa kohde sitoo enemmän kuin päästöjä syntyy. Meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet hiilensidontamarkkinoilla laajojen metsä- ja maatalousalueiden, mutta myös osaamisemme kautta. 

Hiilensidontamarkkinoihin liittyy kuitenkin erilaisia ongelmia. Ala on nopeassa kasvussa, eikä ole vielä olemassa kansainvälistä kriteeristöä. Tämä johtaa laadullisiin eroihin ja erilaisiin laskentatapoihin. Ostaja ei välttämättä voi olla varma, että kompensaatiota todellisuudessa tapahtuu.

Vaarana on myös, että samat päästövähennykset julkisella ja yksityisellä puolella lasketaan kahdesti, jolloin todellisuudessa päästövähennykset ovat pienemmät kuin kaksinkertainen laskentamalli antaa ymmärtää. Suomessa päästövähennysten laskemisessa ollaan todella tarkkoja. Alan kehityksen kannalta olisikin hyvä saada niin kansainvälinen kriteeristö kuin lainsäädäntökin tueksi, jotta ympäri maailman hiilensidonnan tulokset näyttäytyvät tilastoissa todenmukaiselta. 

Yhtenä haasteena on myös se, että luonnonympäristö vaihtelee eri alueilla ja laskenta voi olla mutkikasta. Esimerkiksi nurmi on erinomainen hiilensidontamuoto, mutta vaihtelua sidontamääriin tuo eri kasvilajit, maaperä ja niittotekniikat. Toisin sanoen, hiilensidonnassa on lukuisia asioita, jotka tulee osata ottaa huomioon käytännöntasolla ja päästövähennyksiä laskettaessa. Tutkittua tietoa tarvitaan myös lisää.

Metsät, suot, pellot ja joutomaat ratkaisevat hiilensidonnan kysymyksiä isossa mittakaavassa. Erityisesti maataloudessa on paljon potentiaalia. On löydettävä tehokkaat ja kannustavat keinot, jotta hiilensidonnan mahdollisuudet aidosti voitaisiin ottaa käyttöön. Tämä vaatii niin Suomen kuin Euroopan unioninkin päättäjiltä tahtoa ja viisautta. Keskustan tavoitteena on, että hiilensidontamarkkinoita edistetään voimakkaasti. Keskustan tulee olla näissä keskusteluissa, linjauksissa ja päätöksissä kuskin paikalla. 

Julkaistu Suomenmaassa 17.8.2021

Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) on saanut syksyksi uuden maakunta-avustajan Iida Hämäläisen Savonlinnasta.

Hämäläinen on kolmannen vuoden opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Pääaineena hänellä on politiikan tutkimus.

21-vuotias Hämäläinen on aktiivi monessa järjestötoiminnassa. Vaalipiirin asiat ovat tulleet tutuksi esimerkiksi Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston puikoissa toimiessa.

-Iidaan olen tutustunut montaa kautta ja hänen aktiivisuus ja monenlainen osaaminen on vakuuttanut. Hienoa päästä savonlinnalaisen Iidan kanssa tekemään lähemmin töitä, iloitsee Kosonen.

Iida Hämäläinen työskentelee tehtävässä eduskunta-avustaja Sara Saramäen sijaisena kevätistuntokauden alkuun saakka.

Lisätietoja:

Iida Hämäläinen

P. 0504306455

Iida.hamalainen@eduskunta.fi

Hanna Kosonen

hanna.kosonen@eduskunta.fi

Siitä on 12 vuotta, kun monien vuosien seikkailujen jälkeen muutimme perheen kanssa takaisin Savonlinnaan. Meidät veti kotikonnuille arjen mutkattomuus, hiihto- ja ulkoilumahdollisuudet, puhdas luonto, hiljaisuus, raikas ilma, kaupungin kompakti koko sekä palveluiden saavutettavuus ja se, että aina oli ikävä sydänalassa, kun etelään piti lomalta pois lähteä.

