Nelson Mandela, isovanhempamme ja vapaus valita

Etelä-Afrikan vapaustaisteilija ja rauhannobelisti Nelson Mandela kuoli eilen.  Martti Ahtisaari on useissa haastatteluissa todennut, että ainoa ihminen, jota hän varauksetta ihailee on Nelson Mandela. Ahtisaari perustelee ihailuaan sillä, että hän ei koskaan huomannut Mandelassa pienintäkään merkkiä katkeruudesta huolimatta 27 vankilavuodesta ja lukuisista muista epäoikeudenmukaisuuksista, jotka Mandela elämän aikansa koki. Mandela oli täysin sisäistänyt, ettei katkeruus voi olla pohjana yhteiskunnan rakentamiselle.

Vietämme tänään Suomen itsenäisyyspäivää. Suomi on ollut vapaa maa jo 96 vuotta. Vapaus ei tullut ilman kansaa repivää sisällissotaa, eikä säilynyt ilman vanhempiemme ja isovanhempiemme uhrauksia 70 vuotta sitten. On hämmentävää ajatella, että ukkini 200 hengen komppaniasta jäi henkiin ukkini lisäksi vain yksi sotilas. Meitä 14 jälkeläistä ei olisi, jos luodit olisivat taisteluissa viuhuneet eri lentoradoilla.

Nelson Mandelan ja isovanhempiemme kokemukset ovat jotain aivan muuta kuin meidän ajan suomalaisten kokemukset. Niiden kokemusten päälle rakentuu täysin toisenlainen elämä. Pelle Miljoona sanoo päivän Helsingin Sanomissa, että Mandela ”oli kärsimyksen kirkastama ihminen. Ihmisen ideaali.” Aikamme kärsimykset ovat hyvin erilaisia.

Suomesta lähimenneisyyden ja lähimaantieteen linsseillä katsottuna saattaa näyttää, että Eurooppa on rauhan ja vapauden osalta valmis. Suurin osa suomalaisista on koko elämänsä elänyt rauhan ja vapauden aikana. Valmis Eurooppa ei kuitenkaan ole. Sitä voidaan kysyä vaikka Turkin naisilta tai Ukrainan 100 000 mielenosoittajalta, jotka alkuviikosta täyttivät Kiovan kadut.

Euroopan Unioni on rakennettu maailmansodan kärsimysten päälle rauhan ja demokratian projektiksi. Eikä Euroopassa ole koskaan ollut näin pitkää sodatonta aikaa kuin vuoden 1945 yhdentymisestä lähtien on ollut. Ollaanpa EU:n rakenteista ja osin liian pitkälle menneestä sääntelystä mitä mieltä tahansa, on EU edelleen rauhan, vapauden ja demokratian projekti ja työtä projektissa riittää.

Mandelaa ja isovanhempiamme muistellessa on selvää, että vapaus ja rauha eivät ole tulleet ilmaiseksi. EU:n korjattavissa olevat ongelmat ovat esimerkki pienestä hinnasta, jonka olemme rauhasta maksaneet. Jokaisella meistä on henkilökohtaisesti vapaus valita, kunnioitammeko rauhaa sekä menneisyyden töitä ja rakennammeko oman elämämme ja yhteiskuntamme katkeruudelle vai kiitollisuudelle.

6.12.2013 | |

Puutalossa asuminen on ilmasto- ja terveysteko

Rakentamisen kolmesta päämateriaalista teräksestä, betonista ja puusta ainoastaan puu on uusiutuva materiaali. Puurakentamisesta puhutaan Keski-Euroopassa myönteisesti erityisesti sen ekologisuuden ja vähähiilisyyden takia. Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestön EOS:n suomalainen pääsihteeri Kimmo Järvinen sanoo Puuinfon haastattelussa, että saksankielisessä Euroopassa vähähiilinen rakentaminen koetaan osana ilmastopolitiikkaa.

Tutkimusten mukaan puutaloissa asuu onnellisempia ihmisiä, sillä puumateriaalit säätelevät ihmisen stressitasoa ja jopa vaikuttavat psykofyysisiin kokemuksiin. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia puutaloista ilmasto- ja terveystekoina, joten rakennuttajatkin näkevät puurakentamisen mahdollisuudet aiempaa parempina. Kestävä kehitys luo puurakentamisessa kasvua ja työpaikkoja.

