Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) on pahoillaan, että valtion virastojen ja laitosten lakkauttamiset sekä toimintojen supistamiset ovat olleet vauhdittamassa maakuntien ja kuntien eriarvoistumista jo useita vuosia.
Asia käy ilmi tänään julkaistusta selvityksestä, jonka Alueellistamisen koordinaatioryhmä laati kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen pyynnöstä. Selvityksessä tutkittiin valtion budjettitalouden henkilötyövuosien kehitystä sekä toimipaikkojen lakkauttamista maakunnittain ja kunnittain.
– Kehitys on ollut pitkän aikaa keskittävää. Uudellemaalle muutetaan töiden ja opiskelujen perässä, osa omasta halusta, toiset pakosta. Selvityksestä käy ilmi, että Uudenmaan maakunnan suhteellinen asema on vahvistunut merkittävästi henkilötyövuosien sijoittumisessa. Uuttamaata tuetaan siirtämällä valtion työpaikkoja alueelle ja siten myös lisätään muuttovirtaa pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseutukin hyötyisi tasapuolisemmin kehittyvästä Suomesta.
Kososen mukaan kuntien osalta olennaisin huomio on, että erityisesti maakuntien toiseksi suurimpiin sekä neljänneksi suurimpiin ja sitä pienempiin kuntiin on kohdistunut vähenemää merkittävästikin suurempi osuus vuosina 2010-2015 tapahtuneista vähennyksistä.
– Palvelut eivät voi keskittyä vain maakuntakeskuksiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa on kolme kaupunkia, joilla on omat vahvuudet ja vetovoimatekijät. Julkisilla virastoilla ja laitoksilla on oma osansa kaupunkien houkuttelevuudessa.
Kosonen vaatii, että alueellistamisselvityksen päätelmät otetaan vakavissaan ja jatkossa maakuntien sekä niiden kuntien elinvoimalle luodaan ainakin valtion puolelta edellytykset.
– Tällä hallituskaudella on tehty aluekehityksen näkökulmasta paljon hyvääkin, kuten panostettu uusiutuvaan energiaan ja biotalouteen, luotu turismille parempia lähtökohtia mm. AV-tuen avulla sekä laitettu teitä kuntoon. Kuitenkin myös valtion virastojen ja toimipaikkojen sijoittamisella on suuri merkitys siinä, miten Suomi ja sen alueiden elinvoima ja talous kehittyvät.
| 24.2.2017 | |