Artikkelit

Vähemmän sääntelyä
Mielestäni EU:n tulee olla itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö, eikä liukua kohti liittovaltiota. Päätöksenteon on keskityttävä suuriin kysymyksiin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, rauhaan ja vakauteen sekä toimiviin sisämarkkinoihin. Pienemmät kysymykset tulee ratkaista jäsenmaissa sisäisesti. EU on ihmistä, ei sääntelyä varten.

Kestävästi hyödynnetyt metsät
Uskon, että Suomi voi tulevaisuudessa edelleen elää metsästä ja ekosysteemi- sekä biotaloustiedosta. Maailma muuttuu ja uusien työpaikkojen syntyminen metsäalalle vaatii uutta näkökulmaa. Uudet oivallukset voivat syntyä esimerkiksi lääke-, energia- tai rakennusteollisuudessa, esimerkkeinä malaria- ja syöpälääkkeet, biopolttoaineet ja uudelleen löydetty puurakentaminen.

EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta monet kaupankäynnin tai ilmasto- ja energiapolitiikan päätökset tehdään EU:ssa ja vaikuttavat suoraan metsiemme käyttöön. Ensi parlamenttikaudella päätetään suurista suoraan suomalaisiin vaikuttavista energia- ja ilmastopolitiikan kysymyksistä.

Teko
EU:ssa keskittyisin puolustamaan erityisesti suomalaisten metsien käyttöä uusiutuvana energianlähteenä ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina.

Suomalainen puhdas ruoka
Uskon suomalaiseen puhtaaseen ruokaan, kuten kaksi kolmasosaa suomalaisista kuluttajistakin uskoo ja toivoo sitä myös lautaselta löytävänsä. Ilman vahvaa maatalousalaa lautaseltamme ei löydy suomalaista ruokaa. Maanviljelijöiden tulee saada työstään kunnollista korvausta. Tällä hetkellä niin ei ole.

Teko
EU:ssa päätetään elintarviketurvallisuudesta ja mm. alkuperämerkinnöistä. Minulle ei riitä nykyinen tieto, että elintarvikkeen alkuperä on EU. Parlamentissa ajaisin elintarvikkeiden tarkempia alkuperämaamerkintöjä. Tämä luultavasti vähentäisi einesten jalostusastetta ja eurooppalaiset todella tietäisivät mistä maasta ravinto on peräisin.

Terveyden edistäminen
EU:n tulee tehdä kulttuuri- ja liikuntaharrastaminen kansalaisilleen mahdollisimman helpoksi. Fakta on, että liikunta- ja kulttuuriharrastukset edistävät merkittävästi terveyttä. Tämä tulisi tunnustaa ja hyödyntää eurooppalaisessa terveydenhuollossa. EU:n jäsenvaltiot vastaavat itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollosta, mutta EU:ssa tehdään päätöksiä mm. lääketurvallisuudesta, kansanterveydestä ja kulttuurin sekä liikunnan tukemisesta.

Teko
Parlamentin jäsenenä puhuisin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Erityisesti keskittyisin vaarallisten kemikaalien käytön kieltämiseen kosmetiikkateollisuudessa sekä luovan alan yritysten toimintaedellytyksiin kuten aineettoman omaisuuden liikkumiseen sisämarkkinoilla.

Vaikutusväylä
Näistä kaikista aiheista päätetään Euroopan parlamentin ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnassa. Sinne aion pyrkiä, mikäli tulen 25.5.2014 valituksi.

Vaalirahoitusilmoituksen pystyvät virallisesti jättämään valituksi tulleet tai varasijalle sijoittuneet ehdokkaat. Ilmoituksen jättäminen on heille pakollista. Me muut emme voi ilmoitusta virallista kautta jättää, joten teen sen nyt näin epävirallisesti, mutta julkisesti verkkosivujeni kautta.

