Savonlinnan sote-palvelut turvattava

Kuntavaalien yksi tärkeistä teemoista Savonlinnassa on sairaalamme palveluiden turvaaminen. Sote-uudistus näyttää nyt olevan ensi kertaa koskaan 15 vuoden valmisteluhistorian aikana sellaisessa mallissa, että uudistus voi jopa mennä eduskunnasta läpi. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonlinnan alue on yhtä Etelä-Savon maakunnan kanssa, kuten hallitus viime syksynä esitykseensä linjasi. Tavoitteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut eri puolilla Suomea. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että uudistus etenee ja erityisesti Savonlinnan kaltaisten alueiden sotepalvelut näin turvataan.

Paikkakunnalla on ollut vahvaa näkemystä siitä, että Pohjois-Savon suunta pelastaisi sairaalan varmasti. En itse voinut mitenkään tuota suuntaa olla tukemassa, koska tavoitteenani on sairaalan tason säilyttäminen. Tässä vielä kertaalleen perustelut asialle.

  1. Pohjois-Savon päättäjät eivät halunneet Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntia itäsavolaisten toiveesta huolimatta maakuntaansa. On äärimmäisen vaikea toimia yhdessä, jos lähtökohtaisesti ei ole tervetullut. Yksikään puolue ei esimerkiksi Kuopion kaupunginhallituksessa edes ehdottanut puoltavaa kantaa Itä-Savon liittämiselle Pohjois-Savoon.
  2. Pohjois-Savon vaatimus Itä-Savon liitoksen jälkeen Savonlinnan sairaalan säilyttämiseksi olisi ollut 10 miljoonaa euroa. Tuota summaa ei olisi mistään löytynyt, jotta sairaala osana Pohjois-Savoa olisi voinut säilyä. Savonlinnan sairaala olisi siten rahanpuutteessa ajettu heti 2023 alas lain tultua voimaan.
  3. Väitteenä on ollut, että Savonlinnan sairaalasta olisi tullut Kuopion yliopistollisen sairaalan filiaali ja siten Savonlinnassa olisi toiminut KYS:n harjoittelijoita ja valmistuvia lääkäreitä. Tähän mennessä on Savonlinnan sairaalassa jo toiminut harjoittelijoita, valmistuvia lääkäreitä sekä Kuopion muita ammattilaisia. Mikään ei estä yhteistyötä jatkossakin. Olemme yhteistä erikoissairaanhoidon vastuualuetta ja tiivis yhteistyö on luontaisesti maakunnalle hyväksi.
  4. Sairaanhoidon suuntautumismaakunnan vaihdon takia olisi myös muut maakuntarajat siirtyneet Pohjois-Savon puolelle. Meillä Savonlinnassa on äärimmäisen hyvää yhteistyötä ja tuloksekasta toimintaa Etelä-Savon maakunnan sisässä mm. XAMK-ammattikorkeakoulun (kuluvina vuosina uusia opiskelijoita kaupunkiin n.700 kpl), Samiedu-ammattioppilaitoksen, yrittäjäjärjestöjen, liikuntajärjestöjen sekä maakuntaliiton rahoitusten osalta. Nämä kaikki olisi pitänyt rakentaa uudelleen ja olisivat olleet merkittävissä haasteissa epävarman näkymän edessä. Sitä riskiä en ollut valmis ottamaan.

Etelä-Savon suuntaa vaivaa eduskunnassa olevassa lakipaketissa kuitenkin kummajainen eli Savonlinnan ja myös Kemin sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintojen sitominen 10 vuoden määräaikaan. Keskusta ei ole missään vaiheessa kannattanut, eikä pitänyt perusteellisena tämänkaltaisia määräaikoja. Tuo määräaika on Itä-Savon sairaanhoitopiirin keskittämisasetuksesta tunnetuksi tulleelta Timo Keistiseltä tilaamassa raportissa myös keskeisin ongelma, koska määräaika vaikeuttaa huomattavasti osaajien rekrytointia Savonlinnan sairaalaan. Määräaika olisi ilman muuta purettava. Tässä kohtaa katse kiinnittyy sosiaalidemokraatteihin ja heidän vastuuministeri Krista Kiuruun. Antavatko he tehdä tämän perusteettoman määräajan poiston?

Tulevissa kuntavaaleissa sairaalan tason säilyttämisen puolella ovat varmasti kaikki ehdokkaat. Kannattaa tutustua perusteisiin, miten ajattelu rakentuu, mikä on tämän hetken todellinen tilanne ja mitä ehdokas aikoo tehdä toimintojen säilyttämisen hyväksi. Palveluthan poistuvat kunnan päätöksenteosta näillä näkymin 2023 ja siten kuntavaalikausi tulee olemaan siirtymäkausi.

Itse jatkan työtäni eduskunnassa, jotta sairaalan taso todella saadaan säilytettyä. Mikäli minut valitaan Savonlinnan päättäjäksi valtuustoon, jatkan työtäni parhaan mahdollisen edunvalvonnan rakentamisen puolesta ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden hyvän ohjauksen puolesta aina soteuudistuksen voimaantuloon ja maakuntien toiminnan aloitukseen asti.

Savonlinnan sairaalan taso, päivystys ja leikkaustoiminnot on turvattava. Sosiaali- ja terveyspalvelut on pidettävä ihmisiä lähellä, vastaanotot niin Kerimäellä, Punkaharjulla kuin Savonrannallakin. Erityisesti matalan kynnyksen palveluita on tarjottava siellä missä lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet ovat.

Enemmän kuorolaulua ja vähemmän terveyspalveluita oli sloganini jo ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Sillä tiellä – ennalta on parempi hoitaa kuin myöhässä.