Savonlinnan muuttotappio kääntyi viime vuonna voitolliseksi, mistä meidän kaikkien kuuluu olla iloisia. Olisiko suunta kääntynyt pidemmäksi aikaa? Me savonlinnalaiset voimme tuohon suuntaan eniten vaikuttaa. Mikä pitäisi Savonlinnassa täällä nyt asuvat ja mikä vetäisi tänne lisää heitä, joilla ikävä on sydänalassa, kun pois rannoilta olisi lähdettävä?

Savonlinna on yksi Suomen 57:stä seutukaupungista ja siinä joukossa neljänneksi suurin. Innolink teki vuonna 2019 seutukaupungeista vetovoimatutkimuksen ja johtopäätöksenä oli, että seutukaupunkien vetovoimassa parhaiten toteutuvat turvallisuus, hyvä asuinympäristö ja liikenteellinen saavutettavuus. Tärkein houkuttelevuustekijä oli kaupungin ilmapiiri ja fiilis.

Savonlinna pärjäsi hyvin tuossa vertailussa. Kaupungillamme on hyvä imago, eikä se varmasti viime kesän matkailijaryntäyksessä ja paras matkailukaupunki -voitoissa huonontunut. Savonlinna pärjäsi seutukaupunkitutkimuksessa erityisesti pehmeän vetovoimaindeksin vertailussa, erotumme joukosta viihtyisyydessä, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluilla sekä persoonallisuudella. Enemmän järven äärellä, saarille rakennettuna ja puhtaan luonnon keskellä kaupungin on vaikea olla.

Selvityksessä todettiin myös, että joka kuudes kasvukeskusten tai sen lähialueen ihmisistä voisi harkita seutukaupunkiin muuttamista. Tämä siis kaikki ennen koronaa ja sitä, että nyt väljempi elämäntila kiinnostaa yhä useampia. Pelkästään joka kuudes tarkoittaa useita satojatuhansia ihmisiä, joilla on käynyt mielessä seutukaupunkeihin muutto. Savonlinnaan muuttajista potentiaalia siis on.

Kirjoitus julkaistu Savonmaan vaaliliitteessä 26.5.2021

| 28.5.2021 | |

Kuntavaalien yksi tärkeistä teemoista Savonlinnassa on sairaalamme palveluiden turvaaminen. Sote-uudistus näyttää nyt olevan ensi kertaa koskaan 15 vuoden valmisteluhistorian aikana sellaisessa mallissa, että uudistus voi jopa mennä eduskunnasta läpi. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonlinnan alue on yhtä Etelä-Savon maakunnan kanssa, kuten hallitus viime syksynä esitykseensä linjasi. Tavoitteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut eri puolilla Suomea. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että uudistus etenee ja erityisesti Savonlinnan kaltaisten alueiden sotepalvelut näin turvataan.

Paikkakunnalla on ollut vahvaa näkemystä siitä, että Pohjois-Savon suunta pelastaisi sairaalan varmasti. En itse voinut mitenkään tuota suuntaa olla tukemassa, koska tavoitteenani on sairaalan tason säilyttäminen. Tässä vielä kertaalleen perustelut asialle.

