Artikkelit

VIIME VUOSIEN uutisointeja ja äänenpainoja seuratessa ei uskoisi, että Suomi elää edelleen metsästä.

Euroopan metsäisimmässä maassa riittää metsää neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Lähes joka viides suomalainen omistaa metsää. Metsäteollisuuden osuus nettoviennistä on 27 prosenttia.

Kymmenen tärkeimmän vientituotteen listalta löytyvät päällystetyt paperilaadut ja kartongit, päällystämättömät paperilaadut ja kartongit, selluloosa sekä sahatavara eli yhteensä neljä metsäteollisuuden tuotetta.

ETUNAMME ovat teollisuuden pitkät perinteet, pitkään kasvanut puu sekä hyvin hoidetut metsät, jotka kasvavat joka vuosi selvästi enemmän kuin niitä hyödynnämme.

Ala on ollut kymmenisen vuotta voimakkaan muutoksen kourissa, mutta edes globaali maailmantalous ei mahda metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksille mitään.

Jalostusastetta nostamalla metsäteollisuudessa työpaikat säilyvät varmimmin kotimaan kamaralla.

UUTENA innovaationa alalla on esimerkiksi mikrokuitusellu, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää muovikasseissa, kosmetiikassa tai urheiluvälineissä.

Suomessa kehitetyn mikrokuitusellun ominaisuudet povaavat menestystä. Se on kevyttä sekä kestävää ja lisättäessä sitä pakkausmateriaaleihin, pakkaus pitää paremmin muotonsa. Mikrokuitusellu estää myös tehokkaasti bakteerien ja mikrobien pääsyn elintarvikkeisiin.

METSÄTEOLLISUUDEN onneksi ympäristötietoisuus lisääntyy kaiken aikaa. Kuluttajat vaativat niin pakkauksilta kuin tuotteiltakin ekologisuutta.

Muovipakkaus jää tiedostavalta kuluttajalta hyllylle, jos vieressä on paperiin tai kartonkiin piilotettu tuote. Rakennusmateriaalina puu on kolmesta käytetyimmästä raaka-aineesta ainut ekologinen vaihtoehto.

NÄILLÄ tiedoilla luulisi, että EU:ssa itsestään selvästi päätökset tukisivat kestävää metsätaloutta ja erilaisten puusta valmistettujen tuotteiden tuotantoa ja käyttöä. Ympäristötietoisuus ja edunvalvonta eivät kuitenkaan aina kulje käsi kädessä.

Esimerkiksi rakennusmateriaaleihin liittyvissä päätöksissä betoni- ja terästeollisuus lobbaa ankarasti puuta vastaan.

Tulevalla parlamenttikaudella väännetään erityisesti energia- ja ilmastopolitiikan kysymyksistä. Puuta vastaan asettuvat muut energia-alan mahdit.

SYKSYLLÄ julkistettu EU:n metsästrategia edistää puun monipuolista käyttöä kestävänä, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena.

Päätösvalta säilyy metsäpolitiikassa edelleen jäsenmailla, mutta strategia ohjaa suoraan metsäalaan vaikuttavia muiden EU-politiikan alojen päätöksiä.

Toivotaan, että strategia pitää. Ja että järki ja luonto voittavat.

Kirjoitus julkaistu Suomenmaassa 9.1.2013

| 12.1.2014 | |

Keski-Euroopassa kohistaan jälleen ruokahuijauksesta. Tällä kertaa hevosenlihapihviä ei väitetä naudanpihviksi vaan heppa on myynnissä heppana. Nyt ongelmana on hevosten elämä ennen elintarvikkeeksi joutumista.

