Mahdollisuuksien maakunta yrittämiselle

Tätä kirjoittaessani toukokuun alussa hallitusneuvotteluissa käydään tiukkaa vääntöä yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustavista toimenpiteistä.

Keskustassa haluamme purkaa erityisesti pieniä yrityksiä kohtuuttomasti rasittavaa sääntelyä.

Tavoitteemme on saada läpi myös yritysten investointikyvyn parannus, mahdollistamalla yritykseen jätetystä tuloksesta 25 prosentin siirtämisen vähennyskelpoisena rahastoon. Mallia tähän on otettu naapurimaastamme Virosta.

Henkilöyhtiöille sekä liikkeen-, ammatin- ja maataloudenharjoittajille esitämme viiden prosentin yrittäjävähennystä. Tärkeää on myös kannustaa työttömiä yrittäjiksi: irtisanomiskorvaus voitaisiin maksaa yrityksen alkupääomaksi tai ansiosidonnainen jatkua yrittäjäksi alkamisesta huolimatta.

Me eteläsavolaiset olemme onnekkaita. Luonnonvaramme, kaunis ja puhdas luontomme sekä sijainti lähellä Venäjän-rajaa ovat mahdollisuuksia täynnä.

Olen innokkaasti ryhtynyt töihin edistämään yrittäjyyttä ja alueemme elinvoimaa uutena kansanedustajana. Vien mielelläni viestejänne eteenpäin.

Kirjoitus julkaistu Savonlinnan seudun yrittäjien Itä-Savon yritysliitteessä 20.5.2015.

21.5.2015 | |

Hannan avustajaksi Niina Nurkkala

Kansanedustaja Hanna Kososen avustajana on aloittanut filosofian maisteri Niina Nurkkala. Nurkkala on työskennellyt aiemmin mm. Tanskan Helsingin-suurlähetystössä ja kansanedustaja Katri Komin avustajana.

Nurkkala työskentelee eduskunnassa. Hänet tavoittaa virka-aikana 050 574 1590 tai niina.nurkkala@eduskunta.fi.

5.5.2015 | |

Vappupuhe 2015: Yhteistyöllä ja ratkaisuilla työtä sekä oikeudenmukaisuutta Suomeen

Hyvät ystävät,

Eduskuntavaalit 2015 olivat muutosvaalit. Suomalaiset äänestivät Keskustan edustaman muutoksen, työllistävämmän, oikeudenmukaisemman ja koko Suomea tasapainoisemmin kehittävän politiikan, puolesta.

Suomi kaipaa kipeästi ratkaisuja ja tekoja sekä yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Euroopan talouden nousu ei ole vielä imaissut Suomea mukanaan. Tarvitsemme kipeästi uusia työpaikkoja, vanhojen säilymistä unohtamatta. Jotta vientiteollisuutemme kilpailukyky parantuu ja jotta niitä työpaikkoja syntyy, tarvitsemme kattavan yhteiskuntasopimuksen.

Hallitusneuvottelujen rinnalla tätä yhteiskuntasopimusta puheenjohtajamme Juha Sipilä on juuri neuvottelemassa eri työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa.

Historiallisesti ajateltuna yhteiskuntasopimus on hurja haaste puheenjohtajallemme, mutta jotenkin uskon hänen voivan onnistua yrityksessä, onnistuihan hän kokoamaan rakkaan kansanliikkeemme laajat rivitkin muutamassa vuodessa tähän järven jäät hajottavaan vaalivoittoon.

Erityisesti työpaikkoja syntyy pieniin yrityksiin. Juuri näihin osuu kaikkein kovimmin myös byrokratia, jonka purusta on vuosia puhuttu, mutta nyt on tekojen aika.

Tässä muutama esimerkki, joista voidaan mielestäni heti alkajaisiksi luopua.

Kuljetusyrittäjille asetetusta työaikakirjanpidosta on luovuttava.

Työperäisessä maahanmuutossa on siirryttävä yhteen luukkuun, josta hoituvat kaikki työluvista oleskelulupiin.

Kaupat ja esimerkiksi kampaamot saisivat itse päättää aukioloajoistaan ilman kohtuuttoman kalliita poikkeuslupahakemuksia.