Suomalainen puu sopii rakentamiseen erinomaisesti. Pitkä kasvuikä tekee kotimaisesta puusta kestävän, lisäksi meillä on pitkät perinteet metsäteollisuudessa ja metsien hoitamisessa. On helppo uskoa Suomen elävän edelleen metsästä – ja tulevaisuudessa jälleen voimakkaammin. Puu rakentamisen materiaalina nostaa sen arvoa tavalla, joka on välttämätöntä tässä ajassa. Emme pärjää massatuotannoissa kehittyville maille.

Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2011 resurssitehokkuuden tiekartan, jonka tavoitteena on saada vähemmistä luonnonvaroista enemmän irti ja siten turvata luonnonvarojen saanti. Parhaillaan valmistellaan toimenpiteitä tiekartan käytäntöön viemiseksi ja nämä toimenpiteet vaikuttavat suoraan puurakentamiseen kuten rakennusmateriaalien mahdolliset ympäristöselosteet, mikä on tuotteiden hiilijalanjälki ja alkuperä.

Puutaloille on Euroopassa tilausta, mutta niin on myös puurakentamisen puolustajille. Ensi parlamenttikaudella tehdään isoja päätöksiä ilmasto- ja energiapolitiikan aloilla, jotka vaikuttavat suoraan suomalaiseen uudestaan löydettyyn menestysalaan – puurakentamiseen.

1.12.2013 | |

Kosonen mukana Olympiakomitean liikuntapoliittisessa podcastissa

Tulevalla vaalikaudella on erinomainen mahdollisuus saada liikunta ja urheilu nousuun. Lähtökohtia on muun muassa tutkimustiedossa, liikuntapoliittisessa selonteossa ja puolueiden poliittisissa ohjelmissa. Tällainen viesti välittyi Olympiakomitean uuden Liikuntapolitiikka-podcastin jaksosta, jossa vieraina olivat kansanedustaja Hanna Kosonen keskustasta, varapuheenjohtaja Veli Liikanen vihreistä ja toimitusjohtaja Mikko Salonen Olympiakomiteasta.

On tärkeää, että tulevalla vaalikaudella saadaan uusia resursseja liikunnan ja urheilun käyttöön. Näin saadaan liikuntaan ja urheiluun vaikuttavampia toimia, ja säästöjä koituu erityisesti sosiaali- ja terveysmenoihin

Kosonen piti myös tärkeänä, että jatkossa liikuntaa edistettäisiin enemmän pitkäaikaisella toiminnalla hankkeiden sijaan. Hän kaipasi jatkuvaa perusrahoitusta esimerkiksi Liikkuva koulu -tyyppiseen toimintaan. Lisäksi hankkeiden kehittämiä hyviä käytäntöjä tulisi levittää nykyistä paremmin.

–  Kun hankehakeminen ja siihen liittyvä rumba jäisi vähemmälle, voitaisiin keskittyä enemmän itse toimintaan, Kosonen sanoi.

Kuuntele lisää Hannan ajatuksista liikunnasta – koko jakson löydät täältä http://liikuntapolitiikka.libsyn.com/

14.3.2019 | |

Kuluneella hallituskaudella tehtiin useita luovia aloja edistäviä päätöksiä

Creative Finlandin Luova ääni -sarjassa julkaistaan näkemyksiä ja kannanottoja luovaan talouteen. Uusimmassa julkaisussa on haastateltu Hanna Kososta. 

Tervetuloa luovaksi ääneksi, Hanna Kosonen. Olet ensimmäisen kauden keskustan kansanedustaja Savonlinnasta. Kertoisitko yhteyksistäsi luovan talouden ja luovien alojen kentällä?