1. Pohjois-Savon päättäjät eivät halunneet Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntia itäsavolaisten toiveesta huolimatta maakuntaansa. On äärimmäisen vaikea toimia yhdessä, jos lähtökohtaisesti ei ole tervetullut. Yksikään puolue ei esimerkiksi Kuopion kaupunginhallituksessa edes ehdottanut puoltavaa kantaa Itä-Savon liittämiselle Pohjois-Savoon.
2. Pohjois-Savon vaatimus Itä-Savon liitoksen jälkeen Savonlinnan sairaalan säilyttämiseksi olisi ollut 10 miljoonaa euroa. Tuota summaa ei olisi mistään löytynyt, jotta sairaala osana Pohjois-Savoa olisi voinut säilyä. Savonlinnan sairaala olisi siten rahanpuutteessa ajettu heti 2023 alas lain tultua voimaan.
3. Väitteenä on ollut, että Savonlinnan sairaalasta olisi tullut Kuopion yliopistollisen sairaalan filiaali ja siten Savonlinnassa olisi toiminut KYS:n harjoittelijoita ja valmistuvia lääkäreitä. Tähän mennessä on Savonlinnan sairaalassa jo toiminut harjoittelijoita, valmistuvia lääkäreitä sekä Kuopion muita ammattilaisia. Mikään ei estä yhteistyötä jatkossakin. Olemme yhteistä erikoissairaanhoidon vastuualuetta ja tiivis yhteistyö on luontaisesti maakunnalle hyväksi.
4. Sairaanhoidon suuntautumismaakunnan vaihdon takia olisi myös muut maakuntarajat siirtyneet Pohjois-Savon puolelle. Meillä Savonlinnassa on äärimmäisen hyvää yhteistyötä ja tuloksekasta toimintaa Etelä-Savon maakunnan sisässä mm. XAMK-ammattikorkeakoulun (kuluvina vuosina uusia opiskelijoita kaupunkiin n.700 kpl), Samiedu-ammattioppilaitoksen, yrittäjäjärjestöjen, liikuntajärjestöjen sekä maakuntaliiton rahoitusten osalta. Nämä kaikki olisi pitänyt rakentaa uudelleen ja olisivat olleet merkittävissä haasteissa epävarman näkymän edessä. Sitä riskiä en ollut valmis ottamaan.

Etelä-Savon suuntaa vaivaa eduskunnassa olevassa lakipaketissa kuitenkin kummajainen eli Savonlinnan ja myös Kemin sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintojen sitominen 10 vuoden määräaikaan. Keskusta ei ole missään vaiheessa kannattanut, eikä pitänyt perusteellisena tämänkaltaisia määräaikoja. Tuo määräaika on Itä-Savon sairaanhoitopiirin keskittämisasetuksesta tunnetuksi tulleelta Timo Keistiseltä tilaamassa raportissa myös keskeisin ongelma, koska määräaika vaikeuttaa huomattavasti osaajien rekrytointia Savonlinnan sairaalaan. Määräaika olisi ilman muuta purettava. Tässä kohtaa katse kiinnittyy sosiaalidemokraatteihin ja heidän vastuuministeri Krista Kiuruun. Antavatko he tehdä tämän perusteettoman määräajan poiston?

Tulevissa kuntavaaleissa sairaalan tason säilyttämisen puolella ovat varmasti kaikki ehdokkaat. Kannattaa tutustua perusteisiin, miten ajattelu rakentuu, mikä on tämän hetken todellinen tilanne ja mitä ehdokas aikoo tehdä toimintojen säilyttämisen hyväksi. Palveluthan poistuvat kunnan päätöksenteosta näillä näkymin 2023 ja siten kuntavaalikausi tulee olemaan siirtymäkausi.

Itse jatkan työtäni eduskunnassa, jotta sairaalan taso todella saadaan säilytettyä. Mikäli minut valitaan Savonlinnan päättäjäksi valtuustoon, jatkan työtäni parhaan mahdollisen edunvalvonnan rakentamisen puolesta ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden hyvän ohjauksen puolesta aina soteuudistuksen voimaantuloon ja maakuntien toiminnan aloitukseen asti.

Savonlinnan sairaalan taso, päivystys ja leikkaustoiminnot on turvattava. Sosiaali- ja terveyspalvelut on pidettävä ihmisiä lähellä, vastaanotot niin Kerimäellä, Punkaharjulla kuin Savonrannallakin. Erityisesti matalan kynnyksen palveluita on tarjottava siellä missä lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet ovat.

Enemmän kuorolaulua ja vähemmän terveyspalveluita oli sloganini jo ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Sillä tiellä – ennalta on parempi hoitaa kuin myöhässä.

| 21.5.2021 | |