Viranomaiset mittaavat vuosittain viljelyalat ja maanviljelijä joutuu maksamaan sanktiot huolimatta siitä, että pellot olisivat pysyneet samoina vuosikymmenia ja kyseessä olisi mittausvirhe. Näistä sanktioista pitäisi ehdottomasti luopua.

Hevosen lantaa pitää voida käyttää biopolttoaineena lämpövoimalaitoksessa, kuten esimerkiksi Ruotsissa on mahdollista

Meidän pitää palauttaa luottamus ihmiseen, työntekijään ja yrittäjään.

Samalla luomme oikeudenmukaisempaa Suomea. Yrittäjää ei voi rangaista siitä, että hän on ottanut riskin ja lähtenyt yrittämisen tielle vaan häntä pitää kannustaa ja vapauttaa toimimaan.

Työllistävä Suomi ei tukahduta luovuutta eikä yrittämisen halua. Se on kokeilunhaluinen ja palkitsee ahkeruudesta. Odotan innolla tuloksia, miten esimerkiksi perustulokokeilu kannustaisi työn vastaanottamiseen.

Biotalous ei saa jäädä vain sananhelinäksi. Biotalous yhdistää laajaa teollisuuskenttää: puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Näiden alojen menestykselle näen myös Etelä-Savon tulevaisuuden nojaavan.  Puhtaan veden, ilman ja energian tarpeet, kuten markkinatkin, ovat maailmalla liki rajattomat.

Sitä täällä metsien ja vesien keskellä voi olla vaikea ymmärtää. Pidämme näitä aarteita itsestäänselvyytenä.

Biotalous ja matkailu ovat myös avain tielle, jossa keskittäminen lopetetaan. En usko valtion virastojen pakkosiirtoihin vaan siihen, että Etelä-Savon vahvuudet tunnustetaan kansallisellakin tasolla ja että me asukkaat uskomme valtteihimme.

Maakuntamme pysyy elinvoimaisena vain yksityisten työpaikkojen, palvelujen nykyisen tason säilymisen, toimeliaisuuden ja tulevaisuuden uskon avulla.

Tasapainoinen Suomen kehittäminen takaa myös sen, etteivät elinkustannukset eriydy maassamme enää nykyisestään. Kasvukeskuksia ja maaseutumaisia kuntia on kuitenkaan turha asettaa vastakkain: menestyvä Suomi tarvitsee molempia.

Hyvät kuulijat,

Vaalitulos oli myös luottamuslause ratkaisukeskeiselle ja yhteistyötä kokoavalle toimintatavalle.

Toivon todella, että niin hallituksessa kuin koko eduskunnassa tulee seuraavat neljä vuotta vallitsemaan ratkaisukeskeinen ja yhteistyölle avoin ilmapiiri. Kuten tasavallan presidentti valtiopäivien avajaispuheessaan lausui, eduskunta ja hallitus ovat vaativan tehtävän edessä. Talouden punaisella vilkkuvat mittarit muodostavat kokonaisuuden, josta ei selvitä ilman muutosmyötärintaa.

Työ hallituspohjan synnyttämiseksi on parhaillaan käynnissä. Niin hallituspohjasta kuin -ohjelmasta on saatava sellainen, että Suomen vaikea taloustilanne pannaan kuntoon.

On helppo yhtyä sanontaan ”vain sellaisen veneen keulassa ei ole laineita, joka pysyy paikallaan”. Meillä ei ole varaa ajelehtia paikallaan toista neljää vuotta. Tyrskyjä tulee, mutta kun kurssi on selvä, ei veneestä hypätä poliittisten irtopisteiden perään kesken matkanteon, vaan etsitään yhdessä kadonneet airot ja jatketaan sen jälkeen soutamista.

Minä uskon vahvasti Etelä-Savoon ja maakuntamme ihmisiin ja tulevaisuuteen. Kiitän sydämestäni kaikkia teitä äänestäjiä, jotka lähetitte minut edustamaan aluettamme ja viemään eteenpäin näitä yhteisiä asioitamme. Jatketaan matkaa yhdessä ratkaisuja löytäen.

Lopuksi haluan toivottaa iloista ja tulevaisuuteen myönteisesti katsovaa työn juhlaa meille kaikille.

Puhe pidetty Savonlinnan ja Mikkelin Vihreässä vapussa 1.5.2015.