Jätin vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen muutama päivä ennen ennakkoäänestyksen alkua ja silloinen arvio ei suuresti lopullisesta rahoituksesta muuttunut. Media ei hirmuista melua pitänyt ennakkoilmoitusten jättämisestä. Nykyisistä MEPeistä tai heidän varahenkilöistään seitsemän kahdestakymmenestä ei jättänyt ennakkoon ilmoitusta ollenkaan. Minusta ennakkoilmoituksen pitäisi olla pakollinen, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi minkä voimalla ehdokkaat kampanjaansa tekevät. Äänestäjän suoja toteutuu heikosti jälkikäteen.

Kokonaisbudjettini oli 27 250 euroa. Kaikki keskustan ehdokkaat saivat puolueelta käyttöönsä 5000 euroa. Lisäksi sain useilta keskustan paikallisyhdistyksiltä ja Itä-Savon piiriltä yhteensä lähes 12 000 euroa. Yksityishenkilöiden tuki yllätti loppuvaiheessa ja se nousi yli 5000 euroon. Tämän ansiosta omia varoja minulla ei ennakkoon lasketun 7000 euron sijaan kulunutkaan kuin noin 4700 euroa. Myynneistä tuloja kertyi reilut 500 euroa.

Alle 1500 euron lahjoituksen antajaa ei vaalirahalain mukaan tarvitse ilmoittaa, eikä yksityishenkilöissä tällaisia lahjoittajia ollutkaan. 1500 ylittivät Savonlinnan kunnallisjärjestön 2000 euroa ja Itä-Savon piirin noin 9000 euroa.

Eniten eli lähes 9000 euroa rahaa kului lehti-ilmoitteluun. Ulkomainonta vei lähes 4000 euroa, vaaliesitteiden hankinta 2800 euroa ja mainonnan suunnittelu 2500 euroa. Sosiaalisen median markkinointiin kulutimme 1200 euroa ja vaalitilaisuuksiin 1700 euroa. Muut kulut olivat 5800 euroa.

Eniten yllätyin yksityisten henkilöiden tuesta, joka tällaiselle uudelle ehdokkaalle oli varsin mittava. Kampanjan loppukiriin antoi kummasti lisävirtaa tilitietojen tarkastelu. Plussapuolella oli monta innokasta pienempää ja suurempaa tukijaa, joilta en mitenkään voinut odottaa rahallista tukea.

Kaikesta tästä yksityisestä tuesta sydämelliset kiitokset! Yhtä suurella sydämellä kiitän keskustan Itä-Savon piiriä ja paikallisosastoja, jotka uskoivat minuun ja meihin!

Lopputuloksena voin todeta, että vaalit ovat suuri taloudellinen, henkinen ja fyysinen panos ehdokkaalta ja hänen tukijoiltaan. Mitä hioutuneempi koneisto on, sitä helpommin löytyy rahoitusta, sitä järkevämpää on mainonnan kohdennus ja tehokkaampaa tiimin toiminta. Arvostus valittuja ja ehdolla joskus olleita kohtaan kasvoi entisestään.

Ehdokkaan onni on, että äänestäjät tekevät päätöksensä joka tapauksessa itsenäisesti. Pienelläkin budjetilla voi päästä läpi, kunhan vain on kirkasta sanottavaa ja ratkaisuja ihmisten arkeen. Millään rahalla ei ääniä voi Suomessa ostaa.

Vaalirahoitusilmoituksia voit tarkastella täältä.

| 8.8.2014 | |

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluekokousväki, hyvät ystävät,

Asenneilmasto yrittäjiä kohtaan on Suomessa voimakkaasti muuttumassa – se on erinomainen asia. Ehkä yhtenä syynä on uudenlainen yrittäjyys, josta hyvä esimerkki löytyy pelialalta, Supercell.  Supercelliläiset maksavat veronsa tyytyväisinä Suomeen, yritysmyynnin jälkeen työntekijöitä palkittiin runsaasti ja voitoilla perustettiin vielä uusille yrityksille rahasto.

Juuri tällaista henkeä Suomeen tarvitaan. Verot sinne minne kuuluu ja työntekijöille palkinto työstä. Ei enää vastakkainasettelua yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Kyllä me kaikki olemme Suomea rakentamassa.

Suomessa Keskusta on voimakkaasti puhunut yrityksille perustettavan kasvurahaston puolesta. Kannatan tällaisen kasvurahaston perustamista. Kannatan myös, että osa kasvurahastosta toimii alkuvaiheen yritysten siemenrahoittajana.