Guardianin mukaan eteläranskalainen yritys on välittänyt elintarviketeollisuudelle syötäväksi kelpaamatonta hevosenlihaa. Hevosia oli käytetty koe-eläiminä lääketeollisuudessa. Hevoset tuottivat vasta-aineita mm. vesikauhulle, käärmeenpuremille ja jäykkäkouristukselle. Osalle hevosista oli syötetty suuria määriä tulehduslääkkeitä ja antibiootteja. Eineksiksi oli joutunut myös tavallisia ratsastushevosia, joiden ei suinkaan ollut tarkoitus päätyä kenenkään lautaselle.

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi eilen, että väärennetty liha on Belgian ruokaturvajärjestön AFSCAn mukaan osa 82 tonnin toimituserää, joka on toimitettu Belgiasta ympäri Eurooppaa. Ruotsiinkin on päätynyt 2,9 tonnia lihaa tästä erästä. Evira selvittää, onko lihaa tullut myös Suomeen.

Euroopan unionin sisämarkkinoilla tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Yrityksille kilpailu on lisääntynyt, mutta toisaalta ostajia ja menestymisen mahdollisuuksia on enemmän. Hevosenliha kulkeutuu nopeasti ympäri Eurooppaa laitumelta kuluttajien haarukoihin. Kuluttajan näkökulmasta tuotteet ovat halventuneet ja valikoima on laajentunut. Halvat hinnat eivät aina ole kuluttajankaan kannalta paras mahdollinen asia. Siitä kertoo tämä uusin ruokahuijaus, jossa hevosenlihaa on taatusti saanut halvalla ja ennen totuuden paljastumista elintarvikkeiden tuottajat, välittäjäporras ja kuluttajat ovat voineet tuntea itsensä voittajiksi. Hengenvaaraa tuskin lihaa syöneillä on, olisihan tämä uutinen muuten ollut suuremmin esillä suomalaisessa mediassa.

EU ja lopulta kansalliset elintarviketurvallisuusvirastot vastaavat ruoan alkuperämerkinnöistä. Mitä pidemmälle käsitellystä elintarvikkeesta on kyse, sitä enemmän siinä on raaka-aineita, joiden alkuperästä ei valmistajalla saati sitten kuluttajalla ole tietoa. Alkuvuoden ruokaskandaalissa tarkemmat alkuperämerkinnät olisivat ehkä auttaneet valmistajia tunnistamaan hevosenlihan naudanlihasta, mutta tämän kertaisessa skandaalissa eläinten paperit oli väärennetty.

Yleisesti kannatan EU:n sääntelyn purkamista, sitä että EU keskittyy suuriin asioihin ja lähempänä ihmistä keskitytään pienempiin asioihin. Raaka-aineiden alkuperämerkinnät tulisi mielestäni kuitenkin säätää EU:n tasolla yhteneväisiksi siten, että myös valmistetuissa elintarvikkeissa raaka-aineiden alkuperämaat olisi merkitty. Tällä hetkellä riittävän pitkälle valmistetuissa elintarvikkeissa ei pakkauksiin tarvitse merkitä kuin valmistusmaa.

Teollisuus tuskin hurraa tälle ajatukselle, mutta kuluttajan näkökulmasta säädös puhdistaisi ruokateollisuutta. Ruoka olisi luultavasti säädöksen jälkeen vähemmän käsiteltyä, siinä olisi vähemmän aineksia epämääräisiltä pelloilta tai tuotantolaitoksista ja kuluttaja tietäisi oikeasti minkä maalaista ruokaa suuhunsa laittaa.

-Hanna Kosonen

| 30.12.2013 | |

Mikä on Lorem Ipsum?

Lorem Ipsum on yksinkertaisesti testausteksti, jota tulostus- ja ladontateollisuudet käyttävät. Lorem Ipsum on ollut teollisuuden normaali testausteksti jo 1500-luvulta asti, jolloin tuntematon tulostaja otti kaljuunan ja sekoitti sen tehdäkseen esimerkkikirjan. Se ei ole selvinnyt vain viittä vuosisataa, mutta myös loikan elektroniseen kirjoitukseen, suurinpiirtein muuntamattomana. Se tuli kuuluisuuteen 1960-luvulla kun Letraset-paperiarkit, joissa oli Lorem Ipsum pätkiä, julkaistiin ja vielä myöhemmin tietokoneen julkistusohjelmissa, kuten Aldus PageMaker joissa oli versioita Lorem Ipsumista.