1.5.2015 | |

Lämpimät kiitokset kaikille teille 6600 äänestäjälle!

Paljon kiitoksia kaikille kannustajille, tukea antaneille ja minua eduskuntavaaleissa äänestäneille. Olen onnellinen siitä vahvasta luottamuksesta, jonka olette osoittaneet. Teimme sen yhdessä.

Vaalien jälkeen onnitteluja eri välineillä tuli noin 700 kappaletta. Verkkosivuni ja myös hanna@hannakosonen.fi -sähköpostini kaatui hetkeksi. Kiitänkin kaikkia onnittelijoita näin yhteisesti, välttämättä kaikkiin onnitteluihin en ole valitettavasti pystynyt vastaamaan. Kiitos.

Tästä lähtien minut tavoittaa parhaiten sähköpostiosoitteesta hanna.kosonen@eduskunta.fi. Puhelinnumeroni pysyy samana 040 717 1114. Postia voitte lähetellä osoitteeseen Hanna Kosonen, 00102 Eduskunta.

30.4.2015 | |

Haluammeko syödä puhdasta suomalaista ruokaa?

Kotimaassamme tuotettu ruoka on tutkitusti EU:n puhtainta. Turvallisuuden ja puhtauden eteen Suomessa on tehty jo pitkään töitä. Torjunta-aineiden jäämiä on suomalaisessa ruoassa hyvin vähän, eikä saastelaskeumia ole juuri ollenkaan, GMO-ruoan kasvattaminen ei ole mahdollista, eikä antibiootteja käytetä juuri ollenkaan.

Suomalainen ruoka maistuu myös aidolle, koska säilöntä-, maku- ja väriaineita käytetään niukasti.

Meillä on siis jotain sellaista, jota vaativa kuluttaja eri puolilla maailmaa etsii ja toivoo löytävänsä sekä on myös valmis maksamaan siitä hyvän hinnan.

Silti kauppaketjut halpuuttavat suomalaista ruokaa ja tuomme Suomeen kolmen miljardin euron arvosta enemmän ruokaa kuin viemme. Silti maataloustuottajat ovat hurjissa vaikeuksissa Venäjän kaupan sakattua ja esimerkiksi maitotilallisten tulojen tiputtua 23 %.

Uskon suomalaiseen ruokaan ja elintarvikealan mahdollisuuksiin niin kotimaissa kuin vientimarkkinoilla. Elintarvikeketju työllistää jo nyt yli 300 000 suomalaista ja voisi työllistää vielä enemmänkin.

Ensiksi meidän suomalaisten pitää ostaa vieläkin enemmän kotimaisia tuotteita, kotimaisen elintarvikealan ja oman terveytemme takia.

Toiseksi elintarvikealan taloudellinen jakautuminen pitää saada tasapainoon. Aiheellinen kysymys on se, että miksi se joka tekee eniten, saa vähiten. Maataloutta on tuettava, jotta ruoanhinta pysyy kohtuullisena. Kauppa toki pystyisi halutessaan turvaamaan kotimaisen ruoantuotannon maksamalla tuottajille kohtuullisempaa hintaa.

Kolmanneksi ruokaketjun hinnanmuodostus pitää saada läpinäkyväksi. Ruisleivästä jää tuottajalle reilut 4 prosenttia, arvonlisävero on 11,5 prosenttia ja reilut 84 prosenttia ottaa teollisuus ja kauppa.

Neljänneksi suomalaisille olisi hyötyä, jos elintarvikkeiden pakkausmerkinnät olisivat selkeämmin merkitty, jotta kuluttaja yleensä löytää suomalaiset tuotteet.

Viidenneksi maatalouden sääntelyä pitää purkaa. Tällä hetkellä maataloustuottajien suurin stressin aiheuttaja on byrokratia, ei esimerkiksi raskas fyysinen työ. Maalaisjärkeä on syytä käyttää lakeja ja asetuksia säätäessä sekä niitä valvoessa.

Haluammeko oikeasti syödä puhdasta kotimaista lähiruokaa? Onko meillä varaa jättää käyttämättä keinot suomalaisen ruoan puolustamiseksi ja turvaamiseksi? Mielestäni ei ole. Keinot pitää ottaa käyttöön ja mahdollisimman pian.