Uuden ajan digitaalisen sisällöntuotannon yritykset eivät tarvitse hurjia summia rahaa saadakseen ideansa elämään vaan muutaman tuhannen euron alkurahoitus – siemenrahoitus voi saada ihmeitä aikaiseksi.

Mieluummin ketterää muutamien tuhansien eurojen rahaa useille, kuin satoja tuhansia euroja muutamille. En ole ajatuksen kanssa yksin. Olen sitä työssäni testannut useiden satojen yrittäjien kanssa.

Yrittäjät tarvitsevat tällä hetkellä kipeästi rahoitusta ja kasvurahasto on siihen hyvä ratkaisu.

Hyvät ystävät,

matkaamme kohti eduskuntavaaleja.

Juuri tällä hetkellä Kuopion Vehmersalmen metsissä kirmaavat Venlat. Siellä sinkoillaan pitkin männikköjä ja koivikkoja, jännitetään, onnistutaan ja välillä pummataan.

Suunnistajien henkinen kantti ja joukkuehenki ratkaisee voittajat.

Jos metsässä miettii muita kilpailijoita tai voittoa, tulee ihan varmasti pummi.

Myös meidän on keskityttävä tekemiseen eikä voittoon. Keskitytään myös enemmän omien kehumiseen kuin muiden haukkumiseen.

Mikäli aidosti toimimme aatteemme ja arvojemme mukaisesti, ehdokkaat, paikallisjärjestöt ja piirit kannustavat toinen toisiaan. Kun nostamme toinen toisiamme, koko keskusta ja aatteemme menestyy.

Ilon kautta kohti vaaliuurnia!

| 8.8.2014 | |

Keskustan Moinsalmi-Pellossalo -paikallisyhdistys ja Punkaharjun keskustanaiset ovat ehdottaneet filosofian maisteri Hanna Kososta keskustan Itä-Savon piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kosonen oli ehdolla kevään eurovaaleissa saaden lähes 4000 ääntä. Kosonen oli ensimmäisissä vaaleissaan kotiseutunsa äänikuningatar.

”Olen saanut eurovaalien jälkeen lukuisia yhteydenottoja, kannustusta ja pyyntöjä lähteä mukaan eduskuntavaaleihin. Nyt reilut pari viikkoa kampanjasta toivuttuani ja asiaa pohdittuani vastaukseni on kyllä, olen käytettävissä,” toteaa Kosonen.

”Eurovaalit ja askel politiikkaan olivat pelkästään hieno kokemus, mielenkiintoinen matka suomalaiseen mieleen ja maisemaan. Kampanjan aikana sain puhua minulle tärkeiden asioiden puolesta. Pienten yritysten, metsän, suomalaisen ruoan ja terveyden edistämisen puolesta puhuminen jatkuu siis edelleen.”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä keskustan piirijärjestöillä tulee olla 8.8. tiedossa ehdokkaat esitettynä jäsenäänestystä tai nimeämistä varten. Itä-Savon ehdokkaat päätetään lopullisesti keskustan piirin syyskokouksessa. Eduskuntavaalit pidetään näillä näkymin huhtikuussa 2015.

Lisätietoja:

Eduskuntavaaliehdokas ehdokas
Hanna Kosonen
p. 040 7171 114

Toiminnanjohtaja
Ulla-Riitta Juuti
Keskustan Itä-Savon piiri
p. 050 347 3556

| 11.6.2014 | |

Elämäni ensimmäiset vaalit ovat nyt ohi. Ja hienosti ovatkin. Sain 3917 ääntä eri puolilta Suomea, joka oikeuttaa 46. sijaan politiikan raskaassa sarjassa. Edellä ei tällaisia aitoja untuvikkoja ole, mutta taakse jäi joukko kansanedustajia, puoluesihteereitä ja pitkän linjan poliitikkoja.

Eniten ilahduttaa Savonlinnan, Enonkosken ja Rantasalmen äänikuninkuus. Sain sieltä ääniä, missä minut tunnetaan parhaiten. Valtakunnallisessa vaalissa tunnettuudella on merkitystä.