Mistä se tulee?

Vastoin yleistä uskomusta, Lorem Ipsum ei ole vain sattumanvarainen teksti. Sillä on pitkät juuret klassisesta latinalaisesta kirjallisuudesta vuonna 45 eKr alkaen, tehden siitä yli 2000 vuotta vanhan. Richard McClintock, latinan professori Hampden-Sydneyn yliopistossa Virginiassa, etsi yhden vaikeaselkoisimmista latinalaisista sanoista, consectetur, Lorem Ipsumin kappaleesta ja etsi lainauksia sanasta klassisessa kirjallisuudessa löytäen varman lähteen. Lorem Ipsum tulee osista 1.10.32 ja 1.10.33 ”de Finibus Bonorum et Malorum”:ksesta (The Extremes of Good and Evil), jonka teki Cicero vuonna 45 eKr. Tämä kirja on tutkielma etiikasta, joka oli hyvin yleistä Renesanssin aikana. Ensimmäinen Lorem Ipsumin rivi, ”Lorem ipsum dolor sit amet..”, tulee rivistä joka on osassa 1.10.32.

Normaali palanen Lorem Ipsumia, jota on käytetty 1500-luvulla on toistettu alla niille jotka ovat vain kiinnostuneita. Osiot 1.10.32 ja 1.10.33 ”de Finibus Bonorum et Malorum”:ksesta, Cicerolta, ovat myös toistettu niiden tarkoissa alkuperäisissä muodoissaan, joita seuraa englantilaiset versiot vuodelta 1914, kääntäjänä H. Rackman.

Miksi käytämme sitä?

On todistettu, että lukijaa häiritsee sivun ulkoasu lukiessaan sivua. Lorem Ipsumin käytön tarkoitus on, että se omaa enemmän-tai-vähemmän normaalimpaa sanojen sijoitusta kuin ’Sisältöä tähän, sisältöä tähän’. Monet tietokoneen julkistusohjelmien pakkaukset ja nettisivueditorit käyttävät nyt Lorem Ipsumia oletusarvoisena mallitekstinä. ’Lorem Ipsumia’ etsittäessä löytyy monen monta nettisivua, jotka ovat vasta aluillaan. Useita versioita on muodostunut vuosien kuluessa, jotkut vahingossa ja jotkut tarkoituksella (lisätty huumoria ja niin edelleen).

Mistä sitä saa?

www.lipsum.com

On olemassa monta eri versiota Lorem Ipsumin kappaleista, mutta suurin osa on kärsinyt muunnoksista joissain muodoissa, kuten huumorin tai sattumanvaraisesti asetetuin sanoin jotka eivät näytä edes vähän uskottavalta. Jos sinä aiot käyttää kappaletta Lorem Ipsumista, sinun pitää tarkistaa, ettei tekstin seassa ole mitään nolostuttavaa. Kaikki Lorem Ipsum-generaattorit Internetissä tuntuvat toistavan ennalta määriteltyjä palasia tarpeen mukaan, tehden tästä ensimmäisen aidon generaattorin Internetissä. Se käyttää 200 latinalaisen sanan sanakirjaa, johon on yhdistetty kourallinen mallilauseiden rakenteita luoden Lorem Ipsumin, joka näyttää järjelliseltä. Generoitu Lorem Ipsum on siten aina vapaa toistoilta, huumorilta jne.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed dapibus augue a placerat iaculis. Morbi placerat diam suscipit dignissim vehicula. Curabitur eu justo suscipit, ultricies elit at, scelerisque metus. Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Sed dignissim lobortis consectetur. Curabitur ultricies tellus eget pellentesque pretium. Quisque semper nibh ipsum, sed dignissim augue vestibulum id. Nullam faucibus et neque sit amet ultricies. Suspendisse vestibulum sed lacus nec vehicula. Nunc sed fringilla mi. Donec non mauris in lorem interdum luctus ac ut lacus. Cras euismod sapien non arcu laoreet, sagittis varius erat ultrices.