Mielipide julkaistu Itä- ja Länsi-Savossa 10.4.2015.

10.4.2015 | |

Miksi venäläisten maanomistuksia on vaikea kieltää Suomessa?

Lainsäätäminen siten, että venäläiset eivät voisi ostaa Suomesta maata on käytännössä mahdotonta. Ensiksi on vaikeaa määritellä, kuka on venäläinen. Monella Venäjällä syntyneellä on nykyisin Suomen tai jonkin muun EU-maan passi, paljon on venäläisiä isiä ja äitejä Suomessa syntyneillä lapsilla. Mikä olisikaan se venäläisyyden taso, jota maanostoissa käytettäisiin.

Toiseksi Suomi on osa Euroopan Unionia. Mikäli eväisimme maaomistukset EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta kansalaisilta, voisi kuitenkin vaikkapa venäläinen perustaa Suomeen tai johonkin muuhun EU-maahan yrityksen ja sitä kautta ostaa maata Suomesta. Lainkierto maakaupoissa on liian helppoa, jotta kannattaa ruveta säätämään omistuksen kieltämiseksi lakia.

Strategiset kohteet ovat nyt kartoituksessa ja niiden myymisessä on syytä harkita Suomen valtion etuosto-oikeutta sekä mahdollisesti jopa lunastusta jo myydyistä alueista. Venäjän uhkaa ei ole syytä vähätellä, mutta käytännön ihmisenä minusta pitää aina pysyä totuudessa, mitä lainsäädännöllä pystyy estämään ja mitä ei.

23.3.2015 | |

Vaalipaneelin satoa: vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta, tuulivoimasta, koulutuksesta, puolustusvoimista ja keskittämisestä

Olin mukana Pieksämäellä vaalipaneelissa sunnuntaina 22.2. Tässä muutama nosto tilaisuudesta ja näkökulmani kysymyksiin:

  1. Pitääkö laissa olla mainittuna vanhuspalveluiden hoitajamitoitus?

-Mielestäni pitää, mutta terveysalan koulutusta ei välttämättä hoitajilla tarvitse olla. Esimerkiksi kulttuurin tai liikunnan ammattilaiset toisivat vanhuspalveluihin virkistystä ja hyvinvointia. Vanhuspalvelut ovat myös suurta bisnestä. Siksikin hoitajien vähimmäismäärä vanhusta kohden on laissa ilmoitettava.

  • Voiko tuulivoimalla korvata kaiken fossiilisen energian?

-Valitettavasti ei voi. Välillä tuulee ja välillä ei. Tarvitsemme säätövoimaa, joksi toki myös metsähake sopii. Puu palaa säällä kuin säällä. Tuulivoima on tällä hetkellä voimakkaasti tuettua, eikä tuotanto siten ole kestävällä pohjalla. Tuulienergiaa on hyvä olla osana energiapalettia.

  • Hallitus on leikkaamassa 260 miljoonaa toisen asteen koulutuksesta. Miten leikkaukset pitäisi kohdentaa?

-Mielestäni koulutuksesta Suomella ei ole varaa leikata. Ensiksikin koulutus ja osaaminen ovat Suomen suurimmat kilpailuvaltit, jotka vielä tällä hetkellä meillä ovat. Mikäli haluamme synnyttää menestyviä yrityksiä ja pitää nykyiset menestyjät Suomessa, emme voi tinkiä osaamisesta. Toiseksi toisen asteen koulutuksesta leikkaaminen tarkoittaa juuri haja-asutusalueiden koulujen lakkauttamista ja samalla lukuisia 16-vuotiaita nuoria, joiden täytyy muuttaa pois kotoa kouluttautuakseen. Muutin itse Turkinniemestä 250 kilometrin päähän Jyväskylään urheilulukioon, enkä voi sitä suositella kovinkaan monelle. Ei 16-vuotiaana kuulu muuttaa pois kotoa. Juuri tulleen laskelman mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa jo terveysmenoissa yhteiskunnalle 170 000 euroa puhumattakaan henkilökohtaisesta kärsimyksestä ja huonosti voinnista. Missä koulutuksesta siis oikeasti säästetään? Ei mistään.

  • Pitääkö puolustusmäärärahoja nostaa?