Olen filosofian maisteri, pääaineeni oli taidehistoria. Olen tehnyt töitä kymmenen vuotta luovan alan hommissa kulttuurituottajana ja puuarkkitehtuurialan edistäjäyhdistyksen toiminnanjohtajana, ja luovan alan asiantuntijana viimeiset seitsemän vuotta ennen parlamentaarikon uraani. Eduskunnassakin luovan alan asiat ovat olleet sydäntäni lähellä. Entisenä kilpaurheilijana tunnen urheilumaailmaa, luovaa sekin. Eduskunnassa olen toiminut sivistysvaliokunnan jäsenenä, ja esimerkiksi tekijänoikeusasiat ja kulttuurin asiat ovat olleet vastuullani keskustan ryhmässä. Olen ollut vahvasti edistämässä AV-alan tuotantokannustimen läpimenoa sekä musiikin alalla tallennuskorvausjärjestelmän päivitystä, jonka tuloksena Teosto-korvaukset voidaan tästä lähtien tilittää yrityksille. Myös taiteilijoiden sosiaaliturva on ollut tärkeä kehitettävä teema tällä kaudella.

Miten näkisit luovat alat Suomessa, minkälaisia vahvuuksia meillä on?

Suomen vahvuus on, että olemme sopivankokoinen laboratoriomainen kokonaisuus, jossa on korkeaa koulutusta, ketteriä toimijoita ja tunnemme toisemme toimialojen sisällä. Meitä moottoroi luova hulluus, uusien asioiden keksiminen vaatii heittäytymistä. Meillä on todella paljon potentiaalia elokuva- ja tv-aloilla, ja tätä tukee pari vuotta sitten käyttöön otettu tuotantokannustin. Musiikin alalla meillä on myös maailman huippuosaajia, vaikkakin katsomme hieman ylöspäin ruotsalaisia kollegoita. Mielestäni he ovat hyviä sparraajia.

Muita keskeisiä toimialoja suomalaisella luovalla kentällä ovat arkkitehtuuri, muotoilu ja vaatesuunnittelu, joilla on pitkät perinteet. Nämä ja monet muut alat ovat hieno pohja, josta voidaan ammentaa jatkoon paljon. Esimerkiksi peliala ja terveysteknologia ovat viime vuosina nousseet menestykseen, ja ne ammentavat osaamista myös perinteisemmiltä luovilta aloilta.  Ja on pakko nostaa esiin myös klassisen musiikin puoli, mistään maasta ei tule niin huikeita kapellimestareita kuin Suomesta. Olemme kokoamme suurempia tässä suhteessa.

Luoville aloille tarjotaan paljon tietoa ja tukea jo nyt, mutta mitä asioita pitäisi nähdäksesi kehittää?

Tietenkin koulutus eli osaamiseen on satsattava. AV-kannustimelle tulee saada ehdottomasti vakiintunut jatko, kun nykyinen pilottijakso päättyy tämän vuoden lopussa. Valtion pitäisi toimia esteiden poistajana ja uuden toiminnan mahdollistajana: esimerkiksi taiteen tekijöiden sosiaaliturva on vielä heikolla tasolla, eikä julkisissa portaissa tunnisteta luovien tekijöiden elinkeinomalleja, jotka usein muodostuvat useista tulonlähteistä. Tukipalveluiden tulisi joustavammin ymmärtää tätä todellisuutta, jotta ihmiset uskaltautuisivat heittäytyä näille aloille. Se olisi tärkeää, ja toivottavasti sosiaaliturvauudistuksen myötä toteutuukin. Tietysti välittäjäorganisaatiot ovat tärkeitä alan kehittymiselle. Tässä on aika isoja haasteita, että kaikilla luovilla aloilla pystyisi toimimaan ilman valtion tukea, markkinaehtoisesti. Sitä pitäisi miettiä, millä tavalla kaupallistamista voidaan tukea. Esimerkiksi voisi olla siemenrahaa, jolla tuettaisiin välittäjäportaan työtä. Liikuntapuolella ja musiikin alalla arvonlisäverokysymys on ollut sellainen, että meidän pitäisi saada yksinkertaisemman alv-järjestelmän piiriin eri toiminnot. Tilanne on nyt hyvin erikoinen, kun esimerkiksi erilaisesta koulutuksesta joudutaan maksamaan erilaista alvia. Meillä ei pitäisi olla tilannekohtaista tulkintaa, vaan verotusasiat pitäisi saada linjaan.