| 12.12.2013 | |

Savonlinnan uimahallin avantouintipaikka suljettiin marraskuun puolessa välissä. Syynä on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ohjeistus, jossa mainitaan, että uimahallien tai kylpylöiden turvallisuusjärjestelyiden tulee olla myös hallien talviuintipaikoilla Kuluttajaviraston ohjeiden mukaiset.

Savonniemen uimapaikan suurin ongelma on se, että reikä jäässä sattuu olemaan uimahallin yhteydessä ja että kameravalvonta ei uintipaikalla ole riittävä. 30 vuotta savonlinnalaiset ovat tyytyväisinä pulahtaneet ilman erityisempiä valvontoja veteen, mutta nyt vastuu on siirtynyt kaupungille ja kaupunki ei sitä halua ottaa. En tosin minäkään haluaisi olla vastuussa, jos jotain ikävää uintipaikalla sattuisi.

Laaja avantouimareiden joukko nauttii nyt täysin siemauksin stressistä, mielipahasta, kolotuksesta ja hengenahdistuksesta eli niistä kaikista oireista, joita kylmäkaraisu hoitaa. Jaan monen harrastajan kanssa tiedon siitä, että kun avannosta nousee, olo on täydellisen onnellinen. Siihen oloon ei tarvitse masennuslääkkeitä, piristeitä eikä alkoholia. Menee vain hyvä olo pilalle moisista turruttajista.

Vuoden 2013 syksyllä olemme siis Savonlinnassa siinä pisteessä, jossa vastuu hienosta harrastuksesta on siirtynyt yhteiskunnalle ja siten koko harrastus on jouduttu lopettamaan. Mieleeni nousee tästä kolme kysymystä. Ensimmäiseksi mietityttää, että mikä on seuraava askel?

Ajetaanko latukoneet viimeistä kertaa talleihin, koska onhan kaupungin hoitamilla hiihtoreiteillä melkoisen vaarallisia laskuja? Suljetaanko Kyrönniemen urheilukenttä, koska joku saattaa vaikka kokeilla korkeushyppyä ja eihän sitä aina patjalle osu? Velvoitetaanko kaupunki järjestämään liukkaille kaduille kuljetukset, ettei kaupunkilaiset vain satuta itseään?

Toiseksi mietityttää kokonaisuuksien hämärtyminen. Avantouimarit jonottavat nyt Sosterin luukuilla masennus-, reuma-, verenpaine- tai vain jotain ärtymyksen poistolääkkeitä. Halpa investointi seurauksiin verrattuna olisi uintipaikan kuntoon laittaminen.

Kolmanneksi mietin, että kenen on vastuu? Missä vaiheessa hyvinvointiyhteiskuntamme on muuttunut ei-ainakaan-minun-vastuu-yhteiskunnaksi?

Kolumni on julkaistu 11.12.13 Savonmaa-lehden Alakerrassa

| 11.12.2013 | |

Etelä-Afrikan vapaustaisteilija ja rauhannobelisti Nelson Mandela kuoli eilen.  Martti Ahtisaari on useissa haastatteluissa todennut, että ainoa ihminen, jota hän varauksetta ihailee on Nelson Mandela. Ahtisaari perustelee ihailuaan sillä, että hän ei koskaan huomannut Mandelassa pienintäkään merkkiä katkeruudesta huolimatta 27 vankilavuodesta ja lukuisista muista epäoikeudenmukaisuuksista, jotka Mandela elämän aikansa koki. Mandela oli täysin sisäistänyt, ettei katkeruus voi olla pohjana yhteiskunnan rakentamiselle.