-Mielestäni pitää. Tällä hetkellä kyberturvallisuusuhkiin ei olla riittävästi varauduttu. Suomen vesi-, sähkö- ja vaikkapa pankkijärjestelmät ovat todella haavoittuvaisia. Lisäksi tulevan 15 vuoden aikana puolustusvoimien kalustoa on välttämätöntä uusia.

  • Tuoko keskittäminen säästöjä ja tehokkuutta?

-Ei tuo. Suomessa on tavoitteena luoda biotalouden alalle seuraavien vuosikymmenien aikana jopa 200 000 työpaikkaa. Matkailualaa pidetään myös toisena vahvana kasvun alana. Mikäli näiden alojen menestystä oikeasti halutaan, täytyy maakunnat pitää elinvoimaisina, tiestöt ja palvelut kunnossa sekä koko Suomi asuttuna.

23.2.2015 | |

Nostetaan Itä-Suomi kartalle!

Vähemmän lääkkeitä, enemmän kuorolaulua ja kävelyä metsissä

Terveyden edistäminen ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää ottaa terveydenhuollon perustaksi. Liikunnan, kulttuurin ja oikeanlaisen ravinnon avulla suomalaiset voivat paremmin. Terveyttä edistämällä vastataan myös koko ajan kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin. On tutkittu, että pelkästään liikunnan lisääminen voi tuoda Suomessa vuosittain jopa kahden miljardin euron säästöt terveysmenoissa.

Entisenä huippu-urheilijana ja nykyisenä valmentajana sekä liikunta-alan asiantuntijana ymmärrän laaja-alaisesti ravinnon, levon, liikunnan ja kulttuurin merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Välittämällä itsestämme ja muista voimme edistää terveyttä ja voida vieläkin paremmin.

Vaikka on lama, puut kasvavat

Viime aikojen metsäteollisuuden miljardien investointiuutiset lupaavat loistavaa tulevaisuutta alalle. Uskon, että Suomi voi tulevaisuudessa edelleen elää metsästä ja ekosysteemi- sekä biotalousosaamisesta. Maailma muuttuu ja uusien työpaikkojen syntyminen metsäalalle vaatii uutta näkökulmaa. Uudet oivallukset voivat syntyä esimerkiksi lääke-, energia- tai rakennusteollisuudessa, esimerkkeinä malaria- ja syöpälääkkeet, sekä biopolttoaineet.

Olen työskennellyt metsäteollisuudessa ja lisäksi edistin kymmenen vuotta sitten puurakentamista puuarkkitehtuuriyhdistyksen toiminnanjohtajana. Tuolloin lainsäädäntö oli suurin este puurakentamiselle. Nyt lainsäädäntöä on vihdoin saatu muutettua ja puurakentamisen uusi tuleminen on käynnissä. Metsät eivät ole pelkästään pankki tai puuvarasto vaan huikea luonnonarvo. Metsien hyödyntäminen tulee tehdä kestävällä tavalla.

Pöytiin suomalaista puhdasta ruokaa

Suomeen tuodaan tällä hetkellä ruokaa neljän miljardin ja viedään puolentoista miljardin euron arvosta. Vaihtotase on siis kaksi ja puoli miljardia euroa miinuksella. Suomalainen ruoka on maailmanlaajuisesti vertailtuna puhdasta ja hyvälaatuista.

Maataloustuottajien asema ja tulot ovat romahtaneet viime aikoina nopeasti, eikä elintarvikeketjussa ansainta jakaudu oikeudenmukaisesti. Elintarvikealalla pitää purkaa turhaa sääntelyä ja yksinkertaistaa lupakäytänteitä, jotta tilojen suoramyynti, ravintoloiden toiminta ja yleensä suomalaisen ruoan saanti sekä tuotanto olisi mahdollisimman kannattavaa. Olen syntynyt ja kasvanut maalaistalossa sekä opiskellut ravitsemustiedettä. Arvostan suuresti maatalousyrittäjiä ja suomalaista tutkitusti puhdasta ruokaa.