Yleensä ottaen luovien alojen tunnustaminen ja tunnistaminen, se on edelleen vähän vaiheessa. Syvät rivit täällä eduskunnassakin näkevät luovat alat hieman kapeasti. Meidän pitäisi vieläkin vahvemmin viedä viestiä luovan alan leikkaavuudesta muille aloille. Esimerkiksi muotoilijoita tarvitaan joka teollisuuden alalla.

Miten luovien alojen imagoa voisi kehittää poliittisten päättäjien seurassa? Miten uskottavuutta rakennetaan?

Varmasti parhaiten konkreettisten lukujen kautta. Olisi hyvä kuvata, mikä osuus luovilla aloilla on suomalaisesta bruttokansantuotteesta ja minkälainen taloudellinen potentiaali niillä on. Tai mitä esimerkiksi AV-kannustin on saanut aikaan paikallisesti. Tuotantokannustinhan vaikuttaa paikalliseen talouteen usein suoraan elokuvatuotantojen ostaessa paikallisesti palveluita kuvauksiinsa tai muihin tuotannon osiin. Vastaavia prosesseja ja niiden taloudellisia vaikutuksia olisi hyvä saada meille tiettäväksi, jotta ymmärrämme paremmin asioiden merkityksiä poliittisessa päätöksenteossa.

Minkälaisia mahdollisuuksia näet yksittäisenä kansanedustajana ja puolueen edustajana kehittää luovien alojen kenttää ja niiden asemaa elinkeinoelämässä?

Kieltämättä jos tämän kauden saavutuksia katsoo, voin olla tosi tyytyväinen. Kova höyryäminen on jotakin aiheuttanut. Täällä on onneksi yli puoluerajojen höyryäjiä, ja yhdessä ratkaisut saadaan eteenpäin. Siitä kiitos kaikille: alan toimijoille ja suurelle joukolle ihmisiä, jotka ovat tehneet näiden kolmen kovan jutun – tuotantokannustimen, taiteilijan sosiaaliturvan ja tallennuskorvausuudistuksen – eteen kauan töitä. Edelleen haluan jatkaa luovien alojen toimijoiden kanssa yhteistyössä haasteitten ja tavoitteiden kartoittamiseksi ja kirkastamiseksi. Alojen sisällä tiedetään parhaiten, mikä voisi olla seuraava kehittämiskohde. Parhaiten pärjäävät sellaiset hankkeet, jotka ovat melko valmiiksi määriteltyjä ja joilla on tiedossa yleistä vaikuttavuutta esimerkiksi toisessa maassa pilotoituna. Toki Suomella pitää olla myös rohkeutta tehdä ensimmäisenä asioita.

Minulla on nyt neljä vuotta siitä, kun tulin tänne eduskuntaan. Ja vaikka tapaan koko ajan luovien alojen ihmisiä, niin silti tuntuu siltä, ettei tietoa ole koskaan liikaa. Maailma muuttuu, joten on äärimmäisen tärkeää, että kansanedustajat ja päättäjät pidetään ajan tasalla siitä mitä tapahtuu. Meiltä saattaa jokin mennä ohi, mutta teiltä ei mene.

Onko asioita, joihin erityisesti haluaisit panostaa luovilla aloilla, urheilun, hyvinvoinnin tai taiteiden kentällä – pieniäkin asioita, jotka vaatisivat vaikuttamista ja kehittämistä?

Vaaliteemoinani on ollut kaikissa vaaleissa mukana aina terveyden edistäminen ja ihmisten hyvinvoinnin tukeminen kulttuurin ja liikunnan avulla, nimenomaan asiakasnäkökulmasta. Toivoisin, että ihmiset löytäisivät vaikkapa kuorolaulun, hiihtämisen, potkulautailun tai e-pelien kautta elämisen ja olemisen riemun ja vapautumisen arjen asioista. Se on edelleen minulla listoilla. Näen, että sillä on myös hyvinvointiin iso merkitys. Esimerkiksi masennusta on vähemmän, kun tehdään yhdessä iloisia asioita.

Haastattelu on julkaistu 18.3.2019. Löydät haastattelun Creative Finland-verkkosivuilta https://www.creativefinland.fi/blog/luova-aani-hanna-kosonen

20.3.2019 | |