Vietämme tänään Suomen itsenäisyyspäivää. Suomi on ollut vapaa maa jo 96 vuotta. Vapaus ei tullut ilman kansaa repivää sisällissotaa, eikä säilynyt ilman vanhempiemme ja isovanhempiemme uhrauksia 70 vuotta sitten. On hämmentävää ajatella, että ukkini 200 hengen komppaniasta jäi henkiin ukkini lisäksi vain yksi sotilas. Meitä 14 jälkeläistä ei olisi, jos luodit olisivat taisteluissa viuhuneet eri lentoradoilla.

Nelson Mandelan ja isovanhempiemme kokemukset ovat jotain aivan muuta kuin meidän ajan suomalaisten kokemukset. Niiden kokemusten päälle rakentuu täysin toisenlainen elämä. Pelle Miljoona sanoo päivän Helsingin Sanomissa, että Mandela ”oli kärsimyksen kirkastama ihminen. Ihmisen ideaali.” Aikamme kärsimykset ovat hyvin erilaisia.

Suomesta lähimenneisyyden ja lähimaantieteen linsseillä katsottuna saattaa näyttää, että Eurooppa on rauhan ja vapauden osalta valmis. Suurin osa suomalaisista on koko elämänsä elänyt rauhan ja vapauden aikana. Valmis Eurooppa ei kuitenkaan ole. Sitä voidaan kysyä vaikka Turkin naisilta tai Ukrainan 100 000 mielenosoittajalta, jotka alkuviikosta täyttivät Kiovan kadut.

Euroopan Unioni on rakennettu maailmansodan kärsimysten päälle rauhan ja demokratian projektiksi. Eikä Euroopassa ole koskaan ollut näin pitkää sodatonta aikaa kuin vuoden 1945 yhdentymisestä lähtien on ollut. Ollaanpa EU:n rakenteista ja osin liian pitkälle menneestä sääntelystä mitä mieltä tahansa, on EU edelleen rauhan, vapauden ja demokratian projekti ja työtä projektissa riittää.

Mandelaa ja isovanhempiamme muistellessa on selvää, että vapaus ja rauha eivät ole tulleet ilmaiseksi. EU:n korjattavissa olevat ongelmat ovat esimerkki pienestä hinnasta, jonka olemme rauhasta maksaneet. Jokaisella meistä on henkilökohtaisesti vapaus valita, kunnioitammeko rauhaa sekä menneisyyden töitä ja rakennammeko oman elämämme ja yhteiskuntamme katkeruudelle vai kiitollisuudelle.

| 6.12.2013 | |

Rakentamisen kolmesta päämateriaalista teräksestä, betonista ja puusta ainoastaan puu on uusiutuva materiaali. Puurakentamisesta puhutaan Keski-Euroopassa myönteisesti erityisesti sen ekologisuuden ja vähähiilisyyden takia. Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestön EOS:n suomalainen pääsihteeri Kimmo Järvinen sanoo Puuinfon haastattelussa, että saksankielisessä Euroopassa vähähiilinen rakentaminen koetaan osana ilmastopolitiikkaa.

Tutkimusten mukaan puutaloissa asuu onnellisempia ihmisiä, sillä puumateriaalit säätelevät ihmisen stressitasoa ja jopa vaikuttavat psykofyysisiin kokemuksiin. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia puutaloista ilmasto- ja terveystekoina, joten rakennuttajatkin näkevät puurakentamisen mahdollisuudet aiempaa parempina. Kestävä kehitys luo puurakentamisessa kasvua ja työpaikkoja.

Suomalainen puu sopii rakentamiseen erinomaisesti. Pitkä kasvuikä tekee kotimaisesta puusta kestävän, lisäksi meillä on pitkät perinteet metsäteollisuudessa ja metsien hoitamisessa. On helppo uskoa Suomen elävän edelleen metsästä – ja tulevaisuudessa jälleen voimakkaammin. Puu rakentamisen materiaalina nostaa sen arvoa tavalla, joka on välttämätöntä tässä ajassa. Emme pärjää massatuotannoissa kehittyville maille.

Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2011 resurssitehokkuuden tiekartan, jonka tavoitteena on saada vähemmistä luonnonvaroista enemmän irti ja siten turvata luonnonvarojen saanti. Parhaillaan valmistellaan toimenpiteitä tiekartan käytäntöön viemiseksi ja nämä toimenpiteet vaikuttavat suoraan puurakentamiseen kuten rakennusmateriaalien mahdolliset ympäristöselosteet, mikä on tuotteiden hiilijalanjälki ja alkuperä.

Puutaloille on Euroopassa tilausta, mutta niin on myös puurakentamisen puolustajille. Ensi parlamenttikaudella tehdään isoja päätöksiä ilmasto- ja energiapolitiikan aloilla, jotka vaikuttavat suoraan suomalaiseen uudestaan löydettyyn menestysalaan – puurakentamiseen.

| 1.12.2013 | |

Tulevalla vaalikaudella on erinomainen mahdollisuus saada liikunta ja urheilu nousuun. Lähtökohtia on muun muassa tutkimustiedossa, liikuntapoliittisessa selonteossa ja puolueiden poliittisissa ohjelmissa. Tällainen viesti välittyi Olympiakomitean uuden Liikuntapolitiikka-podcastin jaksosta, jossa vieraina olivat kansanedustaja Hanna Kosonen keskustasta, varapuheenjohtaja Veli Liikanen vihreistä ja toimitusjohtaja Mikko Salonen Olympiakomiteasta.

On tärkeää, että tulevalla vaalikaudella saadaan uusia resursseja liikunnan ja urheilun käyttöön. Näin saadaan liikuntaan ja urheiluun vaikuttavampia toimia, ja säästöjä koituu erityisesti sosiaali- ja terveysmenoihin

Kosonen piti myös tärkeänä, että jatkossa liikuntaa edistettäisiin enemmän pitkäaikaisella toiminnalla hankkeiden sijaan. Hän kaipasi jatkuvaa perusrahoitusta esimerkiksi Liikkuva koulu -tyyppiseen toimintaan. Lisäksi hankkeiden kehittämiä hyviä käytäntöjä tulisi levittää nykyistä paremmin.

–  Kun hankehakeminen ja siihen liittyvä rumba jäisi vähemmälle, voitaisiin keskittyä enemmän itse toimintaan, Kosonen sanoi.

Kuuntele lisää Hannan ajatuksista liikunnasta – koko jakson löydät täältä http://liikuntapolitiikka.libsyn.com/

| 14.3.2019 | |

Creative Finlandin Luova ääni -sarjassa julkaistaan näkemyksiä ja kannanottoja luovaan talouteen. Uusimmassa julkaisussa on haastateltu Hanna Kososta. 

Tervetuloa luovaksi ääneksi, Hanna Kosonen. Olet ensimmäisen kauden keskustan kansanedustaja Savonlinnasta. Kertoisitko yhteyksistäsi luovan talouden ja luovien alojen kentällä?

Olen filosofian maisteri, pääaineeni oli taidehistoria. Olen tehnyt töitä kymmenen vuotta luovan alan hommissa kulttuurituottajana ja puuarkkitehtuurialan edistäjäyhdistyksen toiminnanjohtajana, ja luovan alan asiantuntijana viimeiset seitsemän vuotta ennen parlamentaarikon uraani. Eduskunnassakin luovan alan asiat ovat olleet sydäntäni lähellä. Entisenä kilpaurheilijana tunnen urheilumaailmaa, luovaa sekin. Eduskunnassa olen toiminut sivistysvaliokunnan jäsenenä, ja esimerkiksi tekijänoikeusasiat ja kulttuurin asiat ovat olleet vastuullani keskustan ryhmässä. Olen ollut vahvasti edistämässä AV-alan tuotantokannustimen läpimenoa sekä musiikin alalla tallennuskorvausjärjestelmän päivitystä, jonka tuloksena Teosto-korvaukset voidaan tästä lähtien tilittää yrityksille. Myös taiteilijoiden sosiaaliturva on ollut tärkeä kehitettävä teema tällä kaudella.