Aloitin kampanjan oikeastaan jo syksyllä kiertämällä keskustan piirien ja paikallisyhdistysten kokouksia. On ollut ilo tutustua aatteen ajamiin työmyyriin, jotka sinnikkäästi tekevät töitä puolueen hyväksi. Keskustan paikallisyhdistykset kattavat koko Suomen. Siksi keskusta on vahva puolue.

Vaalikiertue ulottui Savukoskelta Helsinkiin ja tiivistyi vaalipäivää kohti. Esitteitä jaettiin yli 40 000. Tiukassa ne äänet siis olivat, mutta täytyykin suhteuttaa tulos ehdokasseuraan. Alden Euroopan toinen ykkösehdokkaista Olli Rehn oli ehdolla naapurista ja kansanedustaja Elsi Katainen hieman pohjoisemmasta Savosta. Lisäksi jokaisen puolueen listalla oli tukku ministereitä, MEPpejä, kansanedustajia ja muita konkareita. Ja ihan oikeasti, nämä olivat ensimmäiset vaalini.

Ehdokkuus oli huikea matka suomalaiseen ihmismieleen ja maisemiin. Olen syvästi kiitollinen kaikesta avusta, tuesta, kannustuksesta ja niistä jokaisesta äänestä. Melkein 4000 äänestäjää on huikean suuri joukko ihan omia kannattajia. Kiitos!

Vielä vähän pyörryksissä,
Hanna

| 27.5.2014 | |

Minä uskon, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja kyvyt toimia työelämässä, politiikassa, urheilussa, kulttuurissa ja millä tahansa muulla elämän alueella.

Suomalaisille naisille tietä on jo pohjustettu, lasikatot on rikottu lähes kaikkialla. Voimme toimia esimerkkinä eurooppalaisille siskoillemme, ja osoittaa myös eurooppalaisille veljillemme, että naisen paikka on pyöreän pöydän ympärillä. Nyt on vain meistä kiinni kuinka tasa-arvoiseksi haluamme maailman muuttuvan, kuinka paljon naisia haluamme esimerkiksi politiikan ja yrityselämän johtopaikoille.

Tutkitusti miehet ottavat enemmän riskejä sekä ovat rohkeampia. Osin tämän syyn takia miehiä päätyy enemmän johtajiksi. Rohkeus lisääntyy tekemällä. Politiikan ulkopuolelta suoraan eurovaaleihin hyppy vaati minulta rohkeutta. Mielestäni on parempi tehdä niitä asioita, joita sydämestään haluaa kuin katua joskus kiikkustuolissa.

Naisille ei ole niin luonteenomaista pyytää hyvää palkkaa, hakea johtopaikkoja tai kertoa erinomaisuudestaan. Kaikkia näitä taitoja tarvitaan, jotta naisen euro nousisi 82 sentistä lähemmäs euroa.

Naisten olisi syytä ottaa mallia miehistä. On tutkittu, että mies hakee helpommin paikkaa, johon hän ei ole pätevä. Nainen taas lukee tarkkaan työhönottoilmoitusta, eikä hae paikkaa, jos yksikin kohta ei täsmää. Sama pätee myös työn tekemiseen. Oikeasti kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Tärkeintä on saada asioita tehdyksi, vaikka vähän keskinkertaisesti.

Meidän pitää olla rohkeampia, mutta myös opetella jakamaan kotitöitä. Parisuhteen pitää olla kumppanuussuhde, jossa molemmat tekevät osansa. Omista töistä luopuminen on yllättävän vaikeaa. Vaalikampanjan aikana mieheni on opetellut tekemään ruokaa. En olekaan enää keittiön valtiatar.

Jostain syystä hyvä sisko -verkostoja on vähän. Jotta naiset oikeasti etenevät urillaan, on naisten tärkeä tukea toisiaan – ja miksei miehiäkin. Lopulta se ei ole keneltäkään pois, vaan kaikille vain hyvää, kun kehuu ja kannustaa toista sekä puskee eteenpäin. Hyvä henki vie pitkälle.

Tarvitsemme lisää unelmointia tasa-arvoisesta tulevaisuudesta, rohkeutta, kumppanuutta ja kaikkien kanssaihmisten kehumista.