Pienissä yrityksissä Suomen tulevaisuus

Pienissä yrityksissä syntyvät suomalaiset työpaikat ja tulevaisuuden menestystarinat. Turha yritystoimintaa haittaava sääntely tulee purkaa. Sääntely haittaa erityisesti pieniä yrityksiä. Naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä tulee helpottaa tasoittamalla vanhemmuuden kuluja isän ja äidin työnantajien kesken. Ensimmäisen työntekijän palkkausta on helpotettava ja pienten yritysten verotusta muutettava kannustavammaksi. Olen itse pienyrittäjä ja lisäksi sparrannut paria sataa yrittäjätoveria. Eduskuntaan tarvitaan yrittäjien arkea ymmärtäviä edustajia, jotta yrittäjien arki saadaan kuntoon.

Itä-Suomi kukoistukseen

Itä-Suomi on merkittävä biotalouden eli luonnonvaratalouden keskittymä Suomessa. Mikäli ennustetut 200 000 uutta työpaikkaa biotalouden piirissä syntyvät seuraavina vuosikymmeninä, noista työpaikoista merkittävä osa olisi Itä-Suomessa. Alueen matkailupotentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty, minkä olen matkailuopintojeni ja työtehtävieni kautta todennut. Ainutlaatuisen Saimaan saariston hiljaisuus ja luonnonkauneus puhuttelevat etenkin suurkaupunkien asukkaita.

Olen aito Saimaalla syntynyt ja kasvanut nainen. Muutimme perheen kanssa takaisin kotiseudulle reilut viisi vuotta sitten koti-ikävän kasvettua liian suureksi. Mielestäni koko ihana Itä-Suomi on pidettävä elinvoimaisena mm. biotalouden ja matkailun tulevaisuutta ajatellen. Mikäli Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymessä eivät palvelut ja infra ole kunnossa, ei Suomi nouse biotalouden kärkimaaksi ja järviseutumme kauneus jää hyvin varjelluksi salaisuudeksi.

10.2.2015 | |

Liikunnalla taklaamaan kestävyysvajetta

Liikunnan hyvinvointivaikutuksista olen kuullut monta kauniisti muotoiltua poliittista puhetta. Poliittiset teot liikunnan puolesta ovat vain jääneet kovin vähäiseksi. Liikunta on työnnetty marginaaliin kovempien ja ns. tärkeämpien aiheiden kuten elinkeino-, talous- tai terveyspolitiikan tieltä.

Kysymys ei tietenkään ole se mikä näistä on tärkein politiikan ala. Liikuntaa lisäävät päätökset itse asiassa vaikuttavat niin elinkeinoelämään, kestävyysvajeeseen kuin työkykyyn ja ihmisten terveyteen. Mielestäni nyt on viimein aika tehdä rohkeita tekoja liikuntapolitiikassa.

Keskusta julkisti keskiviikkona 28.1. oman liikuntalinjauksensa tälle keväälle. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että liikuntaa lisäämällä Suomessa voidaan säästää terveysmenoissa jopa kaksi miljardia euroa vuodessa. Lukuun kun lisätään säästyneet sosiaalimenot, ihmisten työkyvyn ja terveyden paraneminen sekä sitä kautta ihmisten hyvinvointi, voidaan puhua merkittävästä säästöstä, joka taklaa tuntuvasti myös kestävyysvajetta.

Liikuntapolitiikkaa tulisi tehdä poikkihallinnollisesti monessa eri ministeriössä, erityisesti sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä sekä työ- ja elinkeinoministeriöissä. Jokaisen päivähoito- ja koulupäivään tulee kuulua tunti liikuntaa. Liikunta pitää tehdä suomalaisille helpoksi, eikä vapaaehtoisvoimin pyöriviä seuroja pidä rasittaa turhilla normeilla ja monimutkaisella verotuksella.

Liikuntabisnes on Suomessa kooltaan jo 5,5 miljardia euroa ja kasvaa lamasta huolimatta luoden työpaikkoja. Alalla on potentiaalia nimenomaan terveysteknologian tuotteissa, joille esimerkiksi Suunto ja Polar ovat luoneet pitkät perinteet.

Yhtenä työn kirjoittajista olen todella tyytyväinen, että liikunta aiotaan ottaa railakkaasti esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa, mikäli äänestäjät keskustan neuvotteluihin valtuuttavat. Toivottavasti myös muut puolueet ymmärtävät liikunnan mahdollisuudet ja siirrytään puheista tekoihin.

Mielipidekirjoitus julkaistu Länsi-Savossa ja Itä-Savossa 3.2.2015
 

3.2.2015 | |