Miten näkisit luovat alat Suomessa, minkälaisia vahvuuksia meillä on?

Suomen vahvuus on, että olemme sopivankokoinen laboratoriomainen kokonaisuus, jossa on korkeaa koulutusta, ketteriä toimijoita ja tunnemme toisemme toimialojen sisällä. Meitä moottoroi luova hulluus, uusien asioiden keksiminen vaatii heittäytymistä. Meillä on todella paljon potentiaalia elokuva- ja tv-aloilla, ja tätä tukee pari vuotta sitten käyttöön otettu tuotantokannustin. Musiikin alalla meillä on myös maailman huippuosaajia, vaikkakin katsomme hieman ylöspäin ruotsalaisia kollegoita. Mielestäni he ovat hyviä sparraajia.

Muita keskeisiä toimialoja suomalaisella luovalla kentällä ovat arkkitehtuuri, muotoilu ja vaatesuunnittelu, joilla on pitkät perinteet. Nämä ja monet muut alat ovat hieno pohja, josta voidaan ammentaa jatkoon paljon. Esimerkiksi peliala ja terveysteknologia ovat viime vuosina nousseet menestykseen, ja ne ammentavat osaamista myös perinteisemmiltä luovilta aloilta.  Ja on pakko nostaa esiin myös klassisen musiikin puoli, mistään maasta ei tule niin huikeita kapellimestareita kuin Suomesta. Olemme kokoamme suurempia tässä suhteessa.

Luoville aloille tarjotaan paljon tietoa ja tukea jo nyt, mutta mitä asioita pitäisi nähdäksesi kehittää?

Tietenkin koulutus eli osaamiseen on satsattava. AV-kannustimelle tulee saada ehdottomasti vakiintunut jatko, kun nykyinen pilottijakso päättyy tämän vuoden lopussa. Valtion pitäisi toimia esteiden poistajana ja uuden toiminnan mahdollistajana: esimerkiksi taiteen tekijöiden sosiaaliturva on vielä heikolla tasolla, eikä julkisissa portaissa tunnisteta luovien tekijöiden elinkeinomalleja, jotka usein muodostuvat useista tulonlähteistä. Tukipalveluiden tulisi joustavammin ymmärtää tätä todellisuutta, jotta ihmiset uskaltautuisivat heittäytyä näille aloille. Se olisi tärkeää, ja toivottavasti sosiaaliturvauudistuksen myötä toteutuukin. Tietysti välittäjäorganisaatiot ovat tärkeitä alan kehittymiselle. Tässä on aika isoja haasteita, että kaikilla luovilla aloilla pystyisi toimimaan ilman valtion tukea, markkinaehtoisesti. Sitä pitäisi miettiä, millä tavalla kaupallistamista voidaan tukea. Esimerkiksi voisi olla siemenrahaa, jolla tuettaisiin välittäjäportaan työtä. Liikuntapuolella ja musiikin alalla arvonlisäverokysymys on ollut sellainen, että meidän pitäisi saada yksinkertaisemman alv-järjestelmän piiriin eri toiminnot. Tilanne on nyt hyvin erikoinen, kun esimerkiksi erilaisesta koulutuksesta joudutaan maksamaan erilaista alvia. Meillä ei pitäisi olla tilannekohtaista tulkintaa, vaan verotusasiat pitäisi saada linjaan.

Yleensä ottaen luovien alojen tunnustaminen ja tunnistaminen, se on edelleen vähän vaiheessa. Syvät rivit täällä eduskunnassakin näkevät luovat alat hieman kapeasti. Meidän pitäisi vieläkin vahvemmin viedä viestiä luovan alan leikkaavuudesta muille aloille. Esimerkiksi muotoilijoita tarvitaan joka teollisuuden alalla.