Ajatuksillamme on merkitystä. Ajatuksista syntyy lopulta tulevaisuutemme. Teemme sen itse.

Kirjailija Samuel Smilesin sanoin

Kylvä ajatus; korjaa teko.
Kylvä teko; korjaa tapa.
Kylvä tapa; korjaa luonne.
Kylvä luonne; korjaa kohtalo.

Kirjoitus julkaistu Keskustanaisten verkkosivuilla

| 22.5.2014 | |

HS arvioi (11.5.) puolueiden eurovaaliohjelmia ja antoi kritiikkiä keskustan ohjelmalle, koska ohjelmassa nostetaan erityisesti biotalous sekä harvaan asuttujen alueiden tuet esille.

EU-tasolla päätetään ensi parlamenttikaudella suurista ilmasto- ja energiapoliittisista kysymyksistä, jotka koskettavat nimenomaan maa- ja metsätaloutta sekä harvaan asuttuja seutuja. Lisäksi Euroopan unionin budjetista 70 prosenttia koskee maaseutu-, maatalous- ja aluekehitystukia. Nämä politiikan alat ovat ainoina sisämarkkinapolitiikan ohella siirretty Euroopan unionin päätettäviksi. Myös muiden puolueiden olisi tärkeää puhua vaaleissa niistä asioista, joista Euroopan parlamentissa oikeasti päätetään.

Vaalikeskusteluissa on pyörinyt kaiken aikaa yksi kysymys: liittovaltio vai ei? Keskustelua on tähän mennessä käyty lähinnä kyllä tai ei sekä avoin tai sulkeutunut vaihtoehdoilla. Äänestäjät voivat syystäkin olla tästä hämmentyneitä.

Keskusta kuvaa työnjaon kakkarallaan sen, kuinka me näemme politiikan eri tasojen tehtävät. Se on yksityiskohtainen kannanotto siitä, mistä asioista meidän mielestämme pitää päättää EU-tasolla ja mitkä kuuluvat jäsenmaille tai vaikkapa YK:lle. Keskustan linja on, että EU:n tulee olla vahva rauhan ja vakauden, ilmastomuutoksen, maatalouden, maaseudun ja aluekehityksen sekä sisämarkkinoiden aloilla. Äänestäjien kannalta olisi hyvä, että jokainen puolue kertoisi liittovaltio vai ei –kannan sijaan millä aloilla EU:n halutaan olevan vahva ja millä aloilla heikko.

Niin yksilöiden, yritysten, yhteiskuntien kuin maanosienkin menestyksessä tärkeintä on se, että ennakoidaan tulevaa ja ollaan valmiiksi vahvoja niissä asioissa, jotka lähtevät nousuun. Näitä ovat keskustan mukaan mm. uusiutuva energia, puhdas lähellä tuotettu ruoka sekä yleensä biotalous ja siitä saatavat tuotteet. Näiden asioiden puolesta keskusta aikoo EU:ssa taistella, jotta Eurooppa, Suomi ja Suomen kansalaiset voisivat vieläkin paremmin.
Riikka Pakarinen
Keskustan varapuheenjohtaja
Euroopan parlamentin jäsen

Hanna Kosonen
Filosofian maisteri
Eurovaaliehdokas

Kirjoitus julkaistu 20.5. Itä-Savon mielipidepalstalla

| 19.5.2014 | |

EUROOPAN unionin rakennerahastohaut vuosille 2014–2020 ovat avautuneet. Kilpailukyvyn kehittäminen on EU:n suurin menoerä seuraavassa rahoituskehyksessä kattaen 44 % unionin kaikista menoista.

Edellisen ohjelmakauden tuella mm. Pohjois-Savon ruoantuottajat toivat tuotteita lähikauppoihin, erikoiskauppoihin ja ammattikeittiöihin. Joensuuhun nousi Taitokortteli, joka elävöittää hienosti kaupungin keskustaa sekä luovan alan toimintaa koko Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savoon syntyi Saimaan Charmantit -verkosto. Siinä Saimaan alueen matkailuyrittäjät näkyvät ja kuuluvat enemmän ja kaikki voittavat. Aluekehitystuet ovat elintärkeitä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle, jonne ohjautuu 70 % kaikista Suomen aluekehitystuista.

KÄYTÄNNÖN hanketyössä on ollut myös haasteita. Ensiksikin maakuntarajat ylittäviä hankkeita on ollut vähän.

Toiseksi viime kaudella rahaa jaettiin paljon, jolloin hankkeita tuettiin kevyemminkin perustein. Vaikkapa niin, että tuloksena oli selvitys, jossa perusteltiin seuraava hanke.

Kolmanneksi EU-tukien takia on syntynyt aivan uusi ammattilaisten ryhmä, hanketyöntekijät. Hankeammattilainen kerryttää osaamistaan hankkeessa ja hankkeen loppuessa osaaminen katoaa työntekijän lähtiessä taivaan tuuliin kuin karannut heliumpallo.

Aluekehitystukien yksi tavoite on osaamisen vahvistaminen, eikä se tietoa jakamatta toteudu.

EDELLISEEN rahastokauteen verrattuna harvan asutuksen tuki vähenee 35 eurosta 30 euroon. Uudella rahastokaudella rahanpuute pakottaa luovuuteen ja yhteistyöhön maakuntien kesken. Yhteistyö ja tiedon sekä osaamisen aito jakaminen ovat ainoita keinoja saada rahat tehokkaasti käyttöön.

Esimerkiksi useamman maakunnan matkailuhankkeiden luulisi toteutuvan jouhevasti. Eiväthän turistit tiedä missä maakunta- tai kuntarajat kulkevat hakiessaan palveluita. Vaikkapa Saimaan alueella etäisyydet ovat moskovalaiselle matkailijalle ajallisesti lyhyitä. Moskovalaiset istuvat joka aamu ja ilta työmatkaruuhkissa pari tuntia. Parissa tunnissa Saimaan ympärillä taittaa 100–200 kilometrin etäisyyden säässä kuin säässä.

KOSKA rahaa ja hankkeita on vähemmän, ensi kaudella toteutettavaksi valikoituu entistä parempia hankkeita. Hanketyöntekijät joutuvat pinnistelemään luodakseen projekteja, joissa tavoitteet todella toteutuvat.

Uudella kaudella kertakorvaus- ja ennakkomaksumenettelyt otetaan käyttöön laajemmin. Pidän tätä hyvänä asiana, sillä se mahdollistaa myös pienten organisaatioiden toteuttamat hankkeet. Nyt hankerahaa ovat voineet käyttää vain riittävän suuren kassan omaavat instituutiot, joita pääkaupunkiseutua pienimmillä kaupunkialueilla ei ole montaa.

JATKOSSA tuet jakautuvat niille, joilla todella on asiantuntemusta. On meistä maakuntien ihmisistä kiinni, kuinka satojen miljoonien eurojen aluekehitystuet seuraavina seitsemänä vuonna käytämme. Tuki on tarkoitettu kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseen. Juuri niitä harvaan asutuilla alueilla kaivataan.

Kirjoitus julkaistu Suomenmaan ehdokasblogissa 16.5.2014

| 17.5.2014 | |

Keskustan eurovaaliehdokas Hanna Kososen tukiryhmässä on laaja edustus eri alojen osaajia ympäri Suomen. Hannaa tukevat mm. entiset kansanedustajat kunnallisneuvos Markku Lehtosaari ja maakuntaneuvos Pekka Nousiainen.

Maailmanmestareita Hannan tukijoukoista löytyy useita. Punkaharjulainen rallin maailmanmestari Juho Hänninen sekä hiihtosuunnistuksen moninkertaiset maailmanmestarit Virpi Juutilainen sekä Hannele Tonna ovat Hannan takana.