Miten luovien alojen imagoa voisi kehittää poliittisten päättäjien seurassa? Miten uskottavuutta rakennetaan?

Varmasti parhaiten konkreettisten lukujen kautta. Olisi hyvä kuvata, mikä osuus luovilla aloilla on suomalaisesta bruttokansantuotteesta ja minkälainen taloudellinen potentiaali niillä on. Tai mitä esimerkiksi AV-kannustin on saanut aikaan paikallisesti. Tuotantokannustinhan vaikuttaa paikalliseen talouteen usein suoraan elokuvatuotantojen ostaessa paikallisesti palveluita kuvauksiinsa tai muihin tuotannon osiin. Vastaavia prosesseja ja niiden taloudellisia vaikutuksia olisi hyvä saada meille tiettäväksi, jotta ymmärrämme paremmin asioiden merkityksiä poliittisessa päätöksenteossa.

Minkälaisia mahdollisuuksia näet yksittäisenä kansanedustajana ja puolueen edustajana kehittää luovien alojen kenttää ja niiden asemaa elinkeinoelämässä?

Kieltämättä jos tämän kauden saavutuksia katsoo, voin olla tosi tyytyväinen. Kova höyryäminen on jotakin aiheuttanut. Täällä on onneksi yli puoluerajojen höyryäjiä, ja yhdessä ratkaisut saadaan eteenpäin. Siitä kiitos kaikille: alan toimijoille ja suurelle joukolle ihmisiä, jotka ovat tehneet näiden kolmen kovan jutun – tuotantokannustimen, taiteilijan sosiaaliturvan ja tallennuskorvausuudistuksen – eteen kauan töitä. Edelleen haluan jatkaa luovien alojen toimijoiden kanssa yhteistyössä haasteitten ja tavoitteiden kartoittamiseksi ja kirkastamiseksi. Alojen sisällä tiedetään parhaiten, mikä voisi olla seuraava kehittämiskohde. Parhaiten pärjäävät sellaiset hankkeet, jotka ovat melko valmiiksi määriteltyjä ja joilla on tiedossa yleistä vaikuttavuutta esimerkiksi toisessa maassa pilotoituna. Toki Suomella pitää olla myös rohkeutta tehdä ensimmäisenä asioita.

Minulla on nyt neljä vuotta siitä, kun tulin tänne eduskuntaan. Ja vaikka tapaan koko ajan luovien alojen ihmisiä, niin silti tuntuu siltä, ettei tietoa ole koskaan liikaa. Maailma muuttuu, joten on äärimmäisen tärkeää, että kansanedustajat ja päättäjät pidetään ajan tasalla siitä mitä tapahtuu. Meiltä saattaa jokin mennä ohi, mutta teiltä ei mene.

Onko asioita, joihin erityisesti haluaisit panostaa luovilla aloilla, urheilun, hyvinvoinnin tai taiteiden kentällä – pieniäkin asioita, jotka vaatisivat vaikuttamista ja kehittämistä?

Vaaliteemoinani on ollut kaikissa vaaleissa mukana aina terveyden edistäminen ja ihmisten hyvinvoinnin tukeminen kulttuurin ja liikunnan avulla, nimenomaan asiakasnäkökulmasta. Toivoisin, että ihmiset löytäisivät vaikkapa kuorolaulun, hiihtämisen, potkulautailun tai e-pelien kautta elämisen ja olemisen riemun ja vapautumisen arjen asioista. Se on edelleen minulla listoilla. Näen, että sillä on myös hyvinvointiin iso merkitys. Esimerkiksi masennusta on vähemmän, kun tehdään yhdessä iloisia asioita.

Haastattelu on julkaistu 18.3.2019. Löydät haastattelun Creative Finland-verkkosivuilta https://www.creativefinland.fi/blog/luova-aani-hanna-kosonen

| 20.3.2019 | |