”Hanna on valoisa ja ennakkoluuloton ihminen, joka heittäytyy uusien asioiden pariin huippu-urheilijan asenteella: Kyllä minä pärjään! On sitten kysymys metsätalouden tai -teollisuuden elinehdoista taikka puun ja kulttuurin yhtymäkohdista. Hannalla on näkemystä, osaamista ja kypsää viisautta. Voin suositella.”
– Pekka Kivelä, lehdistöneuvos, ex-työkaveri ja -esimies Metsä Groupista

”Hannassa yhdistyy kirkas visio, poikkeuksellinen toimeenpaneva voima ja intuitiivinen viisaus. Tyhjän puhumisen lahjoja ei onneksi ole.”
– Nelli Kuokka, yhteiskuntasuhteiden johtaja

”Suomesta valitaan vain 13 europarlamentaarikkoa. Sen vuoksi tarvitsemme Brysseliin Hannan kaltaisia aktiivisia ja yhteistyökykyisiä Suomen edun puolustajia.
Muista käyttää äänioikeuttasi!”
-Juha Sipilä

Kaiken aikaa täydentyvän tukiryhmälistan löydät täältä.

Tule mukaan kannustamaan Hannaa! Voit liittyä tukijaksi täällä.

| 14.5.2014 | |

Keskustan varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Riikka Pakarinen ja eurovaaliehdokas Hanna Kosonen puhuivat eilen Kuopiossa suomalaisen ruoan tärkeydestä, jossa aihe nousi ehdottomasti ylitse muiden.

Lopuillaan olevalla parlamanttikaudella ruokaan liittyvät kysymykset ovat olleet agendalla näkyvästi ja  merkittävimmät positiiviset päätökset ovat koskeneet ruoan alkuperämerkintää ja hankintalakia. ”Tehdyt päätökset ovat niin meitä kuluttajia kuin ruoantuottajia hyödyntäviä. On meidän jokaisen etu, että alkuperämerkinnät ovat selkeät ja tarkat, jotta tiedämme, mitä syömme ja mistä ruokamme todellisuudessa tulee. Kyseessä on kuluttajansuojaa parhaimillaan! Kotimaisen ruoan suosio on vahvassa nousussa ja ihmisille on yhä tärkeämpää tietää, mitä suuhun laitetaan”, Pakarinen muistuttaa päätöksen merkityksestä.

Myös parlamentiun siunauksen saanut hankintadirektiivi mahdollistaa kotimaisen ruoan tukemisen yhä vahvemmin. Julkisissa hankinnoissa voidaan painottaa hinnan lisäksi myös muita merkittäviä tekijöitä, kuten laatua ja tuotannon läheisyyttä. Näin esimerkiksi lähiruoka ja paikalliset tuotteet ovat nyt merkittävästi kilpailukykyisempiä kuin ennen. ”Nämä ovat niitä asioita, joiden puolesta työtä Euroopan parlamentissa on tehty ja on tehtävä jatkossakin”, Pakarinen toteaa.

Kosonen on kiertäessään kotimaata huomannut, kuinka paljon suomalainen ruoka kansalaisia puhututtaa. ”On meistä kuluttajista kiinni, kukoistaako suomalainen maatalous- ja elintarvikeala. Ostamalla suomalaista tuemme samalla suomalaisia ruoantuottajia ja -jalostajia”, Kosonen painottaa. ”Suomi tuo joka vuosi ruokaa 2,7 miljardia enemmän kuin vie. Tänä vuonna summa nousee, koska ruplan kurssi on laskenut. Venäjä on tärkeä elintarvikkeiden vientimaa Suomelle, eikä venäläisillä ole nyt varaa ostaa eurohintaisia tuotteita”, epäkohtaan tyytymätön Kososen jatkaa.

Riikka Pakarinen on hyvillään, että kotimainen ruoka on noussut yhdeksi vaalikeskustelujen suosikiksi. ”On enemmän kuin tärkeää, että meillä Keskustalla on ehdolla parlamenttiin on henkilöitä, jotka pitävät kotimaisen ruoan tärkeyttä esillä. Myös seuraavassa parlamentissa sen puolustajia tarvitaan”, Pakarinen toteaa.

Eurovaalit järjestetään vajaan kolmen viikon kuluttua, ennakkoäänestys käynnistyy 14. toukotuuta ja kestää 20. päivään, vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014.

Lisätietoja:

Hanna Kosonen, 040 7171 114
Riikka Pakarinen, 040 5800 833

| 8.5.2014 | |